Taas säästetään

Jos ootte unohtanu (niinkuin minä) alkaa säästää tyhjentyneitä maitopurkkeja tomaatintaimille, niin aloittakaa nyt jo ihmeessä - "hyvän sään" aikaan :)

Munankuoret (etanoiden kiusaksi) säästän läpi vuoden - niinpä eivät sitten koskaan unohdukaan.

Vessapaperin hylsyjäkin (purjon juurelle) olen muistanut jo jemmailla...

Mutta niiden maitopurkkien kanssa taisin taas vähän myöhästyä - meillä kun maidon kulutus on hiipunut aika olemattomiin... Parina viime vuonna pelastavia maitopurkkienkeleitä ovat olleet kaverin työmaaruokalan keittäjät - kiitos viimeisestä - taidan joutua tulemaan taas säkkieni kanssa takaovelle :)

Ja mitäpä muuta mukavaa tänään: Piipahdettiin Lempin kanssa pikainen kauppa-kierrätyskierros. En ole pitkään aikaan tullut käyneeksi Alkossa - enkä käynyt tänäänkään - mutta Lempi kävi - ja vain kysäisemässä, josko sattumalta olisi tyhjiä puulaatikoita. Löytyi yksi - ja se olikin harvinaisempaa rasiamallia.

Takana verrokkina parisen vuotta sitten löytynyt laatikko - käsittelemätön puu on tummunut kauniisti.

Kierrätyspiipahdukselta löytyi turveruukkuja kevään siemenkylvöihin. En ole koskaan aiemmin turveruukkuja kokeillutkaan. Kahdeksankymmentä ∅10cm ruukkua yht 7€. Ei nyt ihan ulosheittohintaan, mutta kuitenkin huomattavasti kauppahintoja edullisemmin.

Viime keväänä tein osan kylvöksiä styroxlavoihin. Oliko sitten vain sattumaa, mutta näytti siltä että styroxtaimilavoissa taimet viihtyivät paremmin kuin pienissä muoviruukuissa??? Muuta selitystä en keksi kuin että styrox pitää juuret lämpimämpänä vanhojen ikkunoiden lähellä.
Mielenkiinnosta kokeilen nyt näitä turveruukkuja. Ovat tosin aika isoja taimikasvatusta ajatellen - jaahas - tulikin pähkäilyn paikka, että mitä näihin nyt sitten kylvän :)

Ja löytyi kierrätyksen kirjaosastolta ajankohtaista luettavaakin - jokunen uusi puutarhakirja :)
Nämä eivät kuitenkaan ole tämänpäiväisiä löytöjä, vaan vanhoja suosikkeja jotka haen aina kevääksi keittiön aamukahvipöytään selailtavaksi.

Keittiössä nyt nämäkin - inspiroimassa hortahommiin heti kun vaan taas alkaa vihertää.

Tässä yksi tämänpäiväinen kirjalöytö: Saila Routio, Puutarha laatikoissa. Kiinnostava katsoa muiden ideoita kun itsekin olen aiheesta ollut innostunut jo pidempään.

Ja hyllyillä lisää vanhoja suosikkeja. Alla näkyvä Suomalainen pajutyökirja on kaikista puutarhakirjoistani ainut, jonka olen saanut uutena lahjaksi - kaikki muut ovat kierrätyslöytöjä. Voi, miten moneen kertaan aikanaan kahlasin läpi nämä vanhat kirjat... Muistan melkein ulkoa osan :) Nyt tietysti tulee haettua tietoa paljonkin netistä - mutta siltikin - kyllä kirjoissa vaan on sitä omaa taikaansa...

Eipä tänään sen suurempia - löytyi kierrätyksestä yksi kiva merinovillaneule - ja merinovillaiset ranteenlämmittimet - ja hienot villasukatkin. Aika hiljaista oli kylillä - lumivaroitusko piti porukan kotosalla. Minäkin taidan jättää iltalenkin väliin ja heittää lisää puuta takkaan :)

Voimaruokaa

Kirjavinkkinä sinulle, jolle mm. sanat ashwagandha, chia, chlorella, spirulina, opti-MSM ja maca eivät vielä ole sanoina ihan yhtä tuttuja kuin vaikkapa nokkonen ja mustikka.

Erkki Palviaisen Voimaruokaa on helppolukuinen tiivistä tietoa oleva kirjanen Erkin omasta ravintofilosofiasta. Kirjoittaja esittelee yksinkertaisen ymmärrettävästi hyviksihavaitsemiaan kaukomaiden superfoodeja - mutta ihan yhtä kannustavasti myös monia Suomen luonnosta kaikkien saatavilla olevia herkkuja - nokkonen, voikukka, koivu, mänty...
Kirjasta löytyy myös konkreettisia esimerkkejä voimaruuista, jotka saattavat helpottaa esim. yleisestä väsymyksestä, iho-ongelmista tai unihäiriöistä kärsivää.

Vaikka itse olen jo aika laajaltikin tutkaillut vaihtoehtoisia ravinto-oppeja, kirja kiinnosti - ja tarttui siitä mukaan jokunen ihan uusikin vinkki. Voimaruokaa -kirja on selkeälukuinen tiivistelmä, jonka luin kertaistumalta ja johon tykästyin. Minulla ei valitettavasti vielä kirjaa ole - lainasin tämän luettavaksi joululomalla tyttäreltä - mutta kelpuuttaisin teoksen kyllä omaankin kotikirjastoon.

