Savuinen suppilovahverokeitto - gluteeniton

Sienikeitto on meillä yksi niitä joka viikon perusruokia. Sitä on ehditty meillä vuosien varrella maustaa aika monella erilaisella tuorejuustolla - mutta nyt löytyi vahingossa uusi juustosuosikki siihen soppaan; Creme Bonjour Savuinen BBQ tuorejuusto.

Teen sienikeittoa pääsääntöisesti kuivatuista suppilovahveroista - koska minulla niitä on - ja paljon :) Toisinaan liotan sienet ennen valmistusta, koska sienten liotusvedestä saa ihan mahtavan nestepohjan rieskoille. Väliinsä sitten murustelen kuivatut sienet suoraan kattilaan, joka on nopea ja helppo tapa.

Siitäkin vielä tulin ihan tarkoituksella kysymään teiltä lukijoilta, että millä te yleensä suurustatte gluteenittomat keitot - tai mistä jauhoista teette esim. ruskean kastikkeen pohjan? Meillä ollaan niin totuttu käyttämään tattarijauhoja molempiin hommiin, että välillä mietin, josko ei enää huomata kenties vähän erilaista makua verrattuna muuhun suuruspohjaan.
Asiaa ihan varsin kysyin nyt ystäviltäkin, joille tein tätä samaa keittoa - että josko huomasivat että keitto on tehty tattariin - heille ihan outoon jauhoon. Kukaan ei huomannut mitään muuta, kuin että keitto oli hyvää :)

Mutta tässä nyt muistutuksena ja pikavinkkinä teille muillekin onnellisille sienestäjille - kokeilkaapa BBQ-sienikeittoa.

Savuinen Barbaque sienikeitto kuivatuista suppilovahveroista - gluteeniton

50g kuivattuja suppilovahveroita
2 sipulia
50g voita
1dl tattarijauhoja 
1.5l vettä
1 luomu kasvisliemikuutio
1/2tl ruususuolaa
1mm rouhittua mustapippuria (mm=maustemitta - eli pieni ripaus)
1rkl kuivattua persiljasilppua
1 rasia Creme Bonjour Savuinen BBQ -tuorejuustoa

1. Murenna kuivatut suppilovahverot käsin pieneksi silpuksi. Pilko sipuli pieniksi kuutioiksi. Sulata kattilassa 50g voita. Lisää sieni- ja sipulisilppu. Freesaile miedolla kohtuulämmöllä noin 10 minuuttia.

2. Lisää tattarijauho ja sekoita se sieni-sipulisilppuun.

3. Lisää vesi ja sekoita huolellisesti vispilällä.

4. Lisää kasvisliemikuutio ja mausteet.

5. Anna kiehua rauhakseltaan miedolla lämmöllä noin 20minuuttia - puolisen tuntia.

6. Lisää tuorejuusto ja kuumenna vielä kertaalleen.

7. Annostele lautasille. Lisää pintaan persilja- tai nokkossilppua.

Lisäksi voit tarjota lämpimän leipäpalan. Voitele gluteeniton leipäsiivu voilla. Lisää halutessasi siivu juustoa. Lämmitä leivät uunissa.

-Käytin ja käytän sieniä aika reilusti. Lainaten tätä keittoa syömässä ollutta Veikko-ystävääni: Tässähän on sattumiakin :) Jos sinulla ei ihan holvaamalla sieniä ole, niin vähempikin kuin 50g kuivasientä riittää tähän keittoannokseen.

-Toisinaan vähän tingin ja kevennän käyttämällä vain puolikkaan tuorejuustorasian. Tämä keitto valmistui sunnuntailounaaksi - ja vieraana oli minun sienikaveri Veikko. En sitten juustoa säästellyt. Ja hyvää oli.

