Vihreä makaronisalaatti - gluteeniton

Lehtikaali on niin monikäyttöinen vihannes, ettei se jää käyttämättä. Erityisesti nyt syksyllä sen rehevä ulkoasu ilahduttaa muuten nuupahtaneella kasvimaalla. Lehtikaalin raakakäyttö tahtoo vaan vähän hiipua syksyn mittaan. Muuta salaattiainesta ei enää oikein ole sekaan silputtavaksi - ja tekee kyllä nyt jo muutenkin mieli vähän tuhdimpaa ja talvisempaa "salaattia".

En pidä lehtikaalia ollenkaan kirpeänä tai väkevänä - mutta totta on, että vanhat isot lehdet ovat hiukka jäykempää aromiltaan ja rakenteeltaan kuin uudenpehmeät lehdet. Vinkkinä nyt kuitenkin yksi ruoka, johon ne syksylehdetkin saa sujautettua raakana - vanha kunnon makaronisalaatti :)

Purjo, suolakurkku ja mausteinen kastike piilottavat syksyisen lehtikaalin "väkevyyden" - jos joku sitä vähän on huomaavinaan. Makaroni tekee ruuasta helpostilähestyttävän perusruuan - ja edullisempaa saa etsiä.

Käytän makaronisalaattiin usein Lidlin Green Grocer's 450g pussin herne-maissi-paprikaa. Edullinen ja sopiva annos. Makaroneina käytän yleensä Keskisen Myllyn gluteenitonta tattarifusilia - tai Lidlin gluteenitonta fusillimakaronia. Lidlin pussista riittää noin kolmannes - 150g kuivapaino. Vaikka kutsunkin salaattia makaronisalaatiksi, makaroni ei ole pääosassa vaan vihannekset.

Kastikepohjana hyvä vaihtoehto on kermaviili (tavallinen tai kevyt), johon itse lisään pari ruokalusikallista majoneesia aromia antamaan.

Vihreä makaronisalaatti

150g gluteenitonta makaronia (fusilli)
450g herne-maissi-paprikaa
3-4 suolakurkkua pieneksi pilkottuna
1/2 purjo pieneksi silputtuna
150-200g fetajuustoa pieneksi kuutioituna
2-6 lehtikaalin lehteä 
1/2dl Kuivattua hortasilppua (nokkonen, horsma)

1 purkki kermaviiliä
2rkl majoneesia
1-2rkl omenaviinietikkaa
1tl ruususuolaa (Masajo)
1/2tl rouhittua mustapippuria
(muita mausteita maun mukaan - esim. ripaus currya, kuivayrttejä...)

Laita makaroni kiehumaan ja keitä ohjeen mukaan - älä kuitenkaan yhtään yli. Kaada kulhoon jäinen vihannessekoitus. Poista lehtikaalin lehdistä keskiruoto (säästä sosekeittoon). Pilko suolakurkku, purjo, lehtikaali ja feta. Huuhtaise makaronit ja sekoita ainekset. Jäinen vihannespussi sulaa sopivasti kun lisäät loput ainekset ja jäähdyttää samalla salaatin. Lisää kuivahorta. Sekoita kastike. Sekoita kaikki ainekset.

Tämän kokoluokan lehdet ovat jo hiukka "puisevia", mutta kun ne pilkkoo pieneksi silpuksi, uppoavat salaattiin ihan täysin.
Alla kuvassa lehtikaalin lisäksi toinen ikisuosikkini - Lumene Gel Effect kynsilakka, sävy Kukkameri 25 - onkohan tätä sävyä enää myytävänä :)

Kermaviilipohjainen salaattikastike on edullinen ja kevyt vaihtoehto. Pikku nokare majoneesia tuo syvyyttä makuun.

Sekaan ihan kunnon keko lehtikaalisilppua - se on se paras ainesosa.

On siellä seassa myös jokunen makaroni :)

Eikä unohdeta kuivahortaa. Makaronisalaatti on yksi parhaista ruuista, johon sitäkin saa ujutettua reilusti. Ja parasta tässä on vielä sekin, että arvokas ainesosa ei kärsi kuumennuksesta. Sekaan meni nyt horsman ja nokkosen lehteä.

Nyt en muista, mitä lajiketta kuvan etualan lehtikaali on. Ylimmät lehdet ovat kyllä ihan "syötävän kauniita" nyt syksyllä. Tosi tiheä ja kaunis lehtiruusuke. Täytyy vielä saada aikaseen tukea varret talveksi. Kokeilen mikä on kasvutapa tulevana kesänä - jos nyt talvehtivat kunnialla. Takana kurkistaa tummalehtinen Palmizio Senza.