Kirjasta välittyi positiivisella tavalla se, että Voimaruokaa on kirjailijan ensimmäinen teos. Kirja on kirjoitettu rennolla otteella ja henkilökohtaiseen kokemukseen pohjautuen. Helppolukuisuus taitaa tosin olla pelkkää hämäystä ja lukijan koukuttamista :) koska kirja on loppupeleissä tiukka paketti tietoa. Itse Erkistä jäi kirjan perusteella mielikuva "hyvästä tyypistä".

Tutustele kirjaan jos sattuu osumaan kohdalle. Jällenmyyntipisteinä näyttäisi olevan ainakin moni luontaistuoteketju.

Veera-tyttären kertomaa samasta kirjasta.

Kuuhulluutta vai kuuviisautta

Tiesitkin jo, että huominen lauantai on pyhäinpäivä ja kaupat ovat silloin kiinni ja että sunnuntai on taas ihan tavallinen pyhä ja että nyt on marraskuu...

Mutta tiesitkö, että lauantaina 1.11.2014 kuu on vesimiehen merkissä, eli se on kuukalenterissa vesimiehen päivä. Kuu on myös kasvava ja ratatasossaan nouseva.

Ja koska kuu on lauantaina vesimiehen merkissä, se vaikuttaa kehossa sääriin ja nilkkoihin. Huomenna, pyhäinpäivä lauantaina kannattaakin hieroa sääriin laskimoita hoitavaa voidetta ja pitää jalkoja ylhäällä niin paljon kuin mahdollista. Jos on taipumusta suonikohjuihin, huomenna, vesimiehen päivänä kannattaa välttää pitkään seisomista.

Vesimiehen päivänä nautitun rasvan hyvät ominaisuudet reagoivat kehossa tehokkaammin ja hoitavat rauhasjärjestelmää - koska kuu vaikuttaa vesimiehen päivänä rauhasiin.
Kasvavan kuun aikana, kaikki mitä keholle annetaan, kaikki, mikä rakentaa ja vahvistaa sitä, vaikuttaa kaksin verroin vahvistavasti.
Omassa arjessani voin soveltaa tätä tietoa esim. niin, että muistan erityisesti tänään perjantaina kasvavan kuun vesimiehen päivänä (31.10.2014 on myöskin vesimiehen päivä) ja huomenna ottaa ainakin rasvaliukoisen D-vitamiinin ja sen kilpirauhasen toimintaan vaikuttavan jodipitoisen leväjuoman :)

Vesimiespäivänä tulee hulluja päähänpistoja ja intuitiiviset ajatukset tulevat kuulluiksi. Se on kuun kalenterissa valopäivä, jonka elementti on ilma. Ihmiset kokevat nämä päivät yleensä erittäin miellyttävinä. Autolla ajaminen voi tosin joskus olla epämiellyttävää ja pilvisinäkin päivinä tarvitaan aurinkolaseja, koska valo koetaan "pistävänä".

Vähenevän kuun aikana kaikki siivous- ja huoltotyöt sujuvat helpommin - eli nyt nousevan kuun aikaan voimme hyvällä omallatunnolla antaa siivouksen ja pyykkien odottaa :)

Ja mistä löysin nämä kaikki teoriat... Ensin löysin viime keväänä Lidlin käytävältä uuden ystävän, Susannan, joka kertoi siinä perjantai-illan ruuhkassa seuraavansa blogiani ja kyseli mistä saisi maa-artisokan mukuloita. Niitä lapioitiin Susannan kyytiin meidän takapihalta - ja nyt ollaan puolen vuoden aikana käyty mustikassa ja tehty hapankaalia ja kierrelty kirppareita ja saunottu ja juotu paljon teetä :)

Susannalta opin, että hapankaalinkin valmistukseen on kuunkierron sääntöjen mukaan suotuisia ja vähemmän suotuisia päiviä. Paljon perustietoa mukaansatempaavasta aiheesta löytyy tästä kirjasta: Kuun vaikutus puutarhassa, terveydessä, maanviljelyssä ja metsänhoidossa, Johanna Paungger, Thomas Poppe.

Tänä aamuna sain ihan oman kuukirjani. Sen toinen ystäväni - velho nettimaailmassa, löysi minulle jostain käytettynä kympillä. Tähän saakka olen lainaillut Susannan kirjaa - huonolla omallatunnolla, koska tiedän että hänellä on tapana seurailla kirjan kuukalenteria päivittäin :)

Nyt minulla on sitten oma kuukalenteri, josta voin ennakkoon tarkistaa sopivan päivän niin tuleviin siemenkylvöihin kuin kaikkiin kevään puutarhatöihinkin. Kirja vinkkaa myös sopivasta paastoajankohdasta, hiustenleikkuupäivästä, petivaatteiden tuuletuspäivästä ja monen monesta muusta.
Tässä 2011 painoksessa on kuukalenteri vuodelle 2020 saakka. Jos hankit käytetyn kirjan, tarkista miten monelle vuodelle kalenteritiedot riittävät.

Jos kirja tai teoria ei ole entuudestaan tuttu, suosittelen kyllä tutustumaan. Lainaa aluksi vaikka kirjastosta - ja jos jäät koukkuun, niin sitten kannattaa ostaa oma. Käytettynä tätä kirjaa näyttäisi liikkuvan tosi vähän. Uuden hinta on 25€.

Kannattaa ihan aluksi kurkistaa Yläkuu -sivuston vinkit tälle nousevan kuun ajalle. Mielenkiintoisia vinkkejä arkeen ja perimätietoa kuun vaikutuksesta arkiaskareisiin. En osaa nyt sanoa, kuinka usein sivusto päivittyy, mutta olettaisin että ainakin kahdesti kuukaudessa ajankohtaisin vinkein?