-Itse olen lisännyt lautaselle lusikallisen raejuustoa ja nokkossilppua. Jos sinulla ei nokkosta ole, niin ripaus kuivapersiljaa koristaa annoksen.



helppo sienikeitto ohje resepti nopea suppiskeitto kuivatut sienet

Moilasen synttäriaamiainen

Hiihtolomat meni niin, että ystävä tuli viikoksi tänne meille. Oli kiva tehdä ja tarjota niitä "omia" ruokia ja saada suoraa palautetta mm. Gruusialaisesta punajuurilaatikosta, kasviskaalilaatikosta, kookosmaidossa haudutetusta ruusukaalista, helmiherkusta, mamman maitoherkusta, raakasuklaajäätelöstä, taatelikakusta, kaura-perunarieskoista,...

Ehdin tosin ystävän toiveesta kokeilla jokusen minulle vähän vieraammankin ruuan - kuten suppisrisoton kuivatuista sieneistä. Siitäkin tykättiin, mutta pikkuisen jäin kaipaamaan lisämakua. Laitan juttua kunhan saan mieleisen setin kasaan.

Näitäkin uutuuksia testattiin: Moilasen gluteenittomia karjalanpiirakoita ja pikku munkkeja. Testi tapahtui kahden sattuman summana - ystävän syntymäpäivä ja postilähetin tuoma testipaketti Moilasen gluteenittomia pakastetuotteita.

Ystävänikin on vaihtanut gluteenittomaan ruokavalioon - ja tehnyt ihan saman huomion kuin itsekin; aamuinen turvotus ja jäykkyys erityisesti sormien nivelissä on helpottanut. Hän ei ihan samalla aktiviteetilla leivo kuin minä, joten senkin puolesta ihan mielenkiinnolla testaili gluteenittomia uutuuksia.

Itse aika harvoin ostan valmiita karjalanpiirakoita, mutta jos ostan, niin lämmitän ne pannulla ja voissa. Moilasen gluteenittomista karjalanpiirakoista ei tullut keneltäkään mitään negatiivista huomautettavaa. Ainoastaan hinta jäi mietityttämään - sitä en pikaisella googlaamisella löytänyt. Piirakat olivat tosi isoja, täytettä on runsaasti, maku ja rakennekin ovat hyviä.

Synttäriaamiaisen testiin otettiin myös gluteenittomat rahkamunkit. Nämä ainoastaan sulatin. Rakenne oli hyvä, maku ja sitko ihan kuin perusmunkeissa. Itse vaan olen tottunut vähän mausteisempiin leipomuksiin - niinkuin tuo yläkuvassa näkyvä taatelikakku. Hintaa en näille gluteenittomille munkeille löytänyt, mutta eivät siltä kohdin kuitenkaan lienee ihan perusmunkkia ole.

Synttäritestiryhmä paistoi uunissa iltapalaksi myös Moilasen gluteenittomia pizzoja. Ihan vaan tavan vuoksi lisäsimme juustoa ja täytteitä - ja tosi hyviä olivat pizzatkin.

Yhteenvetona aiheesta: gluteenittomien valmistuotteiden taso on viime aikoina noussut ihan huimasti. Kehitystyö on tietysti tulosta lisääntyneestä kysynnästä - ja hyvä niin.
Gluteenittomien leipomusten hintataso on vielä suhteellisen korkea - ainakin tavan ranskanleipien kilohintoihin verrattuna. Siinä hinta-asiassa voi tosin usein miettiä tottumuksiaan; ostaa ja syö sitä leipää (ja varsinkin pullaa) vähän vähemmän ja harkitummin. Siinä se hintapuolikin sitten tasaantuu.
Vaikka valmistuotteet ovat ihan paikallaan joissain tilanteissa, niin edelleen kuitenkin kannustan jokaista mahdollisuuksien ja innostuksen puitteissa myös leipomaan itse :)

Kiitos monista vastaamista odottavista kommenteista. On pitänyt vieraiden kanssa vähän kiirusta... Illalla istun koneelle ihan ajan kanssa ja keskityn vain teihin :)

Mamman maitoherkku - gluteeniton

Tekisikö mieli jotain ihan uutta hyvää jälkkäriksi - tai ihan muuten vaan? Jos kyllä, niin tässä on resepti, joka varmasti jää kertakokeilun jälkeen listoille :)