Tänään satoi - tein makaronisalaatin - ja perkasin sieniä... Huomenna ei sada - arvatkaa mitä teen :)

Viherjauhetta tehosekoittimella

Tässä vielä yksi konevinkki kuivatun hortasaaliin jatkokäsittelyyn: tehosekoitin. Olen aiemmin kertonut miten hieron lehtiä metallisihdin läpi ja myllytän niitä sauvasekoittimen kipossa. Sihdin läpi hierominen on hieman hitaampaa, mutta lopputulos on tasalaatuista silppua ja homma onnistuu vaikka mökkiolosuhteissa ilman sähköä. Sauvasekoittimen kipossa kuivatut lehdet saa helposti aikalailla haluamansa kokoiseksi silpuksi - yleensä jätän ne aika karkeaksi hituseksi.

Tehosekoittimella kuivat lehdet saa hetkessä ihan jauhoksi. Huomaa kuitenkin, että jos haluat säilyttää lehdet esim. teehen sopivana karkeampana silppuna, tehosekoitin on liian vahva mylly (ainakin oma Bosch-koneeni). Sauvasekoittimen kulho tai metallisihti on siihen tarkoitukseen parempi.
Tehosekoittimella kannattaa kuitenkin ajella osa lehdistä jauhoksi. Se onkin sitten jo aika tiukkaa tehopulveria talven varalle :)

Nokkosjauhe on ihan parasta - se sopii melkein joka annoksen sekaan. Lisään nokkosjauheen ja nokkosensiemenet vasta valmiin ruuan päälle lautaselle. Arvokasta voima-ainesta ei kannata turhaan kuumentaa. Turvotuspäivien varalle tein tänään myös nestettäpoistavaa koivunlehtijauhetta.

Tehosekoitin täytetään noin puoliväliin. (Ja nämä kokemukset nyt vain oman tehosekoittimeni kanssa opittuja - joku toinen malli voi vaatia omat kikkailunsa.)

Alussa käytän sekoitinta muutaman kerran edestakaisin päälle ja pois - silloin laite imaisee lehdet kulhon alaosaan terien ulottuviin.

Lehdet jauhaantuvat aika äkkiä.

 Kaadetaan sopivaan säilytysastiaan.

Ihania voimajemmoja talveksi :)

Vielä ehtii hortoilla. Harrastus on helppo aloittaa: jemmaa lenkkitakin taskuun pieni pussi ja poimi mukaan kävelyllä kohdalle osuvaa vihreää. Jos muuta et alkuun oikein löydä, niin horsmanlehtiä ainakin kasvaa joka mutkassa. Voikukanlehdetkin tunnistaa jokainen - ja aika varmasti niitäkin löytyy.
Kuivattuja voikukanlehtiä käytetään mm. maksavaivoihin (eli maksaan vaikuttavana sen pitäisi auttaa mm. maksaläiskien hoitoon). Voikukkatee on "verta puhdistava" ja sitä suositellaan erityisesti keväällä nokkosteen kanssa voimaannuttamaan kehoa.

Ruohovartiset kasvit kuuluvat jokamiehenoikeuden piiriin ja "ojanpohjien rikkaruohot" ovat sitä ihan parasta Suomen luonnon antia. Keruupaikan on tietysti sijaittava jonkin matkan päässä autoteistä - sopivan kohdan kyllä osaa katsoa ihan maalaisjärjellä. Lehtien kuivaaminen ei vaadi mitään erityisjärjestelyjä - onnistuu ihan huonelämpötilassakin.

viherjauheen valmistus / horta / hortoilu / nokkosjauhe /

Hyviksihavaittuja yrttikirjoja

Inspiraation- ja tiedonlähteeksi hortoilusta kiinnostuneille listaan tähän muutaman oman suosikkini aihepiirin kirjallisuudesta. En valitettavasti osaa kertoa, mitä näistä mahdollisesti saa vielä tilaamalla tai kirjakaupoista. Itse kuitenkin olen löytänyt joka-ikisen kirppareilta ja kierrätyskeskuksista, joten sieltä nyt ainakin kannattaa näitä metsästellä.