Ystäväni Veikko piipahti juuri kahvilla. Kysäisin, josko eläkeikäisellä miehellä on kuunkiertoon perustuvia vanhoja tapoja käytössä. Tottakai niitä oli :) Veikon mukaan kala syö täydenkuun aikana huonosti, paras syönti on alakuulla - eli vähenevällä kuulla. Verkkoihinkin kalat menevät paremmin pimeänkuun eli uudenkuun ja alakuun aikana. Puhetta oli myös saunavastojen teosta ja kukkamultien vaihdosta - en nyt muista miten menivät :D

-Tekstissä lainauksia Kuun vaikutus -kirjasta.

Hyviksihavaittuja yrttikirjoja

Inspiraation- ja tiedonlähteeksi hortoilusta kiinnostuneille listaan tähän muutaman oman suosikkini aihepiirin kirjallisuudesta. En valitettavasti osaa kertoa, mitä näistä mahdollisesti saa vielä tilaamalla tai kirjakaupoista. Itse kuitenkin olen löytänyt joka-ikisen kirppareilta ja kierrätyskeskuksista, joten sieltä nyt ainakin kannattaa näitä metsästellä.

Sesonkikirjat pääsevät aina hyllyistä keittiöön - siitä niitä on mukava selailla teekupposelle istahtaessa. Nyt tarjolla hortoilukirjoja, heinäkuussa marjakirjoja, syksymmällä sienikirjoja... :)

Toivo Rautavaara - Mihin kasvimme kelpaavat

Toivo Rautavaara - Terveysteetä luonnonkasveista

Jaroslav Kresanek - Lääkekasveja luonnosta ja puutarhasta

Turkka Aaltonen ja Martti Arkko - Yrttiopas

Annemarta Borgen - Minun yrttini

Runo Annunen - Pieni rohdosaapinen

Sinikka Piippo - Kasvien salaiset voimat

Peter McHoy ja Pamela Westland - Yrttiaapinen

McVicar - Suuri yrttikirja

Valitut palat - Suomen terveyskasvit

Maria Treben - Luonnon omat lääkkeet

Toivo Rautavaara - Miten luonto parantaa

Vicki Peterson - Terveyttä luonnontuotteista

Marikka Brunila ja Risto Nurmi - Luontoäidin kasviaarteet

Virpi Raipala-Cornier - Luontoäidin kotiapteekki

Ja aiheeseen liityvä pieni tarina: Äitini on aina ollut innokas hortoilija, joka aktiivisesti myös etsii yrttitietoa kirjoista ja lehtiartikkeleista. Vuonna 1992 Yleisradion opetustoimi julkaisi kirjan Villit nautinnot - Yrttejä ja kasvisherkkuja. Äiti, juureva vanha rouva juoksi tietysti heti seuraavalla kaupunkikäynnillä kirjakauppaan ja hetken hyllyjen välissä ihmeteltyään kysäisi reippaasti myyjärouvalta "Onko teillä semmoista kirjaa kuin villit nautinnot?" Ympärillä olevat asiakkaat jähmettyivät ja liikkeeseen laskeutui hiljaisuus kun myyjä punastuneena takelteli, ettei heillä ole sen alan kirjallisuutta...
Seuraavaksi punastui paljon nähnyt äitikin. Sai kuitenkin selitettyä että "ei etsi sen alan kirjallisuutta, yrteistä vaan..."
Ihan hyvä kirja sekin - on nyt mökkikirjastossa. Vilkaisin netistä kirjan julkaisuvuotta ja huomasin samalla että Villejä nautintoja saa esim. Tori.fi nettihuutokaupasta vitosella.

Myös muita listan kirjoja kannattaa vilkaista Huuto.netin ja Tori.fi tarjonnasta. Yleensäottaen niissä hinnat ovat kuitenkin huomattavasti korkeampia kuin kirppareilla.

Ja mitä muuta nyt... Kymmenen päivän sääennuste vähän lannisti. Etsimme tytärten kanssa äkkilähtöä johonkin lämpimään, mutta mitään sopivaa ei löytynyt - matkat myytiin loppuun ilman suurempia äkkilähtöalennuksia...
Kun ei kerran reissuun päästy, niin olen sitten suursiivoillut taloa. Ihan mukavaa hommaa sekin. Ja allekirjoitan täysin ajatuksen, että oman pään siivoaminen täytyy aloittaa ympäristön - eli kodin siivouksella. Nyt just ei mikään sen suuremmin ahdista, mutta olen huomannut että jos elämä painaa päälle, niin parasta itsehoitoa on putsata nurkat kaikesta turhasta ja yksinkertaisesti siivota koti viimosen päälle...

Ja voittaja on...

Atena kustantamon, Eveliina Lundqvist - Salainen päiväkirja eläintiloilta kirja-arvonnan voittajiksi osuivat tällä kertaa onnellistenmaa ja ja Eija. Kiitos kaikille lukijoille mielenkiintoisista ja hienoista kommenteista aiheeseen.

Kuvassa parhaat kaverukset - ihan samiksia :) Paavolla on aina joku oma pehmo, jota raahaa ympäri taloa ja jonka vieressä nukkuu. Edellisen nallen hajottua atomeiksi, löytyi tästä uusi kaveri - ollenkaan kaikki eivät kelpaa - valintakriteerit ovat edelleen arvoitus meille :)

(Eija, laittaisitko yhteystietosi blogiosoitteeseen eilistapaistoa@gmail.com niin pistän kirjan postiin.)

Petoksen siemenet

Olen joskus aiemminkin maininnut teille lukijoille Jeffrey M. Smith - Petoksen siemenet -kirjasta. "Voiko kuluttaja luottaa geeniruokaan?"