Miksiköhän en ole aiemmin tullut esitelleeksi tätä herkkua, vaikka se on kuulunut bravuureihini jo kohta kolmenkymmenen vuoden ajan. Niin kauan siitä alkaa olla, kun opettelin espanjalaisen keittiön saloja...
Vaikka tämä on alkujaan espanjalainen perinneherkku, ei monikaan jälkkäri voisi paremmin istua myös suomalaiseen makuun. Ainesosat ja maut ovat meille tuttuja; maito, kaneli ja sitruuna. Annosta olen muokannut suomalaiseksi lisäämällä lautaselle omenakompottia ja kermarahkaa. Kuulostaako jo nyt hyvältä? Kehun nyt kuitenkin sen verran vielä lisää, että tämä on gluteeniton, edullinen ja helppotekoinen herkku, jota kehtaa tarjota vieraillekin.

Lisäsin jutun loppuun monta kuvaa valmistusvaiheista - älkää niitä säikähtäkö. Maitoherkku ei ole vaikea valmistaa, mutta halusin vain havainnollistavilla kuvilla helpottaa idean avautumista jos tämä sattuu olemaan ihan uusi juttu jollekulle.

Mamman maitoherkku - gluteeniton (4 henk.)

5dl Kiehu maitojuomaa

1 kanelitanko

2 luomusitruunan kuoriviipaletta
1mm ruususuolaa (mm = maustemitta = pieni ripaus)

3/4dl maizenajauhoa (noin 5rkl = 40g)

1/2dl intiaanisokeria (sihdin läpi hierottu)

Leivitykseen:

1/2dl maizenajauhoa

1 muna

Paistamiseen:

2rkl oliiviöljyä

2rkl voita

Pinnalle:

1/2dl intiaanisokeria (sihdin läpi hierottu)

1rkl kanelia

1. Pese luomusitruuna huolellisesti. Leikkaa perunankuorimaveitsellä pari kokopitkää kuoriviipaletta. Laita teräskattilaan Kiehumaito, kanelitanko ja sitruunankuoriviipaleet. Kuumenna kiehumispisteeseen ja sammuta virrat heti. Jätä levylle kannen alle jäähtymään.

2. Siivilöi huoneenlämpimäksi (tai kylmemmäksi) jäähtyneestä maitoseoksesta kanelitanko ja sitruunankuoripalat pois. Lisää maitoon sokeri ja maizena huolellisesti vispilällä sekoittaen. Kuumenna seos kohtuulämmöllä kiehumispisteeseen. Laske lämpöä niin että maito juuri ja juuri hissukseen pulpahtelee. Anna hautua kannen alla noin 30-40 minuuttia. Pyöräytä lastalla pari kertaa hauduttamisen aikana. Sakeusaste on sopiva, kun lastalla pohjaa pitkin vetämällä maitoseos pysyy hetken kattilan toisella reunalla.

3. Vuoraa neliö- tai suorakaidemallinen matala vuoka talouskelmulla (esim. kaksi tyhjää Oivariinirasiaa :) Kaada valmis maitoseos muotteihin. Anna jäähtyä ja jähmettyä jääkaapissa seuraavaan päivään.

4. Nosta (kumoa) jäähtynyt & jähmettynyt maitoseos muoteista. Leikkaa suorakaiteen muotoisiksi paloiksi (yhdestä oivariirasiallisesta saa neljä paksumpaa, tai palaset puolittamalla kahdeksan ohuempaa viipaletta).