Sesonkikirjat pääsevät aina hyllyistä keittiöön - siitä niitä on mukava selailla teekupposelle istahtaessa. Nyt tarjolla hortoilukirjoja, heinäkuussa marjakirjoja, syksymmällä sienikirjoja... :)

Toivo Rautavaara - Mihin kasvimme kelpaavat

Toivo Rautavaara - Terveysteetä luonnonkasveista

Jaroslav Kresanek - Lääkekasveja luonnosta ja puutarhasta

Turkka Aaltonen ja Martti Arkko - Yrttiopas

Annemarta Borgen - Minun yrttini

Runo Annunen - Pieni rohdosaapinen

Sinikka Piippo - Kasvien salaiset voimat

Peter McHoy ja Pamela Westland - Yrttiaapinen

McVicar - Suuri yrttikirja

Valitut palat - Suomen terveyskasvit

Maria Treben - Luonnon omat lääkkeet

Toivo Rautavaara - Miten luonto parantaa

Vicki Peterson - Terveyttä luonnontuotteista

Marikka Brunila ja Risto Nurmi - Luontoäidin kasviaarteet

Virpi Raipala-Cornier - Luontoäidin kotiapteekki

Ja aiheeseen liityvä pieni tarina: Äitini on aina ollut innokas hortoilija, joka aktiivisesti myös etsii yrttitietoa kirjoista ja lehtiartikkeleista. Vuonna 1992 Yleisradion opetustoimi julkaisi kirjan Villit nautinnot - Yrttejä ja kasvisherkkuja. Äiti, juureva vanha rouva juoksi tietysti heti seuraavalla kaupunkikäynnillä kirjakauppaan ja hetken hyllyjen välissä ihmeteltyään kysäisi reippaasti myyjärouvalta "Onko teillä semmoista kirjaa kuin villit nautinnot?" Ympärillä olevat asiakkaat jähmettyivät ja liikkeeseen laskeutui hiljaisuus kun myyjä punastuneena takelteli, ettei heillä ole sen alan kirjallisuutta...
Seuraavaksi punastui paljon nähnyt äitikin. Sai kuitenkin selitettyä että "ei etsi sen alan kirjallisuutta, yrteistä vaan..."
Ihan hyvä kirja sekin - on nyt mökkikirjastossa. Vilkaisin netistä kirjan julkaisuvuotta ja huomasin samalla että Villejä nautintoja saa esim. Tori.fi nettihuutokaupasta vitosella.

Myös muita listan kirjoja kannattaa vilkaista Huuto.netin ja Tori.fi tarjonnasta. Yleensäottaen niissä hinnat ovat kuitenkin huomattavasti korkeampia kuin kirppareilla.

Ja mitä muuta nyt... Kymmenen päivän sääennuste vähän lannisti. Etsimme tytärten kanssa äkkilähtöä johonkin lämpimään, mutta mitään sopivaa ei löytynyt - matkat myytiin loppuun ilman suurempia äkkilähtöalennuksia...
Kun ei kerran reissuun päästy, niin olen sitten suursiivoillut taloa. Ihan mukavaa hommaa sekin. Ja allekirjoitan täysin ajatuksen, että oman pään siivoaminen täytyy aloittaa ympäristön - eli kodin siivouksella. Nyt just ei mikään sen suuremmin ahdista, mutta olen huomannut että jos elämä painaa päälle, niin parasta itsehoitoa on putsata nurkat kaikesta turhasta ja yksinkertaisesti siivota koti viimosen päälle...

Yrttiteetä ja smoothieta

Aamuisen voimajuoman pääaines löytyy yllättäen teekannun pohjalta :)

Meillä hautuu joka päivä useampikin teekannulllinen. Aamulla vihreää tai valkoista teetä ja loppupäivän erilaisia yrttiteesekoituksia. Kaikki haudutukseen käytetyt yrtit ovat syötäviä - eli sen jälkeen kun niistä on otettu enimmät värit ja tehot teehen, pehmeiksi hautuneet lehdet voi pyöräyttää smoothien sekaan.

Nämä eiliseen nokkosteehen haudutetut lehdet ovat vielä vahvan vihreitä. Vaikka niistä ei enää näyttäisi irtoavan makua tai väriä veteen, niissä ihan varmasti on vielä tallella paljon kasvin omia, hyvää tekeviä ominaisuuksia, kivennäis- ja hivenaineitakin - ja jos ei muuta, niin ainakin kuitua.

Kompostointi on mukavaa ja hieno asia, mutta en minä ainakaan henno sinne ihan kaikkea heittää. Itsepoimitut yrtit ovat kuivakaappini arvokkainta sisältöä jotka haluan hyödyntää kokonaisuudessaan.

Tässä aamupirtelössä mukana eilisen nokkosteen lehdet, (teekannulliseen käytetty noin 2rkl kuivattua nokkossilppua), desin verran turkkilaista jogurttia, puolisen desiä puolukkasurvosta ja teelusikallinen vaniljahunajaa. Puolukka sopii mainiosti yrttisen smoothien marjapohjaksi. Halutessa seosta voi hiukan makeuttaa hunajatipalla.