Aihetta lähestyy yllättävän rohkeasti myös tämän aamuinen Keski-Suomalainen -lehti julkaisemalla Helena Romppasen artikkelin ohessa saman kirjoittajan kriittisen kommentin.
"Yhä suurempi osa Suomessa myytävästä lihasta on muuntogeenisellä rehulla tuotettua. Sen osuus kaikesta maahan tuodusta rehusoijasta oli viime vuonna ennakkolukujen mukaan noin 55% - vielä vuonna 2012 sen osuus oli noin 13%. Suurin osa tuodusta gm-soijasta käytetään sikojen ja siipikarjan tuotantoon ja suunta on selvästi gm-rehun käytön lisääntymiseen. Sikatilojen huonoa kannattavuutta kohennetaan rehun valinnalla. Munintakanaloissa gm-soija on melkein kaikilla käytössä valkuaislähteenä, paitsi luomukanaloissa."

Se että gm-aihe on nyt noussut yleiseen tietoisuuteen ja keskusteluun, oli ennakoitavissa talven aikana suuren lihatalon gm-vapaa kampanjoinnista :) Se tiesi tulevan ja myös sen, että Suomen kansa ei ihan purematta niele vakuutteluja gm-tuotteiden turvallisuudesta ja erinomaisuudesta. Hyvä me :)

Petoksen siemenet on mielenkiintoinen kirja, josta tavan kuluttaja saa yksissä kansissa perustietoa gm-tuotannon historiasta, sen takana vaikuttavista suuryhtiöistä sekä tiedemaailman ja ja viranomaisten voimattomuudesta niiden puristuksessa.
Kirjan keskeinen väite on gm-tekniikan arvaamattomuus - ovatko geenimuunnellut siemenet ja gm-ruoka liian varhain päästetty globaaliin levitykseen?

Kirja on pitkälti asiasisältöä, kokouksien päivämääriä, niihin osallistujia, päätöksentekoa... Osaltaan puuduttavaa historiikkia, mutta koska taustat tuodaan esiin, lukija saa kokonaisvaltaisen käsityksen gm-tuotteiden maailmanvalloituksesta. Erittäinkin lukemisen arvoinen kirja, josta minulle jäi päällimmäisenä mieleen, että ainakaan pienille lapsille en gm-elintarvikkeita tarjoaisi.

 gm-ruoka / geenimanipulointi /

Salainen päiväkirja eläintiloilta

"Kuinka kauan menee aikaa että unohdan näkemäni." Eveliina Lundqvist - Salainen päiväkirja eläintiloilta.

Into -kustantamon tämän kevään uutuuskirja kertoo päiväkirjan muodossa eläintenhoitajaopiskelijan kokemuksia harjoittelujaksoilta useilta eläintiloilta - navetoista, sikaloista ja broilerihallista. Kirjoittaja itse on vegaani ja eläinsuojeluaktivisti ja hän korostaakin jo alkupuheessa, että havainnot ja näkemykset ovat henkilökohtaisia - joku muu olisi kokenut tilanteet kenties aivan toisin. Hän uskaltaa kuitenkin sanoa myös, ettei ole liioitellut.

Luin kirjan yhdeltä istumalta - pienen bichon-Paavon tuhistessa tyynyillä vuoratussa korissaan hiljaisessa talossa. Kirjasta ei löydy kauhutarinoita liekoihinsa lantavuorien keskelle kuolleista naudoista - faktat EU-direktiivien karsinamitoista riittivät pitämään minut hereillä yöi puolenyön.

En suoraan sanoen tiedä, mitä teille sanoisin kirjasta tai siinä kuvatuista hetkistä eläintiloilla - toisen kokemaa kun en voi itse toistaa ainoana totuutena. Oma päätökseni siirtyä kasvisruokaan oli kuitenkin aikoinaan nimenomaan pieni protesti lihan kustannustehokasta tuotantoa vastaan. Ostan edelleen maitotuotteita ja munia - niissä valitsen luomua, joka on joiltain osin valvotumpaa ja eläintä kunnioittavampaa - tehokkuuteen pyrkivää tuotantoa tietysti usein kuitenkin sekin...

Kirja ei ole kevyttä lomalukemista. Minulle se jätti ristiriitaisen olon useaksi päiväksi. Olen kuitenkin mieltä, että kirja kannatti lukea - pään työntäminen pensaaseen ei estä asioita olemasta niinkuin ne ovat.
En kokenut, että kirjoittaja kritisoisi tuotantoeläinten parissa työskenteleviä, vaan tämän päivän tilannetta ja systeemiä, joka pakottaa tuottamaan paljon ja halvalla - tinkien niin eläinten kuin tuottajienkin hyvinvoinnista.

Kirja herättelee kuluttajaa miettimään ruokakorinsa sisältöä, ottamaan selvää ruoan alkuperästä ja tekemään sen pohjalta omalletunnolleen sopivia valintoja.
Toivon ja uskon, että meidän kuluttajien pienet päätökset ohjaavat kehitystä suuntaan, jossa sekä eläimet että tuottajat voivat paremmin. Ruoan alkuperän tunteminen lisää sekä itse ruoan, mutta myös sen tuottajan työn arvostusta. Kilohinta ei sen jälkeen enää ole ainut valintakriteeri.