5. Sekoita laakealle lautaselle valmiiksi kaneli-intiaanisokeriseos. Kuumenna öljy-voiseos pannulla kohtuulämpimäksi (hellan keskilämpö). Pyöräytä maitokiisselipalat ensin maizenajauhossa, sitten rikotussa kananmunassa. Paista molemmin puolin sopivan kullanruskeiksi. Nosta palat pannulta hetkeksi valumaan talouspaperin päälle. Pyöräytä kaneli-sokeriseoksessa. Asettele lautaselle kaksi palaa maitoherkkua, lusikallinen omenakompottia ja lusikallinen kermarahkavaahtoa. Ripottele päälle sihdin läpi vaniljasokeria. Tarjoile - ja ota kehut vastaan :)

Tämä maitoherkku on mainio vierastarjottava - edullinen ja helppotekoinen herkku, joka maistuu kaikille. Tarjoilupäivän kiireitä helpottaa se, että maissikiisselin voi esivalmistella jääkaappiin päivän, tai vaikka parikin ennen paistamista.

Omenakompotti

1 iso luomuomena (tai pari pientä)

1/2dl vettä

1 kanelitanko

2rkl intiaanisokeria (hiero sihdin läpi)

1rkl sitruunanmehua

1/2mm inkiväärijauhetta (puolikas maustemitta - eli hyvin pieni ripaus)

1. Pese omena. Poista kanta ja siemenkota. Pilko noin 1cm kuutioiksi kuorineen.

2. Hauduta kaikkia aineksia kattilassa miedolla lämmöllä noin 15min.

3. Poista kanelitanko. Annostele lautaselle.

Kerma-rahkavaahto

1dl kermaa

1dl maitorahkaa

1rkl intiaanisokeria

1. Vaahdota kerma.

2. Lisää mairorahka ja sokeri. Kääntele ainekset yhteen.

3. Annostele lautaselle lusikalla tai pursottimen läpi.

Tässä vielä kuvallinen ohje:
(Leche frita finlandesa paso a paso :)

Kuumenna Kiehumaito, sitruunaviipaleet ja kanelitanko kiehumispisteeseen teräskattilassa.

Sammuta virta, peitä kattila kannella ja jätä jäähtymään levylle.

Siivilöi jäähtyneestä maidosta kanelitanko & sitruunankuoret pois.

Lisää suolaripaus, maizenajauho ja sihdin läpi hierottu sokeri huolellisesti vispaten .

Kuumenna kiehumispisteeseen, peitä kannella ja jätä hautumaan miedolla lämmöllä noin puoli tuntia. Pyöräytä seosta jokusen kerran lastalla, jotta voit tarkistaa sakeuden.

Maissikiisseli on sopivan sakeaa, kun kattilan pohja jää hetkeksi näkyviin lastalla vetämällä.

Vuoraa sopiva vuoka kelmulla ja kaada maissikiisseli muottiin. Tälle 5dl annokselle sopiva muotti on esim. kaksi tyhjää Oivariinirasiaa. Nosta jääkaappin jähmettymään yön yli.

Riko muna syvälle lautaselle. Laita noin 1/2dl maizenajauhoa matalalle lautaselle. Kumoa jäähtynyt maissikiisseli leikkuulaudalle ja viipaloi. Voit jättää viipaleet paksummiksi - tai halkaista ne kahtia - molempi parempi :)

Kuumenna pannulla voi-öljyseos (kohtuudella, lieden keskilämpö). Pyöräytä maissikiisselipalat ensin maizenassa, sitten munassa ja nosta paistumaan.

Paista molemmin puolin kullanruskeiksi. Tässä esimerkkinä pari paksumpaa ja neljä ohuempaa viipaletta.

Nosta hetkeksi talouspaperin päälle.

Pyöräytä palat kaneli-sokeriseoksessa.

Annostele lautasille, lisää omenakompotti ja nokare kerma-rahkaa. Ripottele päälle sihdin läpi vaniljasokeria.

Tämän maitoherkun valmistukseen käytin Kiehu maitojuomaa. Sen minulle alkujaan esitteli tytär, joka käytti sitä aamuiseen hirssipuuroon. Sanoi helpottavan aamukiirettä, kun ei tarvinnut seisoa kauhanvarressa varttia. Hän sitä osti ensimmäisen purkin tänne kotiinkin - ja siinä sitten tuli itsekin Kiehua testailtua. Ja kyllä - omaan keittiöönikin Kiehu jäi käyttöön.

