Kasvimaan laajennusosa

Voisi kai sitä helpommallakin tehdä muutaman penkkirivin kasvimaata... Tehtiin nyt kuitenkin kerralla sellainen - vaikka vähän vaikeamman kautta, että tulevina vuosina kasvimaan kevättöihin kuuluu laattakäytävien harjaus ja se mukavin, siementen kylvö.

Ensin oli leikkimökki. Ja kun sen katto kävi tytöille matalaksi, myytiin mökki pois ja vanha laattaperustus hyödynnettiin kasvimaaksi. Sitten sitä kasvimaata vähän laajennettiin - ja nyt taas laajennettiin :)

Onnea matkassa oli siinä, että alkuperäisen kaltaisia pihalaattoja löytyi vielä (niitä samoja, joita oli käytetty parikymmentä vuotta sitten leikkimökin perustuksissa ). Hakusalla olivat. Aika monta kauppaa piti koluta ja melkein jo luovuttaa. Yksi päivä meni siihen, että vanha lasilava kiskottiin takapihalta uuden suunnitelman osaksi. Toinen päivä lapioidessa vanhaa nurmikkoa pois. Kolmas päivä laattojen asennukseen. Ja tänään, tämä neljäs päivä sitten vain hifistelyyn; lasilavan pesuun, samettiruusujen ja iisopintaimien istutukseen, tyytyväiseen ihmettelyyn - kyllä - siitä tuli ehkä parempi kuin etukäteen kuvittelinkaan :)

Laatoitetun kasvimaan perustamiseen muutama vinkki:

Teimme uudisosan ulkorajat linjalangalla (erittäin tiukkaan pingotetulla). Lanka solmittiin maahan lyötyihin metallitappeihin - ja pito varmistettiin paikoin vielä painavilla betonipalkeilla.
Koska jatkoimme vanhaa, suunnitelma pohjasi pitkälti siihen. Jatko-osan etulinja yhdistettiin vanhan osan yhteen sivukäytävään. Siitä oli helppo vetää jatkolinjaus uusillekin laatoille. Kannattaa tarkistaa että narujen väli pysyy samana - ja ottaa tarvittaessa vielä ristimittakin.
Alkuun asennettiin laajennusosan uloimmat nurkkalaatat. Pitkällä laudalla ja vatupassilla saa oikean koron. Alta lapioimme vanhan nurmikentän ja katkoimme pensasaidan juurakot. Asennukseen sain kaverin hiekkamontulta fillerihiekkaa. Vanhalla käsisahalla on kätevä leikata tarkka raja nurmikkoon.
Asennushiekan oikea määrä on näppärä katsoa laatoitetun alueen uloimpien nurkkalaattojen väliin sopivaksi sahatulla laudalla, johon tehdään laattojen syvyiset lovet. Suunnilleen sopiva määrä filleriä (tai muuta vastaavaa) lapioidaan laattakäytävän pohjaksi. Kostean fillerin tiivistämiseen riittää tallominen lättäpohjakengillä. Laattojen alapinnan korkoon lovetulla laudalla on helppo hinkutella ylimääräiset hiekat pois - tai todeta vajaat kohdat.

Eikä kai minulla sen kummempaa vinkkiä taida tästä aiheesta olla... Sen verran kuitenkin vielä, että ainakin meillä nämä 40x40cm pesubetonilaatat ovat estäneet mainiosti kaikkien juuuririkkojen leviämisen kylvöpenkkeihin.
Lasilavan toinen pääty tuli reilu 30cm toisen laattarivin päälle. Sitä mittavirhettä laattoja asentaessa vähän tuskailin, mutta totesinkin sitten, että se virhe onkin loppupeleissä ihan mainio juttu. Lasilavan sisäpuoliselle laatoitukselle on nyt kiva asetella ruukkuja. Innostuin aiheesta niin, että taidan laittaa lavan alle vähän isommankin laatta-alueen :)

Etupihan kasvimaa tänään ilta-auringossa - lapio ja kottikärryt lepäävät uusia haasteita odottamassa...

Näkymä kesäkeittiön terassilta viinilasin takaa... Siellä se on - tuhannen neliön taajamatontin urbaani kasvimaa :)

Aikainen puutarhuri lavakauluksen nappaa

Kevään muistilistaa kierrättäjäpuutarhurille.

1. Muista esikasvatettavien siemenkylvöt
Kuukalenteria voi seurata parin pääperiaatteen mukaan. Maan päälliset kasvit kylvetään / istutetaan kasvavan kuun aikaan - ja juurekset vähenevän kuun aikaan. Toinen pääperiaate on ratatasossaan nouseva tai laskeva kuu. Ratatasossan laskeva kuu on kylvöaikaa.
Seuraava suotuisa kylvöajankohta alkaa 14.3, jolloin kuu on kasvava ja siirtyy kaksosten merkkiin. Ja erityisen suotuisia kylvöpäiviä ovat 21-23.3, jolloin kuu on neitsyen merkissä.

Tässä edellisenä neitsytpäivänä 23.2 kylvettyä isosamettikukkaa. En ihan luottanut itsekerättyjen siementen itävyyteen - että on nyt sitten ainakin isosamettikukkaa ensi kesänä :)

Purjokin iti vähän luvattoman hyvin. Selleri vasta nousee esiin.