Into -kustantamo lähetti minulle kaksi Eveliina Lundqvistin kirjaa; toisen itselleni ja toisen arvottavaksi teidän lukijoiden kesken. Olen hirmuisen huono luopumaan omista kirjoistani, mutta nyt teen poikkeuksen ja lahjoitan myös oman kappaleeni kiertoon. Tämä päätös ei johdu siitä, etteikö kirja olisi säästämisen arvoinen - en vain oikeastaan halua lukea sitä uudemman kerran - muistan kyllä... Jo tämän postauksen kirjoittaminen nostaa pintaan saman voimattomuuden tunteen, joka jäi päälle kirjan lukemisen jälkeen.

Kirjailijan blogista voit lukea lisää kirjan taustoista ja sen ilmestyessään herättämästä keskustelusta.

Nyt tarjolla siis kaksi Eveliina Lundqvistin - Salainen päiväkirja eläintiloilta -kirjaa. Voit osallistua kirja-arvontaan lähettämällä kommentin juttuun. Jollet ole rekisteröitynyt lukija, jätäthän nimimerkin tai sp-osoitteen johon voin ottaa yhteyttä mahdollisen arpavoiton jälkeen.

Osallistumisaikaa sunnuntaihin 18.5. Arvon kirjat maanantaina 19.5.

Huijataanko meitä?

"Koskaan ei sanota: syö mitä tahdot, kunhan tiedät mitä syöt. Kenties ajatellaan, että vapaus saisi ihmiset ahmimaan ruokaa täysin hallitsemattomasti."

Lause on lainaus Ruokapyramidihuijaus -kirjasta. Sain Atena -kustantamolta vastailmestyneen kirjan luettavakseni, ja tuo lause oli yksi kirjaan post it -lappusella merkitsemiäni kohtia. Siihen tiivistyy hyvin kirjan sanoma: herätellään kuluttajia ottamaan ruokaohjat omiin käsiinsä kyseenalaistaen opitut "totuudet" mm. ruoan terveellisyydestä ja laadusta.

Kirja on 350 sivua tiivistä tietoa suomalaisen ruokateollisuuden taustoista, sekä ravitsemussuosituksista ja tekijöistä niiden taustalla. Se on ensimmäinen suomalainen aihetta näin laajasti käsittelevä teos - pelkkä viiteluettelo sisältää lähes 600 lähdettä.

Lukuisat viitteet ja tiiviiksi tietopaketiksi kirjoitettu teksti tekevät kirjasta ainakin aluksi tai ensilukemalla keskittymistä vaativan. Itselleni tuli olo, että sivulta 231 lähtien tekstin rakenne jotenkin keventyi. (Tai sitten kaloreita, liikuntaa, luomua ja ruoan laatua käsittelevä osio on minulle entuudestaan tutumpaa juttua.)

Henkilökohtaisesta mielenkiinnosta olen lukenut aiemmin paljonkin Ruokapyramidihuijauksen aiheita sivuavia kirjoja. Tähän saakka niitä on julkaistu eniten amerikkalaisina alkuperäisteoksina. Minullekin McDonaldsin historia ja sen maailmanlaajuiset vaikutukset ovat paremmin tiedossa kuin Suomen elintarviketeollisuuden kehitys ja ravintosuositusten taustat.
Tästä kirjasta opin mm. sen, että Jalostaja toi ensimmäiset säilykkeet Suomen markkinoille vuonna 1947 ja että raakamaitoa myytiin kaupoissa vuoteen 1974 saakka.

Ruokapyramidihuijausta voikin lukea monella tasolla. Se on osaltaan vallitsevien ruokasuositusten historiikki, mutta painottuu kuitenkin nykypäivän ruokatapoihin ja niihin liittyviin "opittuihin totuuksiin" taustoineen.
Osa kirjan ajatuksista on tullut minulle jo aiemmin tutuksi "amerikan kirjoista". Suomalainen lähestymistapa aiheeseen oli kuitenkin suurelta osin ihan uutta tietoa.

Vähärasvainen on terveellistä. 

Hiilihydraatit ovat harmittomia. 

Maito on terveysjuoma. 

Syö kuituja, niin pysyt terveenä.

Kaloreita laskemalla laihtuu. 

Mm. nämä yllämainitut teesit kyseenalaistetaan myyteiksi nimettynä Susanna Kovasen ja Harri Lapinojan Ruokapyramidihuijaus -kirjassa. Näitä virallisia totuuksia opetetaan jo kouluruokailussa. Ala-asteikäisetkin osaavat laittaa rastin "oikeaan ruutuun", jos näitä väittämiä tai niiden vastakohtia kysellään. Kirja herättää kuitenkin miettimään, onko olemassa vain yhtä oikeaa vastausta...
Kirja ei alleviivaten kumoa ruokamyyteiksi nimeämiään ajatuksia, vaan tarjoaa faktoja ruokateollisuuden kulissien takaa jättäen lukijalle ison ja kovan pähkinän pureskeltavaksi...

"Arkielämässä kokemukseen perustuvaa tietoa voi pitää tärkeämpänä kuin tieteellisiä tilastoja, sillä loppujen lopuksi jokainen on itse paras arvioimaan omaa vointiaan sekä sitä, mitä omassa ruokailussaan pitää tärkeänä.

Kun valitsee aitoja, mahdollisimman vähän prosessoituja perusraaka-aineita ja eettisesti tuotettua ruokaa, joka sopii omalle elimistölle ja pitää ruokavalion sekä elämäntavat monipuolisina, nautiskelee ja on onnellinen, ei voi mennä kovin paljon pieleen."

Ruokapyramidihuijaus on mielestäni erittäin suositeltava kirja. Se tarjoaa kattavan perustietopaketin aiheesta vasta kiinnostuvalle, mutta myös laajan suomalaisen näkökulman ruokakulissien taakse jo aiemmin kurkistaneelle lukijalle. Tämä on kirja, joka ei lähde minulta kiertoon, vaan lunasti paikkansa yhtenä kotikirjaston suosikeista.