Kaikki haudutetut yrttiteeainekset voi käyttää smoothien sekaan. Eikä kannata heittää pois vihreän irtoteen hitujakaan - nekin tottakai smoothien sekaan. Luontaistuotteinakin myydään laihtumista edesauttavaa vihreää teetä kapseleina ja jauheena.

yrttitee nokkosista / nokkonen tee / smoothie / 

Hortasaaliin jatkokäsittely

Ihan ensimmäiseksi pahoittelen tätä monen päivän viivästystä kommentteihin vastaamisessa - isot kiitokset niistä kaikista, ilahduttavat aina yhtä paljon :) Kolmen päivän ylppärijuhlat ja tyttären pääsykoematka Kuopioon sekoittivat arkipakkaa - kiirettä on pitänyt myös hortoiluharrastuksen kanssa...

"Silloin on taottava kun rauta on kuumaa."- tarkoittaa että nyt kaikki luonnosta kerättävä vihreä on parhaimmillaan. Ja tärkein pointti siinä hommassa - vielä ei ole itikoita! Vaatii aikamoista harrastuneisuutta könytä nokkospuskissa kun miljoona mäkäräistä tunkee silmiin ja sieraimiin. Tiedän jo omat rajani - eli siinä vaiheessa kesää minulla on "jo ihan tarpeeksi hituja" ja keskityn muihin juttuihin...

Luonnosta löytyy ihan valtavasti monin tavoin terveyttä edistävää syötävää. Hortoilu on harrastus parhaasta päästä - alkupanostus välineisiin on minimaalinen ja jokaiselta kotoa löytyvä. Kumisaappailla ja ämpärillä pääsee keräämisen alkuun, jatkokäsittelyssä sitten kukin hyödyntää omia mahdollisuuksiaan.
Minulla ei ole sen kummempia kuivausvälineitä kuin sanomalehtiä saunan lautelle ja pesutilojen lattialle. Kerään yleensä aika suuria määriä kerralla, joten kuivatus hoituu yksinkertaisimmin niin. Pieniä määriä voi kuivata virallisissa kuivureissa tai uunissa hyvin miedolla lämmölllä - lämpö ei saisi ylittää 30 astetta. Saaliin voi myös ryöpätä ja pakastaa tai fermentoida teeaineksiksi.

Kerään lehdet aina kuivana (aurinkoisena) päivänä ja puhtailta seuduilta kaukana tiestä ja asutuksesta - eli en näe mitään tarvetta niiden huuhtelemiseen ennen kuivatusta.

Kuivattuja vihreitä voi käyttää monipuolisesti teeaineksina, viherjauheena kaikkiin mahdollisiin leipä- ja kakkutaikinoihin (esim. mustaherukan lehti sopii mainiosti suklaapohjaisiin taikinoihin), ripotella jogurtin tai puuron päälle - tai laittaa ripauksen smoothien sekaan. Ja tietysti sitten lisätä ihan kaikkiin mahdollisiin ruokiin.

Viherjauhetta olen tehnyt kahdella tavalla; bamixin kulhossa ja käsin hiertämällä metallisiivilän läpi. Hiertämällä lehdistä tulee jollain tavalla tasalaatuisempaa ja kauniimpaa kuin bamixilla silppuamalla. Usein hierrän "parhaat palat" siivilän läpi ja ajelen sihtiin jäävät lehtiruodit bamixilla.

Kuivattuja horsmanlehtiä.

Lehdet lävikköön ja hierretään käsin pyörittelemällä.

Tuloksena ihanaa vihreää tuoksuvaa silppua.

Sihtiin jäävät lehtiruodit voi pyöräyttää bamixin kipossa silpuksi.

Säilön vihersilpun kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin purnukoihin; peltitölkkeihin, paperipusseihin, värillisiin lasipurkkeihin... Pidän viheraineksia aina tarjolla keittiötasolla - siitä ne tulee sitten käytetttyä poiskin.

Hortoilu on helppo aloittaa kaikille tutuista kasveista - mm. nokkonen, poimulehti, koivu, horsma, pihlaja, mustaherukka, omena, tyrni, metsämansikka ja mustikka. Puiden lehdet eivät kuulu jokamiehen oikeuden piiriin, mutta enpä ole koskaan kuullut maanomistajan hermostuneen muutamasta koivunlehdestä...
Mielestäni yksityishenkilön hortaharrastus tulisi jollain tavalla huomioida myös lainsäädännössä. Täällä maalla aihe ei ole mikään ongelma, metsää ja lehtiä riittää kyllä kaikille. Kaupunkialueella ainakin valtion ja metsäyhtiöiden mailta lienee saa hortoilija "luvan kanssa" poimia pihlajanlehtiä omiksi tarpeiksi? :)
Yleistäen sanottuna horta-ainekset poimitaan ennen juhannusta. Villivadelman lehdet kerätään syksyllä saman kesän versoista.