 Basilikan aion koulia pikku ryppäisiin.

2. Maitopurkit.
Maitopurkit ovat ihan parhaita mm. tomaatin ja perunan esikasvatukseen. Tomaatit kyllä muistan aina laittaa ajoissa alulleen, mutta peruna meinaa aina unohtua. Maitopurkit ovat täydellisiä ruukkuja myös perunan esikasvatukseen. Nyt aion muistaa laittaa perunat itämään maaliskuussa, jotta pääsevät purkkiin huhtikuun alkupuolella. Esikasvatetun perunan voi istuttaa ulos ruukkuihin, kestokasseihin tai lämpimään nurkkaan harsojen alle toukokuun alkupäivinä.

3. Säästä kananmunankuoret.
Raakojen kananmunien kuoret kuivataan ja säästetään. Teräväreunainen kuorisilppu salaatin juurella estää etanoiden liikkumisen.
Kuivat munankuoret murskataan vähenevän kuun vaiheessa ja ne ripotellaan suojeltavien kasvien ympärille kasvavan kuun aikana. Rikkominen tehdään vähenevän kuun aikaan, koska reunoista tulee silloin terävämpiä. Levitys taas tehdään kasvavan kuun aikaan, koska silloin kuoret pysyvät pidempään maan pinnalla (kasvavan kuun aikana maa ei ime niin paljon kosteutta).

Kananmunan kuorisilppua voi lisätä myös kalkkia suosivien kasvien esikasvatusruukkuihin.

4. Säästä vessapaperihylsyt.
Hyviä erityisesti purjon kasvatukseen. Tukevat hentoja taimia istutuksen jälkeen.

5. Etsi ajoissa lavakaulukset.
Lavakaulukset ovat pihapuutarhurin "jeesusteippiä", jotka auttavat lähes jokaiseen pulmaan... Lavakauluksista rakennat hetkessä tilapäisiä (tai pysyviä) kompostikehikoita, jemmamulta-, lanta-, tai hiekkalaareja, viljelylaareja ongelmakohtiin (rikkaruohottunut, kivinen tai juurakkoinen maa) - tai vaikka roskiskehikon.

Lavakaulukset alkavat olla haluttua "jätettä". Niiden käyttömahdollisuudet on huomattu - ja niiden ympärille on kehittynyt jo ammattimaista jälleenmyyntiä. Tottakai lavakauluksia saa ihan uutenakin - hintahaitari 20-30€/kpl. Käytettynä lavakauluksia löytyy alkaen noin kympin kappalehintaan. Mutta kyllä niitä ihan ilmaiseksikin vielä saa - ainakin jos on ajoissa liikkeellä :)

Kompostikehikoita keväällä - ja kesällä. Kurpitsa ja krassi kasvoivat sulassa sovussa :)




Lavakauluksia trampoliinin reunamailla. Vuorasin pohjamaan viiramatolla ja kylvin varjoisan nurkan laareihin luonnon salaattiaineksia; voikukkaa, poimulehteä, ratamoa...


Tee-itse-roskiskehikko lavakauluksista.


Laareja lavakauluksista ylimääräiselle hiekalle, mullalle ja hevonpeelle - ja voi niihin jemmamultiin heittää kasvamaan vaikka perunaa :)




Hain taas jokusen lavakauluksen varuiksi talteen jo helmikuussa. Toukokuussa niitä ei ehkä enää ihan jokaisen pajan nurkalta löydykään :)

Ihanaa kevään odotusta sinulle :) Täällä hautuu sunnuntain lounaaksi gruusialainen punajuurilaatikko.

Muoviruukkujen maalaus

Avomaan tomaatteja, paprikaa ja chiliä kasvattelen pääosin vanhoissa altakasteluruukuissa, joita on karttunut pikkuhiljaa kierrätyskeskuksista ja kirppareilta. Muovihan on käytännössä ikuista, eikä ehkä se ekologisin valinta ruukkumateriaalinakaan, mutta ainakin näin kierrätysostoksena ihan ok. Vanhuuttaan kellastuneiden ja kolhiintuneiden altakasteluruukkujen ulkoasu taas ei ole minun mielestä yhtään ok.

Suojaruukkuja sylinterinmallisiin muoviruukkuihin on aika mahdoton löytää - ainakaan kohtuuhintaan. Mietin sitäkin, että ompelisin niille kuoret esim. säkkikankaasta. En kuitenkaan ole yhtään käsityöihmisiä ja sekin ajatus sitten jäi. Tutkailin netistä muovipintojen maalausohjeita - nekin latistivat tuunausintoa. Muovipinnan esikäsittely ennen maalausta - ja varsinainen maalauskin ohjeistettiin tekemään hintavilla erityistuotteilla. Euron-parin hintaisia vanhoja altakasteluruukkuja takapihan kompostin kupeessa ei oikein luonto antanut periksi lähteä tuunaamaan ihan rahan kanssa...