-Kursivoidut tekstit lainauksia Ruokapyramidihuijaus -kirjasta. 

Kymmenen keittokirjaa

Sain aamulla ystävältä facebook-haasteen: Nopeasti luetellen kymmenen kirjaa, jotka ovat koskettaneet sinua jollain lailla.

En millään pysty listaamaan vain kymmentä sekalaista kirjaa - jos luku olisi sata, niin ehkä jonkinlainen listantynkä syntyisi. Koska olen taas aamupäivän värkkäillyt keittiössä, listasin teille nyt kymmenen minua koskettanutta keittokirjaa. Tässä pikainen poiminta omista hyllyistä - osa omia suosikkeja matkaa maailmalla kavereilla lainassa.

Tilanne täällä on se, että minuun on hyvin helppo vaikuttaa kirjalla. Kynnys mielipiteen tai tapojen muuttamiseen jotain ajatuksiaherättävää luettuani ei ole kummoinen. Muutos ei kuitenkaan ollenkaan tarkoita että loppuiäksi pitäisi - ei fanaattisestikaan - mutta ehkä tunnustellen koeajaksi - kunnes uusi aihetta sivuava kirja tai keskustelu taas tuo uutta näköalaa aiheeseen...

Nämä pääsivät listalle. Kymmenen kirjaa, joiden ohjeilla kokkailen tänään.

Elävä ravinto - Elsa Ervamaa. Suomalainen klassikkoteos idätyksestä ja versottamisesta. Mukana paljon tietoa ravinnon merkityksestä terveyteen. Kirjan raakaruokaohjeissa on käytetty joka marketista löytyviä perusraaka-aineita. Innostava ja kattava opas aiheesta kiinnostuvalle.

Pikaruokakansa - Eric Schlosser. Tarina amerikkalaisen aterian maailmanvalloituksesta. "Karmeat faktansa kiihkotta esittelevä kirja panee lukijan miettimään edullisen aterian todellista hintaa." Hyvin dokumentoitu teos, jossa ruuantuotannon ohella kuvataan mm. kemianteollisuuden ja lihantuotannon kehitystä sekä työntekijöiden asemaa.

Ravintomme lisäaineet - Lähteenmäki, Nuutinen, Parkkinen. Tämä kulkee mukana käsilaukussa. Ruokakaupasta ostan käytännössä pelkkiä perusraaka-aineita, mutta joidenkin erikoistuotteiden kohdalla tarkistan välillä tästä kirjasesta missä mennään...

Antti Heikkilä - Hyvän olon keittokirja 1 ja 2. Ruokaohjeita en teoksista oikeastaan selaile, mutta Heikkilän ajatukset ravinnosta kiinnostavat.

Petoksen siemenet - Jeffrey M.Smith. Voiko kuluttaja luottaa geeniruokaan? Ovatko geenimuunnellut siemenet ja gm-ruoka liian varhain päästetty globaaliin levitykseen? Jääkö meille vapaus valita gm-vapaa ruokavalio vai katsotaanko se kilpailun estämiseksi? Kirja kuvaa gm-elintarvikkeiden hyväksymisprosessin toimimattomuutta sekä tiedemaailman ja viranomaisten riippuvuutta suuryrityksistä.

Mistä kunnon ruokaa - John Elkington & Julia Hailes. Kirjassa selvitetään käytännönläheisesti elintarvikkeiden uusia tuotantomenetelmiä, lisäaineita, geenimuuntelua, rasvoja, vitamiineja ja ns. funktionaalisia elintarvikkeita.

Terveysteetä luonnonkasveista - Toivo Rautavaara. Tiivis tietopaketti yrttijuomista ja raaka-aineista jotka kaikki löytyvät Suomesta - luonnosta tai puutarhasta.

Oikean ruoan puolesta - Michaen Pollan. Vastustaa ravintoainekikkailua ja muistuttaa että totuus terveellisestä ruoasta on hyvin yksinkertainen: Tarvitsemme oikeaa ruokaa teollisen mössön sijaan.

Terveyden avain - Are ja Ebba Waerland. Tutkin mielenkiinnolla vanhaa ravinto-oppia sivuavaa kirjallisuutta. Tämä on yksi klassikkoteos kasvisruoasta.

Parantavien ruokien opas - James A.Duke. Helppolukuinen kirja, johon on koottu uusin tutkimustieto tehokkaimmista ruoka-aineista, joilla voi hoitaa luonnollisesti omaa terveyttään.

Kaikki kirjat olen löytänyt kirppareilta - ja mikä kirpparikirjoissa on parasta - aiemman lukijan huomiot :)

Ja saanhan tuon kymmenen lisäksi mainita vielä muutaman tutustumisen arvoisen keittokirjan :)

Vaaralliset viljat - James Braly, Ron Hoggan. 
Syö itsesi suomalaiseksi - Airi Rekilä-Aaltonen
Maksa terveyden säätelijänä - A.Vogel
Diabeteksen hoito ruokavaliolla - Antti Heikkilä.
Ruokavalio hyvänolon perustana - Doris Grant & Jean Joice.
Kivennäisaineiden ja vitamiinien merkityksestä - Helvi Marjanen, Sylvi Soini.
Syö oikein oman tyyppisi mukaan - Peter J.D'Adamo & Catherine Whitney.

terveyskirjoja / paras keittokirja / parhaat keittokirjat / parhaat terveyskirjat / lue nämä /

Elä hitaammin - pikana

Päivän kirppislöytö: Carl Honore - Elä hitaammin - Manifesti verkkaisen elämän puolesta.