Kannattaa aluksi tutustua myös eri kasvien ominaisuuksiin. Mm. koivu on niin vahva diureetti, että sen käyttömääriä pitää hiukan laskeskella. Myöskään mustikanlehtiä ei suositella jatkuvaan käyttöön.

hortoilu horta / kasvien kuivaus / miten kuvatut lehdet silputaan / mitä lajeja kerätään / milloin horta kerätään

Hortoilua

Päivän saldo: Kolme sangollista nokkosen lehtiä, sangon pohjallinen kuusenkerkkiä ja toinen horsmanlehtiä.

Metsäaukiolla vanhan talon raunioilla kukki omenapuu. Iso oksa oli katkennut ja hennoin taittaa siitä jokusen oksan maljakkoon.

Saunaan ei tänään pääse

mutta eipä se suuremmin haittaa, koska suihkuunkaan ei mahdu :D

Parsamunakas

Nyt se on taas sitä aikaa - parsaa pukkaa mutta ei millään malttaisi väsäillä keittiössä...
Munakas on yksi pihapäivien pelastaja. Sen kanssa ei kauan aikaa tuhraannu ja erilaisilla täytteillä siitä saa jokaiselle maistuvan version.

Hyvä mieli ja parempi omatunto kun saa hyödynnettyä kasvimaan tuotoksia, eli munakas vihreästä parsasta.

Kotona oli kanssani vain Lempi - neljän munan munakas täytteineen on ihan riittävä annos kahdelle naiselle.

Munakas tuoreesta parsasta
4 munaa
1dl maitoa
Ripaus suolaa ja mustapippuria

Paistamiseen oliiviöljyä ja voita
Täytteeksi muutama parsanvarsi, yksi sipuli ja muutama juustosiivu.

Parsaa taitetaan varren alaosasta ja se katkeaa suunnilleen siitä kohdasta mistä se muuttuu puumaiseksi.
(Sitä kuituisempaa loppuvartta voi hyvin pilkkoa raakana ohuiksi siivuiksi ja heittää vihannessosekeittojen sekaan.)
Kuorin parsojen loppuvarsia osin, mutta nuppujen läheltä en lainkaan. Onnistuu helpoiten perunankuorimaveitsellä leikkuulautaa vasten.
Kattilassa kiehautetaan senverran vettä että parsat juuri peittyvät. Sekaan ripaus suolaa ja parsanvarret. Itse heitin veteen ensin hieman kovemmat varsiosat, annoin niiden kiehua hetken ja vasta lopuksi pyöräytin nuppuosaa hetken keittovedessä. Kokeile parsoja haarukalla ja ota heti pois vedestä kun ovat "aldente".

Pyörittelin sipulia hetken pannulla. Sekaan laitoin myös kiehautettuja ja pätkittyjä parsan varsipaloja. Munat ja maito vispataan kunnolla ja maustetaan. Mielestäni seos on pannusopivaa kun se muuttuu kevyesti vispattavaksi. Munakaspannu saa olla kohtuukuuma kun munaseos kaadetaan pannulle.
Ja sitten pitää kiirettä: Nestemäistä munaseosta vedellään lastalla reunoilta keskelle kunnes seos on jotensakin hyytynyt - nyt levy äkkiä pienelle - jos lisäät juustoa munakkaan pintaan tee se nyt ja toivottavasti se on sinulla jo siivutettuna pannun vieressä - kansi päälle.

Säästin parsan nuppupalat munakkaan pintaan.

Odotellaan muutama minuutti - minä tykkään että munakas paistuu ihan kunnolla. Kypsyys on sopiva kun munakas liikkuu kokonaisena pannua heilutellessa. Kipataan lautaselle ja syödään pois.

Laita talteen parsojen keitinvesi ja kuoret. Kuoret voi silputa saksilla pieniksi ja heittää sosekeittoon. Myös keitinveden voi hyödyntää keittopohjaksi.

Tertin kartanon rakuunahyytelö on ihan lyömätön kaveri munakkaalle. Päälle vielä ripaus   nokkosensiemeniä. Munakas on yksi helppo ja nopea voimaruoka mutta yksi minkä tarvitset on hyvä pannu - mikään niin kiristä hermoa kuin pannuun tarttuva munakas...

munakas resepti / munakas ohje / parsa munakas / tuore parsa käyttö / vihreän parsan käyttö / parsan keittäminen /