Pohjaanpalamaton Kiehu on ihan erityisesti paikallaan näissä maitokiisseleissä, joita normimaidolla pitää pyöritellä sitä kahdeksikkoa puulastalla puoli tuntia. Tämän Kiehukiisselin peitin kannella haudutuksen ajaksi - siinä etuna on myös se, ettei neste pääse haihtumaan.
Siitäkin meidän perheen plussat Kiehulle, että sillä on pitkähkö säilyvyys. Maitoa meillä ei siltään juoda, joten maitoa ostan jääkaappiin vain kerran viikossa tai parissa - ihan vain varalle - että sitä sitten on, kun tarvitaan vaniljakiisseliä tai muuta maitoherkkua.

Kiehu-maitoa ohjeistetaan keittämään/hauduttamaan teräskattilassa. Itselläni on hyvin vankkarakenteisia Tools-teräskattiloita ja niissä Kiehumaito toimii mainiosti. Tässä ohjeessa esiteltyä maizenapohjaista maitokiisseliä hauduttelin reilun puoli tuntia kannen alla miedolla lämmöllä. Siinä välillä pyöräytin kiisseliä pari-kolme kertaa - ja oikeastaan vain tarkistaakseni seoksen sakeutta.

Maitopohjaiset jälkkärit ja kiisselit ovat pääosin helppotekoisia ja edullisia herkkuja - mutta ne on myös helppo pilata muutamassa sekunnissa selkänsä kääntämällä ja pohjaan polttamalla... Se jos mikä on tympeää. Eikä sekään vielä riitä, että aloitat hauduttamisen alusta uusilla raaka-aineilla. Kaiken muun harmin päälle se pohjaanpalanut kattila likoaa lavuaarissa odottamassa pesua...

Kuten kuvista huomaatte, Kiehumaitopohjaan keitetystä kiisselistä ei jäänyt kattilan pohjaan jälkeäkään. Tietysti järkeä on käytettävä Kiehumaidonkin kanssa. Vaikka se ei pala pohjaan kohtuullisilla keittolämpötehoilla, sen lisäksi kattilassa voi olla jotain muita ainesosia, jotka jämähtävät pohjaan. Eikä Kiehu kuohumatonta ole - hellan nupit kaakossa saat varmasti sotkua aikaseen...
Kiehu on tervetullutta kehitystä keittiöön - vähän kuin luistonestotoiminto autoon - kun sen apuun kerran oppii, niin ei siitä enää luovu. Minulla Kiehu on käytössä erityisesti näissä maitopohjaisissa kiisseleissä, mutta lisää ideoita löydät Valion reseptipankista ja Blogiringin kampanjasivuilta.



Tämän reseptin pohjana käyttämäni "leche frita" on perinteinen espanjalainen kotijälkkäri. Mietin monta päivää, miten sen nimeäisin suomeksi. Suora käännös, "Paistettu maito" ei vaan toimi...
Hyvä käännös kertoo sen tunnelman, johon sana yhdistyy.  Leche frita on jotain, josta espanjalaiselle tulee mieleen koti, välittäminen, pysyvyys, tuttuus, lapsuus...
Päädyin suomentamaan tämän Mamman maitoherkuksi, koska espanjanvuosina vanhin lapsista oppi kutsumaan minua mammaksi  - ja edelleenkin olen täällä kotona mamma :)

Espanjan kävijöille tuttuja maitopohjaisia jälkkäreitä ovat mm flan, crema catalana ja arroz frito - ne löytyvät varmasti joka ravintolan listoilta. Leche frita on herkkua, johon harvoin törmää ravintoloissa - se on perinteistä mamman valmistamaa lohturuokaa :)

Espanjassa leche frita syödään yleensä ihan siltään - ja usein kylmänä. Itse tykkään lisätä sen seuraksi jotain - esim. tätä omenakompottia. Parasta maitoherkku on mielestäni puolilämpöisenä, mutta hyvää kylmänäkin.

