-Eli niin kauan kun tuote ei näytä, haise tai maistu pahalta eikä siinä ole hometta, se on syömäkelpoista?
-Kyllä, ja siitä ei tarvitse ikinä olla huolissaan että nämä tulisi vaarallisiksi.
Tämä keskustelunpätkä jäi mieleeni viimeisimmästä Kuningaskuluttajasta. Toimittaja Virpi Väisäsen haastateltavana oli Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Sebastian Hielm.
Hauska ja rento kaveri, jolla pokka pitää kertoa puoli vuotta jemmatuista smetanapurkeista... Siinäpä sitä haastetta meille rivikansalaisille.
Parasta ennen-merkintä on valmistajan asettama päivämäärä jolloin valmistajan mielestä tuote näyttää ja maistuu parhaalta. Ruoka on kuitenkin täysin syömäkelpoista vielä parasta ennen-päivämäärän jälkeenkin. (Esim. kuiva-aineet - kuten jauhot, ryynit, keksit tai mausteet ja maitotuotteet)
Käytännössä ne ovat tuotteita, jotka eivät muutu missään vaiheessa vaarallisiksi. Niitä voi Hielmin mukaan syödä periaatteessa niin kauan kuin vain viitsii.
Viimeinen käyttöpäivä merkitään herkästi pilaantuviin tuotteisiin. (Käytännössä liha ja kala sekä niistä valmistetut jalosteet.) Sen jälkeen ruokaa ei saa enää myydä kaupassa eikä edes lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Hielmin mukaan niitä voi kuitenkin "järkeä käyttäen" syödä.
Viimeisen käyttöpäivän ruokaan voi tulla kahdenlaisia bakteereja:
Pilaajabakteereja, jotka käytännössä eivät ole vaarallisia, mutta jotka aiheuttavat ruokaan pahaa hajua tai makua.
Taudinaiheuttajabakteereja, jotka aiheuttavat terveysvaaran. Ne voivat olla lihassa / kalassa valmiina tai tarttua niihin teurastamossa tai omassa keittiössä.
Kalassa on yksi taudinaiheuttaja, joka on käytännössä pahempi kuin kaikki muut yhteensä: Listeria-bakteeri. Se viihtyy erityisesti kalassa ja kylmässä, joten kuumentamatta syötävät kalajalosteet (kylmäsavustettu ja graavisuolattu kala) ovat sellaisia joita ei kannata syödä viimeisen käyttöpäivän mentyä. Raskaana oleville / lapsille / vanhuksille suositellaan erityistä varovaisuutta ja välttämään myös viimeisiä myyntipäiviä.
Minulla ei ole mitään traumoja "parasta ennen" maitojalosteita kohtaan. Ostan usein alelaarien juustoja tai muitakin hapanmaitovalmisteita - erityisesti ruuanvalmistukseen käytettäviä. On jääkaapistani löytynyt jokusen viikonkin vanhoja maitorahkoja ja pakastimessa on nytkin viimevuotisia kermapurkkeja...
Ruuan tuoreus on eri asia kuin ylipäivän smetana. Olen kyllä nykyisin käynyt aika vaativaksi joiltain osin: Haluan jauhot ja ryynit mahdollisimman tuoreina, öljyissä tutkin päivämääriä ja nahistuneista vihanneksista en suostu täyttä (jos mitään) hintaa maksamaan. Kalan kanssa olen erityisen nipo - kun on ollut mahdollisuus saada vastapyydettyä kuhafilettä, ei pussilohi enää vakuuta.