Ja sitten kotona: googlasin lisätietoa tästä euron kirppislöydöstä ja haulla "elä hitaammin" ykkos-sijaa pitää booky.fi - pikakirjakauppa... Kirja herätti siis ajatuksia jo ennenkuin ehdin lukea ensimmäistä riviäkään.

Toinen hieno kirjalöytö: Hendrik Relve - Suomen luonnonmarjat. Pikaisen silmäilyn perusteella kirjassa on paljon mielenkiintoisia tarinoita ja vinkkejä harvinaistenkin marjojen perinnekäytöstä.

"Maalla oli tapana että lasten piti syödä joka päivä kolme katajanmarjaa. Sitten he pysyivät terveenä"
"Kuinka valmistaa samoista mustikoista mehua ja sosetta." Eikä reseptissä ole ripaustakaan sokeria.
"Kotiin tuodusta vadelmasaaliista saa vattumadot helpoimmin pois kaatamalla marjat yksiprosenttiseen suolaveteen. Madot ilmestyvät heti veden pinnalle. Sen jälkeen marjat on vielä huuhdeltava makeassa vedessä."
"Puutarhasta saa myyrät pakenemaan tuomen hajun avulla. Ota kukkivia tuomenoksia ja työnnä niitä tuoreisiin myyränkokoihin. Voit olla varma etä myyrät pysyvät pois puutarhastasi."
"Jos oikeasta puolukkametsästä poimitaan hyvänä marjavuonna hehtaarin suuruiselta alalta kaikki marjat, saalis painaa yhteensä 1000 kiloa."

Irti oravanpyörästä

Kaarina Davis - Irti oravanpyörästä. Olen ollut Kaarinan blogin lukija jo pitkään. Aivan yhtä kauan olen odotellut josko jompikumpi kirjoistaan tulisi jossain vastaan. Ääneen lausumattomilla toiveillakin on tapana usein toteutua...

Tätä kirjaa olen odotellut kohdalle niin kauan, että nautiskelen sitä nyt pieninä annoksina, hetken joka ilta muiden työn alla olevien tekstien ohella. Huh miten moni asia kirjassa tuntuukaan tutulta ja kolahtaa... Pohdinnat kuluttamisen mielekkyydestä ja mainonnan mahdista, yhteisön odotukset ja oletukset, raha, työssä jaksaminen, työn mielekkyys...
En ole vielä lukenut koko kirjaa, mutta jo alkumetreiltä tunnistan ja tunnustan montakin oravanpyöräainesosaa omastakin elämästäni.

Olen kuullut kirjasta useammaltakin henkilöltä ja jokaista se on ainakin hiukan ravistellut ja herätellyt.
Tässä alla yksi Kaarinan blogipostauksista joka on jäänyt mieleeni. Kun luin listaa ensimmäistä kertaa, minua ihan konkreettisesti ja oikeasti alkoi hengästyttää. Koin jutun niin ahdistavaksi että en lukenut sitä kerralla kokonaan läpi. Jätin aiheen hautumaan ja palasin siihen myöhemmin ihan ajan kanssa ja ajatuksella. Sillä kertaa selvisin kohtuullisilla verenpaineilla viimeiseen riviin :)

Tämän tekstin Kaarina kertoi löytäneensä saunan sytykelaatikosta eikä osannut kertoa lähdettä. Olkaa hyvät:

Meidän pitää tehdä työtä koko ajan,
jotta saamme rahaa ja kehitymme.
Kodissamme ei saa olla pölyhiukkastakaan,
ikään kuin olisimme kotirouvia.
Meidän tulee olla erinomaisia vanhempia
ja omistaa paljon aikaa lapsillemme.
Meidän täytyy suojella ympäristöä
ja auttaa maailman hädänalaisia.
Meidän pitää seurata sanomalehtiä ja EU-kysymyksiä,
sillä muuten tunnemme olevamme huonoja ihmisiä.
Meidän täytyy kuunnella uutisia mieluiten puolen tunnin välein
ja katsoa ainakin television iltauutiset.
Meidän on pakko lukea kaunokirjallisuutta,
mieluiten uusimman Nobel-kirjailijan tuotantoa.
Meidän tulee lukea lukea sanomalehden kulttuurisivut,
surffata verkossa, kehittää osaamistamme
ja käydä terapiassa.
Meidän täytyy syödä hyvää ja terveellistä ruokaa.
Meidän pitää opettaa lapsillemme jo varhain terveet ruokatottumukset
ja suojella heitä hampurilaisilta, karkeilta ja muilta roskaruoalta.
Perheelle pitää syöttää myös vitamiineja,
kivennäisaineita ja Kan Jangia,
jottei kukaan sairastu.
Kun emme tee etätyötä kotona,
kiiruhdamme aamuvarhaisella autojonossa
hypermoderniin ja superjoustavaan tietokoneistettuun
maisemakonttoriimme,
jotta saamme parhaan mahdollisen paikan
ja jotta ehdimme tehdä kolminkertaisesti työtä,
vaikka henkilöstön määrä on supistettu kolmannekseen.
Teemme työtämme hymyhuulin.
Meidän pitää laihtua tai lihoa, lopettaa tupakanpoltto,
aloittaa liikunnan harrastaminen tai liikkua enemmän.
Meidän tulee pestä pyykit, poistaa kaapeista ylimääräiset rojut,
lajitella roskat: paristot, lehdet eriväriset lasit,
aaltopahvit ja muut pahvit,
kovat ja pehmeät muovit ja puhtaiksi pestyt peltipurkit.
Eikä pidä unohtaa kompostia,
jota on käänneltävä ja ravittava madoilla.
Meidän pitää tehdä itse vaatteemme, jotta säästämme rahaa.
Rahasta puheen ollen...
on hyvä pitää budjettia,
sitä suosittelevat kaikki.
Meidän tulee lukea kaikki mainokset,
joita postiluukusta kolahtaa,
ja pyöräillä kolme kilometriä syyssateessa,
jotta saamme jauhelihaa muutamaa markkaa halvemmalla,
ja ostaa vain ekomerkillä merkittyjä tuotteita.
Meidän täytyy täyttää pakastin:
ostamme ja laitamme ruokaa sekä leivomme suurissa erissä.
Puolukoita ja mustikoita ei pidä jättää metsään,
vaan ne tulee poimia, puhdistaa, keittää
ja säilöä lasipurkkeihin, joita on säilytetty koko vuosi
ja jotka merkitään kauniisiin riveihin.
Puhumattakaan sienistä,
jotka on synti jättää hyödyntämättä,
tai hirvien riistanhoidosta.
Pyhinä pitää tietysti levätä kunnolla,
käydä katsomassa kesämökkiä,
kutsua kotiin ystäviä
ja nukkua joka yö kahdeksan tuntia,
lukea sähköposti, kuunnella puhelinvastaajaan tulleet viestit,
hoitaa puutarha, viedä auto katsastukseen,
haravoida lehdet, luoda lumet, korjata katto,
vaihtaa tapetit, kunnostaa ja maalata vene
ja käydä purjehtimassa, sillä vene maksoi niin paljon,
ja venettä pitää myös vahtia varkaiden varalta ja panna talviteloille.
Lapsia täytyy käytää baletissa, jalkapalloharjoituksissa,
hevostallilla ja elokuvissa,
sillä heidän ei pidä päätyä huumeiden käyttäjiksi.
Seksistä tulee puhua varhain,
pitää käydä päiväkodin ja koulun vanhempainkokouksissa,
täytyy tarkastaa hampaiden asento
ja ehtiä lukea lapsille, ennen kuin he nukahtavat
(mieluiten englanniksi, jotta heistä tulee kelpo EU-kansalaisia),
sillä heidän ei pidä vain katsella televisiota
ja näpytellä tietokonetta.
Lomalla on tärkeää tarjota lapsille kulttuuria,
joten käymme kirkoissa
ja kerromme maamme historiasta
samalla, kun vastaamme kännykkään.
Sitten on vielä läksyjen luku,
kaikkihan toki auttavat lapsiaan.
Lasten kanssa pitää ehtiä myös keskustella
puhumattakaan siitä, että on tärkeää
pitää yhteyttä puolisoon,
jotta on joku, jonka kanssa jakaa elämänsä.
Tärkeitä ovat myös tasa-arvo ja tyylikäs kampaus --
täytyyhän sitä vähän itseäänkin ajatella,
ja pukeutua näyttävästi, mieluiten avokaulaisiin luomuksiin.
Perjantai-iltana pitää nautiskella vuosikertaviiniä
nukahtamatta television ääreen.
Pitää matkustaa ulkomaille, jotta saa uusia vaikutteita.
Pitää ehtiä tavata sukulaisia ja naapureita,
muistaa heidän syntymäpäivänsä,
ladata kännykän akku,
käydä elokuvissa ja teatterissa (kännykkä pitää muista sulkea!)
tehdä veroilmoitus,
meditoida,
viettää pääsiäistä, juhannusta ja joulua,
olla kiihkeä sängyssä, etsiä oma G-pisteensä,
juoda kahvia aivan yksin, silittää kissaa,
nauraa sydämellisesti
ja ehtiä ELÄÄ!

Salaisuus ja monta muuta

Salaisuus, Rhonda Byrne. Sen oli aika löytää tiensä meillekin... Tänään oli kirjataivaspäivä kirppareilla. Selailen pinoani elämääni tyytyväisenä. Jos nyt menen samantien "nukkumaan", montako ehdin lukea ennen aamua...

Aloittaisinko tästä: Totuus kolesterolista, Petri Kovanen Timo Strandberg Maarit Huovinen WSOY 2011

Vai vanhoista totuuksista: Sovinnolla solakaksi, Eero Kiviranta Toivo Rautavaara. Viisaasti viehkeäksi, Ingrid Trägårdh.

Vai näistä: Naisten salaiset maailmat, Kirsi Pohjola. Kaksoisliekkejä ja sukulais-sieluja, Elisabeth Clare Prophet. Rytmit sinussa ja luonnossa, Astrid Neeme

Hyllyyn ilman läpilukemista paikkansa lunastavat ainakin Haaksirikkoisen tarina, Gabriel Garcia Marquez. Näin olen kuullut, Axel Fredenholm. sumenKieli opi pirrkko Leino :D

Ja vielä päivän Lidl suositukset:
Nukanpoistaja 4.99€, mukana paristo. Edellinen palveli kirppisneuleiden tuunailussa yli kymmenen vuotta mutta surahti viimeiset kierroksensa viime viikolla. Tämä on talven must-härveli.
Pinjansiemeniä, 2.90/100g. 29€ kilohinta on edullinen verrattuna pinjansiementen nykyiseen markettihintaan. (Muistelen että Pirkka pinjansiemenetkin ovat noin 60€/kg, saa huomauttaa jos nyt olen ihan väärässä) Nippu hyvää basilikaa ja pesto onkin melkein kasassa...