Minulle leche frita tuli aikoinaan tutuksi espanjan anopilta. Jokaisella kotikokilla on tähänkin herkkuun omat niksinsä. Itselläni on käytössä jokunen Mamma-Marceliinalta opittu konsti - mutta myös jokunen oma suomalainen lisävinkki.

Marceliinan vinkit:
-Sitruunan ja kanelin aromi imeytyy maitoon paremmin, kun kertaalleen kuumennetun maidon annetaan rauhassa jäähtyä liedellä ennen siivilöintiä ja kiisselöintiä.
-Maizenakiisseli kuumennetaan ja keitellään ihan rauhakseltaan hauduttaen - ainakin puoli tuntia.
-Ennen paistamista kiisselin annetaan jäähtyä seuraavaan päivään.

Ja omia muutoksia espanjan anopin ohjeisiin:
-Käytän intiaanisokeria, joka tuo lisäaromia - ja kauniin kultaisen värin.
-Paistamiseen käytän öljyn lisäksi nokareen voita.
-Espanjassa leche frita käytännössä uppopaistetaan - itse käytän rasvaa vain pannun pohjalla.
-Maitoherkun kanssa tarjoilen usein omenakompottia ja rahkalla maustettua kermavaahtoa

Yhteistyössä Valio

Suklainen helmiherkku - gluteeniton

Usein ne ihan parhaat jutut löytyvät läheltä, niin läheltä, ettei niitä aina heti muista ja huomaa.

Meille 70-luvun lapsille helmipuuro on tuttu juttu. Sitä perinneherkkua olen keitellyt omille lapsille eräänkin kattilallisen - ja aina se vaan on yhtä hyvää. Mutta on meidän keittiössä helmiryyneistä vuosien varrella kehitelty monenlaista muutakin gluteenitonta herkkua. Tässä teillekin vinkiksi yksi omista reseptisuosikeistani; kookosmaitoon keitetty, raakakaakaolla maustettu helmivanukas, jossa kastikkeena vadelmapyre.

Vaikka tätä tehdään meillä usein ihan vain arki-iltojen pikkuhyväksi, niin kyllä tätä kelpaa tarjota vieraillekin jälkkäriksi. Vanukas sopii lähes kaikille erikoisruokavalioille (gluteeniton, maidoton ja vegaani), ainesosat ovat edullisia ja löytyvät lähikaupasta, valmistus on helppoa ja vanukas valmistuu vartissa. Ja vaikka nimessä on sana "suklaa", niin tämä herkku on ihan luvallinen keventäjällekin.

Kookos-suklaavanukas - gluteeniton & vegaani, 4 annosta

250ml tetra kookosmaitoa
2,5dl vettä 
(Tai 400ml kookosmaitotölkki + 1dl vettä. Yhteensä kuitenkin 5dl nestettä.)
1dl Helmi perunasuurimoita
1maustemitta ruususuolaa (1/4tl)
1rkl vaniljasokeria
2rkl intiaanisokeria (tai hiukan reilummin - maun mukaan)
2rkl raakakaakaojauhetta (tai 1rkl tummaa kaakaojauhetta + 1rkl sokeria)

200g vadelmia (+ ripaus intiaanisokeria)

Kuumenna kookosmaito ja vesi. Lisää Helmisuurimot kiehuvaan nesteeseen. Lisää suola. Laske lämpöä ja keitä suurimot kypsiksi hiljaa kiehutellen, aina välillä sekoitellen, kymmenen minuuttia. Lisää valmiiseen puuroon vaniljasokeri, intiaanisokeri ja kaakaojauhe. Sekoita. Annostele tarjoiluastioihin.

Soseuta vadelmat sauvasekoittimella. Jos käytössä ei ole kotimaisia vadelmia, kiehauta ostovadelmat, jäähdytä ja soseuta. Halutessasi voit makeuttaa vadelmasoseen ripauksella intiaanisokeria.

Suklainen helmivanukas on mielestäni parhaimmillaan puolilämpöisenä - mutta hyvää se on myös jäähdytettynä. Jos valmistat annokset ennakkoon ja haluat jäähdyttää ne, suojaa annoskulhot kelmulla kuortumisen estämiseksi ja annostele vadelmasose vasta ennen tarjoilua.