Semmoisia mietteitä näin Pääsiäispäivänä. Jos Eilisellä paistolla olisi jakaa kunniamerkkejä, niin yksi sellainen lähtisi Sebastian Hielmille. Annetaan nyt julkinen tunnustus kuitenkin: Tosi mies jonka lusikka ei puoli vuotta vanhan smetanapurkin edessä vapise :D
Itse olen yleensä turhankin tarkka noista päivämääristä, mutta olen opetellut vähän sekä sinun että naapurin rouvan ansiosta suurpiirteisyyttä:) Paahtoleivät meillä kyllä laitetaan pois viimeisenä käyttöpäivänä,koska niissä on muutenkin niin epäilyttävän pitkät myyntiajat...ja niitä ostetaan koska lapset tykkää...
VastaaPoistaOi kiitos kunniasta :)
PoistaSe suurpiirteisyys on varmasti ihan hyvä asia joltain osin... Smetanan kanssa lienee vain eduksi - pussilohen kanssa ei kannata joustaa.
Jos minulta kysyt niin nimenomaan se paahtoleipä on yksi niistä iäisyyselintarvikkeista :D Minä en ole sitä ostanut enää vuosiin ja just sen takia että sitä ei saa vanhenemaan millään... Kokeile joskus itse - jätä pussiin tai pussista pois - ei homehdu millään.
Meillä välillä ennen kyllä paahtistakin oli (koska ystävälläni on elintarvikekauppa ja sieltähän leipää jää säkkitolkulla päivittäin), mutta pikkuhiljaa olemme melkeinpä koko perhe todenneet että ainakaan nämä hiiva-vehnä-leivät eivät meille oikein sovi.
No kiitos ja ylistys näistä järjen sanoista! Lähetetään kunniamerkki ja perustetaan ihailijakerho, jonka kokoontumisissa herkutellaan päiväyksen ylittäneillä hapanmaitotuotteilla. :-)
VastaaPoistaKyllähän jo aika onkin että tällaiset tekemällä tehdyt raja-aidat kaadetaan nurin. Miten hitossa joku oikeasti ajattelee että valmis-eines-pinaattilettu on jotenkin enempi tuore ja "hyvää ruokaa" kuin viimeviikkoisesta maitopurkinlopusta tekaistut letut.
PoistaEi sillä että minä kelpuuttaisin vanhaa - hyvä jos edes eilistä kun kyse on vaikkapa kalasta. Siinä kun se vanha vaan kertakaikkiaan maistuu vanhalta. Mutta vaikka nyt hapanmaitotuotteiden kohdalla on ihan turha miettiä viimeisiä päiviä...
Sebastianin ihailijakerho kuulostaa erittäinkin kehittelykelpoiselta idealta. Minä kyllä ilmottaudun kannattajajäseneksi tältä istumalta ja pakastimestakin löytyy aina senverran "vanhoja" kermoja että tarjottavaa riittää :)
Juuri olen miettinyt, vieläkö voisi käyttää pari vuotta vanhan, pimeässä komerossa säilytetyn ja avaamattoman lasipurkillisen suola-etikkaveteen säilöttyjä Kalamata-oliiveja. Vissiin vielä voi, jos aistit kertovat, että ovat kunnossa :).
VastaaPoistaJos aistit ovat kunnossa, niin usko niitä. Tai sitten laita viestiä Sebastianille ja kysyt itse gurulta :)
PoistaUskoisin että lasipurkissa säilötty tuote ei mene miksikään. Säilykepurkkeja vierastan ja niitä en itse osta ollenkaan (paitsi Lidlin tomaattipyrettä) mutta lasista pieni tarina: Asuin eroni jälkeen muutaman vuoden mummoni torpassa. Kun raivailin villiintynyttä pihaa kasvimaaksi, löysin maata lapioidessa mullan seasta vanhan lasipurkin. Se oli avaamaton ja täynnä itsetehtyä hilloa. Mummo oli kuollut yli 30v sitten mutta hillo tuoksui vielä ihan vattuhillolle - tosin oli jo hiukan tummunut. Oliko hillo sitten 50- vai 70-luvulta ja säilytys säiden armoilla navetan takana ryteikössä, mutta hometta ei ollut vieläkään :)