Nyt kun joululomat on herkuteltu ja palattu arkeen, on taas pieni palaverin paikka vaakan kanssa...
Pääsin tällä viikolla vanhan harrastukseni pariin - kuittasin kuntosalikortin toukokuun loppuun saakka. Viime talvena ohjelmassa oli aktiivinen Tiibetin-riitit kausi (kuvassa ylhäällä). Vuosien epäsäännöllisen-säännöllisen ahertamisen jälkeen pääsin yhtäkkiä pisteeseen, että täydet 21 toistoa sujuivat ihan flow-fiiliksellä. Nyt Tiibetiläiset ovat tauolla - ei haittaa - keho kyllä muistaa liikkeet ja niihin on helppo palata.
Kuntosalitreeniä en ole tehnyt yli vuoteen. Sekin kuitenkin on laji, jossa kerran opitut liikeradat pysyvät kehomuistissa. Alkuhaasteena on nyt päästä omiin, aikoinaan saavutettuihin tuloksiin.
Salilla käyn kolmesti viikossa - tykkään treenata kolmijakoisella ohjelmalla. Välipäivinä kevyttä lenkkiä ja treffit vaakan kanssa joka aamu. Tavoitteena päästä taas takaisin "omaan painoon". -100g/päivä on kohtuullinen tahti normiruualla mutta herkuista tinkien :)
Ensimmäiset pari kiloa on helppo pudottaa (Ensimmäinen viikko -2.4kg). Nyt ylimääräisen nesteen alta vastaan tulee rasva ja tahti hiipuu :)
Etsitkö sinä uutta lajia?
Suosittelisin ainakin Tiibetin riittejä ja kuntosaliharjoittelua.
Tykkään myös Shindon rauhallisista venytyksistä. Moni ystävänikin on innostunut aiheesta.
Entä muistatko Callaneticsin 80-luvulta? Retro-laji, jota itse aikanaan ähräsin olohuoneessa monta vuotta - silloin kun lapset olivat pieniä ja kodin ulkopuolinen liikunta pelkkä haave :) Oikein suoritettuna vanha kunnon Callanetics on tehokkaasti vartaloa muokkaava ohjelma - ja sen voi tehdä kotona ilman mitään ylimääräisiä härveleitä.
Jooga - helppoa tai haastavaa - jokaiselle jotain.
shindoliikkeet / shindo / tiibetiläiset riitit / viisi tiibetiläistä riittiä / laihduttaminen / dieetti / kuntosali /
Laihduit päivässä kilon? :o siis 1.1-1.2. :o
VastaaPoistaNo ei tosiaankaan :D
VastaaPoistaArvaa vaan syötiinkö yli normiannosten uuden vuoden aattona kun käytiin anoppilassa syömässä - ja siellä ruuat ovat reilusti suolaisempia kuin meillä...
Ei kukaan lihokaan niin nopeasti - kiloa päivässä. Normista poikkeava ruoka vaan kertyy nesteenä (turvotuksena) kehoon ja lähteekin yhtä helposti. Pika-apuna turvotukseen auttaa nokkos- tai koivunlehtitee.
Hyvä ajatus tehdä tuosta tollanen projekti ja lukemat sekä tekemiset näkysälle!! Pitäisköhän ottaa sinusta mallia... pudotettavaakin olis aika lailla saman verran, aloitan vaan pari kiloa alempaa ja jatkan pari kiloa alemmas. Mun ihannepainoksi on sanottu muistaakseni 48kg ja nyt painan noin 55kg - ja ihmettelijöille tiedoksi, että ei ole sitä pituuttakaan sitten kuin 149cm, että kyllä, noillakin lukemilla ollaan todellakin ylipainon puolella!
VastaaPoistaMutta että seitsemän kiloa pitäis saada pois... tuntuu kyllä melkoiselta urakalta ja heti alkoi tehdä mieli suklaata kun vaan ajattelinkin asiaa!! Kysymys kuuluukin: mistä ihmeestä sais motivaation kohdalleen...??
Mulla on Callanetics-kirjoja parikin kappaletta ja olen vähän miettinyt että alkaisin tehdä sitä pari kertaa viikossa ja muuten sitten koirien kanssa lenkkeilyä vaan. Kuntosalilla kävin sillon kesällä ja alkusyksystä ihan intona, ja sitten tuli täydellinen lopahdus sen suhteen. En keksi keinoa saada itseäni sinne potkittua, joten jotain muuta on keksittävä, mieluiten sellasta mikä ei ole aikatauluihin sidottua, joten ehkä toi C sit kävis kotijumpaksi.
Tsemppiä sulle! (ja mulle...)
Kiiitos Heli :)
PoistaAina kun tuo painoaihe vähän lipsuu ja on ajankohtainen, minua motivoi käydä vaakassa joka aamu. Normaalipaino minullakin on noin 55kg - pari ylimääräistä oli nyt ihan vaan rehellistä joulusuklaiden aiheuttamaa turvotusta. Se lähti muutamassa päivässä nokkosteellä ja paluulla arkeen.
Minusta painon pudottaminen ei ole hankalaa - se on oikeastaan tosi motivoivaa. Vaikeaa on saada paino pysymään 51-52 kilossa, mikä on minulle se omin olotila.
Callaneticsistä sen verran, että sitä kannattaisi mielestäni tehdä kuusi kertaa viikossa (yksi vapaa). Silloin tulokset alkavat tuntua ja näkyä. (Muista olla kyykyissä huolellinen, että polvet ja varpaat pysyvät linjassa.)