Tässä meidän arkiherkku. Makea kookos ja pehmeä raakakaakao yhdistettynä kirpakanmakeaan vadelmaan. Gluteeniton ja vegaani annos.

Kun ruokaseurana on vieraita, voi pinnan hifistellä kermavaahdolla. (Huom. annos ei enää ole vegaani.)

Jos kaapissa ei just satu olemaan vadelmia, koristele helmivanukas pelkällä kermavaahtoruusukkeella + ripauksella sihdin läpi hierottua intiaanisokeria.
Mutta kyllä kannattaa kokeilla vadelmapyreenkin kanssa - se on vaan niin parasta tässä kohdin. Ja puhun nyt aika monen vanukasannoksen kokemuksella :D

-Itse olen käyttänyt tähän suklaaherkkuun raakakaakaojauhetta (mielestäni parempi), mutta sen voi ensihätään korvata tummalla kaakaojauheella + lisäripauksella sokeria.

-Kookosmaitoa ostan tetroina (koska välttelen säilyketölkkejä). Jos käytät 400ml kookosmaitotölkkiä, lisää vettä desin verran.

-Jatkan kookosmaitoa vedellä kevennyksen vuoksi - ja siksi, että "jatkamalla" yksi noin euron verran kustantava kookosmaitotetra riittää noin neljän annoksen tarpeiksi.

-Jos haluat intensiivisemmän kookoksen aromin - erityisesti jos valmistat jälkkärin vähän juhlavampaan hetkeen, niin käytä nesteenä pelkkää kookosmaitoa.

Erityisruokavaliohin - ja erityisesti gluteenittomuuteen yhdistetään paljon "hienoja", outoja sanoja ja ainesosia. "Mitä ne kaikenmaailman psylliumit ja amarantit on?" "Mistä niitä saa - ja maksavatkin tietysti maltaita?"

Perunajauhot ovat tutuista tutumpia jokaisessa suomalaisessa keittiössä. Harva normaaliruokavaliolla oleva tulee ajatelleeksikaan niiden gluteenittomuutta, mutta me gluteenittomat leipojat sen tiedämme. Ja tiedämme senkin, että perunajauhot ovat ihan huipputuote kaikilta osin - edullisia, kotimaisia lähikauppatuotteita, joista valmistuu ne kaikkein mureimmat kakut, keksit ja muut leipomusherkut...

Perunasuurimot eli Helmi-suurimot (eli Helmiryynit :) ovat monelle vieraampi tuote. Tässä kohdin en voi kuin suositella tutustumaan. Edullinen, kotimainen, gluteeniton joka keittiön perusraaka-aine, jonka käytössä vain mielikuvitus on rajana.
Lisävinkkejä Helmi-suurimoiden käyttöön löydät myös Finnamylin reseptipankista ja Blogiringin Helmisuurimokamppiksen sivuilta.

Ne meille kaikille tutut perunajauhot - ja vähän tuntemattomammat Helmisuurimot valmistaa Finnamyl. Yritys aloitti toiminnan Kokemäellä vuonna 1942 (nimellä Satakunnan peruna). Takana on siis yli seitsemänkymmenen vuoden historia suomalaisten gluteenittomien tuotteiden valmistajana.

Tiedät ne hetket, kun tekisi mieli jotain hyvää - jälkkäriksi tai muuten vaan herkuksi... Tämä vartissa valmistuva helmivanukas on yksi meidän suosikkivaihtoehtoja siihen vaivaan.
Tänään muuten aion tehdä tätä samaista suklaaherkkua työpaikallakin jälkkäriksi. Koska ainesosat ovat lähes kaikille ruokavalioille sopivia, on tämä suklainen helmiherkku edullinen ja helppo tarjottava myös isommalle ruokalijamäärälle.

Yhteistyössä Blogirinki & Finnamyl

helmisuurimo kookos kookosmaito raakakaakao resepti ohje helppo nopea jälkiruoka suklaavanukas gluteeniton

Kauraritarit - gluteeniton

Talvipakkasilla aamupalavakkarina meillä on se perinteinen - kaurapuuro. Ja puuron keitän aina liedellä kattilassa - mikroruokaan en oikein luota...
Jos heräilen itsekseni, niin kiehautan täsmäannoksen - ja kerralla sitten isomman satsin, jos tytöillä on sama aamuaikataulu.

Puuroa periaatteessa kannattaakin keittää sen verran, että sitä jää yli. Ylijäämä kaurapuuro käy mainiosti kasvispihvien pohjaksi - tai jos illalla on herkkunälkä, niin puuron loppu on jo puoli pannaria.

Tänään leikkasin aamuisen jämäpuuron viipaleiksi, leivitin ja paistoin pannulla. Päälle rahkalla jatkettua kermavaahtoa ja marjoja. Luulee lapset saaneensa jotain "hyvää" - mutta ei siinä ollut kuin kauraa, munaa, tattaria, rahkaa, marjoja, ripaus intiaanisokeria ja nökkönen voita :)

Gluteenittomat kauraritarit (noin kuudelle)
5dl jäähtynyttä kaurapuuroa 
1-2 munaa
1dl tattarijauhoa (Keskisen myllyn gluteeniton)

Paistamiseen voita (halutessa osa esim. kookos- tai oliiviöljyä)

Intiaanisokeria (Masajo)

2dl kermaa
2dl maitorahkaa
1-2rkl intiaanisokeria

Ennakoi kauraritarit keittämällä sen verran puuroa, että sitä jää noin 5dl annos (tai vähempikin riittää jos syöjiä ei ole monta). Eikä haittaa, vaikka puuro vähän "köntsääntyy" kattilaan - paksumpaa puuroa on jäähtyneenä helpompi leikata ja käsitellä.

Kippaa lämmin puuronloppu johonkin sopivaan astiaan. Pakasterasia tai muu vastaava passaa hyvin, siihen puuro muotoutuu sopivasti neliömallisiin annospaloihin. Vesipohjaisen aamupalapuuron voit hyvin jättää huoneenlämpöön jäähtymään ja tekeentymään päiväksi. Eikä haittaa jos puuroa ei tule samana päivänä käytettyä. Säilytyskippoon kansi päälle ettei puuron pinta kuivu ja satsi säilyy kyllä päiviäkin jääkaapissa.

Leikkaa jäähtynyt kaurapuuro noin vajaa 1cm paksuisiksi lohkoiksi. Jos puuro on kunnolla jämäkkää, voit pitää palat isompina - ja jos se on vähän löysempää, leikkaa pienempiä paloja.
Vispaa muna yhteen kulhoon. Laita toiseen tattarijauhoja (muutkin jauhot käyvät, itse käytän tattaria).
Pyöräytä kaurapuuropalaset ensin munakipossa - sitten jauhoissa - ja laita pannulle. Voi-öljyseosta ei tarvita pannulla paljon - sen verran vain, että pinta saa kauniin värin ja vähän makua. Paista paloja miedolla lämmöllä molemmin puolin kunnes ne ovat sopivan rapsakoita. Mielestäni kauraritarit ovat parempia, jos saavat paistua ihan rauhassa ja tekeentyä kunnolla ilman että pinta tummuu liikaa.

Laita kulhoon intiaanisokeria - pienireikäisen sihdin läpi hierottua, jotta sokerin rakenne on hienoa. Ota palat pannulta yksi kerrallaan ja pyöräytä heti intiaanisokerissa. Jos haluat keventää, kasta sokeriin vain lautaselle ylöspäin tuleva puoli.

Vaahdota kerma. Lisää maitorahka ja halutessa ripaus intiaanisokeria. Itselleni makeudeksi riittää kaurapalojen päällä oleva sokeri. Annostele lautaselle kauraritareita, kermarahkaa ja marjoja.

paistettu kaurapuuro pannulla ylijäänyt puuro resepti ohje