Saliharjoittelu on tietysti sitten omaa luokkaansa. "Kyllä rauta hieroo" ei ole ollenkaan vitsi. Niskajumit aukeaa ylätaljalla - minullakin nyt eilisen jälkeen ihan kihelmöi hartioita :)
Tämä minun parin kilon projekti on nyt ihan selkeä päätös. En halua enää ikinä miettiä ja valita vaatteita sen mukaan mistä jotain tursuaa tai ei. Tämän painoprojektin hoidan ihan arkiruualla ja pikkuhiljaa - ja se on lopullinen. Mikään ole niin raivostuttavaa kuin ährätä pingottavien kauluspaitojen tai tursuavien farkkujen kanssa. Mieluummin liian isot, kuin liian pienet vaatteet.
Tämä ei ole mikään suuri-saavutus-projekti, jossa ihminen muuttaa koko elämänsä pudottamalla viisikymmentä kiloa... Mutta jokainen nainen kyllä tietää, miten hivuttavaa on hinkata se viimeinen viisi kiloa pois. Mitä vähemmän ylimääräistä läskiä on, sitä tiukemmassa se kupeilla istuu - niin se vain on. Minulta se lähtee nyt lopullisesti - saatte nähdä :)
Ja Heli - tsemppiä sinullekin. Otat painonpudotuksen asiaksesi, jos se sinua mietityttää. Se kun on hoidettu pois, niin on taas yksi pähkäilyn aihe vähemmän elämässä.
Eikä hommaa kannata aloittaa, ennen kuin on ihan totaalisesti päättänyt että nyt. Sinulla ei kuitenkaan terveyttä haittaavaa ylipainoa ole - ei minullakaan. Nyt vain ylittyi se "tursuamiskynnys" - vaatekaapissa on se minun motiivi.
Iskä pyörii sitten ihan eri sarjassa! Periaatteessa samalla metodilla kuin Johanna olisi tarkoitus pudottaa juhannukseen mennessä 20kg! Tsemppiä vaan kaikille.
PoistaKiitos Johanna mahtavasta blogistasi, seuraan nykyään säännöllisesti ja olenkin saanut monia hyviä vinkkejä terveelliseen ruokavalioon. Nyt mietin kokonaan kasvisruokaan siirtymistä, mutta vähän mietityttää mistä saisin tarpeeksi esim. proteiinia. Pavut eivät minulle sovi. Toivoisinkin sinulta postausta vaikkapa yhden päivän ruokailuistasi, mitä kaikkea siihen sisältyy niin että vitamiini- ja hivenainetarpeet täyttyvät?
PoistaTsemppiä myös uuteen projektiisi! :)
-Helmi
Kiitos Iskä :)
PoistaIsosti tsemppiä sinullekin. Olet toipumassa vakavasta sairaudesta joten ehkä ei kovin kovaa kuuria uskalla ottaa? Pikkuhiljaa ja paras tapa laihduttamiseen on elämäntapamuutos - en mitkään ihmekuurit. Minä ainakin tykkään hyvästä ruuasta enkä suostuisi vaihtamaan sitä arjen iloa jauhepusseihin. Pitkällä tähtäimelläkin uskoisin olevan järkevämpää opettaa makuaistia pois sokerista - sen vähän mitä jotain dieettijauheiden sisältöä olen vilkaissut niin ihmettelen suuresti että ovat usein makeita - tai makeutettuja...? Patrik Borg sanoi jossain jutussa (noin ympäripyöreästi muistelen) että kun ihminen jättää sokerin pois, niin 90% elämäntapamuutoksesta on jo tehty.
Raportoihan välillä miten sujuu :) Täällä ollaan kuulolla.
Kiitos Helmi :)
PoistaHyvä idea. Laitan jossain vaiheessa juttua normipäivän / viikon ruokalistoista. Sen verran kuitenkin sanon, että en ollenkaan joka päivä laske lautasmalleja. Kuinka moni sen oikeasti tekee - paitsi koulujen ruokalistojen laatijat :)
Sitten jos miettii sitä joukkoa jonka ostoskärry notkuu makkaroita ja kyljyksiä. Laskevatko he C-vitamiinin saantia (vähintään kaksi kertaa vuorokaudessa) tai että pitäisi syödä 500g kasviksia/päivä...
Kyllä ihmisen keho on tosi sopeutuvainen. Globaalistikin ajateltuna ruokavalioissa on ihan hurjat erot - silti hengissä pysytään ja voidaan ihan hyvin.
Hyvää perusfaktaa kasviruokavaliosta löytyy ainakin erilaisten aihetta sivuavien järjestöjen sivuilta. "10 parasta keittokirjaa" -postauksessani on myös mainittu monta hyvää kasvisruokaa sivuavaa kirjaa. Luulisi että kirjastoista löytyvät.
Minulla on myös kirpparilta löydetty callanetics ja olen jotain siitä tehnytkin. Voisi ottaa enemmänkin ohjelmaan. Tänään taitaa olla lepopäivä, sillä polvi on aika kipeä eilisestä stepistä (tein ilman lautaa).
VastaaPoistaMoi Pauska :)
PoistaKirpparilta minäkin omat Callanetics-kirjat aikoinaan poimin. Ohjelma vaatii alussa vähän hermoja kun kirjan kanssa taiteilee asentoja ja liikkeitä. Silläkin olen mieltä että jos homman aloittaa, niin kannattaa tehdä sitä aktiivisesti joka päivä. Silloin sarjat jäävät muistiin ja hommaa tarvitsee tarkistaa vain seuravalle tasolle siirtyessä.
Mutta sinä olet kyllä yksi arjen sankari - kaikki haasteet mitä sinullakin on liikunnan kanssa ja aina kuitenkin jotain keksit. Skolioosi-tarinasi oli hieno postaus. Julkaise se joskus uudelleen kun mukaan on varmasti tullut jutun julkaisun jälkeen paljon uusia lukijoita.
Hyvää alkanutta vuotta sinulle :)