Viime keväänä sitten tympäännyin ruukkuihin ihan tosissaan. Tiesin että autotallissa on purkinloppu vanhaa tummanruskeaa öljymaalia. Väri oli mieleinen ja päätin sitten kylmästi kokeilla miten se kestäisi muovipinnalla.

Maalaustyöhön kokeilin alkuun kertakäyttöistä superlonista telaa - se ei toiminut. Vaihdoin lyhytkarvaiseen 120mm (en nyt muista kumpiko oli) polyester- tai mohairtelaan ja se rullasi ruukun pintaa nätisti.
Maalina käytin Tikkurila Teho-öljymaalia. Purkki on varmasti yli kymmenen vuotta vanha, mutta ei ollut mennyt miksikään.

Pesin ruukut edellisenä päivänä jotta ehtivät kuivua. Varsinaisesta maalausoperaatiosta en löytänyt tähän juttuun nyt kuvia.

Aluksi suunnittelin maalaavani vain muutaman koeruukun - mutta en sitten malttanutkaan lopettaa...
Tässä yhteen kertaan maalatut ruukut. Kannattaa valita touhuun aurinkoinen sateeton ajankohta. Kuivassa ja lämpimässä kevättuulessa maalipinta kuivui yhdessä yössä.

Rajasin maalauksen ruukun yläreunaan. Mietin hetken josko olisin maalannut myös pätkän sisäpintaa, mutta epäilin hiukan maalin pysyvyyttä jos se joutuu olemaan jatkuvassa kosketuksessa kosteaan multaan.

Vasemmalla toiseen kertaan maalattu ruukku, oikealla kertaalleen maalattu. Tässä vaiheessa olin jo ihan fiiliksissä :) Ruukkujen pinta jäi mielestäni kivasti eläväksi. Ruukuissa oli muutenkin kolhuja ja naarmiintuneita kohtia - tämä vähän rouhea maalipinta peitti ne hyvin.

Jätin ruukut taas toisen maalikerroksen jäljiltä kuivumaan yön ajaksi. Tarkoituksenani oli tehdä vielä viimeinen silaus kolmannella maalipinnalla - mutta en sitten tehnytkään...
Pitkä rivi tomaatintaimia odotti jo uutta kotia - en enää malttanut odottaa päivääkään istutusten kanssa - varsinkin kun oli niin hienot ruukutkin :)

Senkin siinä sitten päätin, että oikeastaan järkevämpää onkin käydä ruukut kertaalleen läpi vasta seuraavana keväänä. Siinä siistiytyisivät jokuset vaaleana kuultavat kohdat, mutta myös mahdolliset maalivauriot kesän ja talven jäljiltä

Olin siis oikein tyytyväinen ruukkujen uuteen ilmeeseen - mutta vielä oli viimeinen testi tehtävänä. Jätin ruukut talveksi ulos - ja isoimpiin ruukkuihin mullatkin. Olettaisin että nyt on kovimmat pakkaset lusittu - eli jos tähän saakka maali on pysynyt jotakuinkin kuosissaan, niin tuskin se enää purkin kyljestä putoaa?

Ruukkuja talviteloilla. Maalipinnassa on pieniä kolhuja jotka ovat tulleet kesän aikana - tai nyt talvella. Näitä isompia olen multalastissa yksin nostellut ärräpäiden kanssa kottikärryihin ja putkikärryihin - eli ihan omatekemiä taitavat rutut olla :D

Ja on jemmoissa taas jokunen ihan "uusikin" ruukkulöytö. Eipä hätää - onneksi on vielä jäljellä maaliakin :)

Latasin ruukkuihin viime keväänä uudet mullat. En tyhjentänyt isoimpia talveksi, koska uskoisin että multa on vielä ihan käyttökuntoista pienellä säädöllä.

Talvehtinutta maalipintaa. En pessyt ruukkuja syksyllä - tarkoitus kun on pestä ja maalata ne vielä kertaalleen keväällä.

Pesaisin yhden ruukun kokeeksi karhunkielellä. Kestää.

Nämä pienemmät ruukut olin laittanut talveksi pinoihin ja päällekkäin. Se ei ehkä ole paras idea. Luulen että maalipinnan kolhut ovat jälkiä siitä. Toisaalta ei haittaa mitään - kertamaalaus päälle peittää kyllä pienet virheet.

Tämän tarinan verran on nyt sitten minulla käytännön kokemusta muovin maalaamisesta. Teillekin vinkiksi, että vielä ehditte katsastella kierrätysruukkutarjonnan kirppareilta ennen kevään istutuksia. Eikä tarvitse säikähtää rumaksi kellastuneita muovipintoja - päinvastoin - ottakaa vaan ne rumimmatkin - ja tinkikää niistä vähän :D
Toisaaltahan taitaa olla niin, että mitä vanhempi ja karheampi pohjapinta on, sen paremmin sitten maalikin tarttuu?

Vastaistutetut taimet uusissa ruukuissaan. Ruukut olen laittanut seinustalle räystäslipan alle. Huomasin tosin, että sateen roiskima hiekka erottuu tummaksi maalatussa ruukkupinnassa. Siltikin - ovat nyt sen sata kertaa mieluisammat kuin ennen.


altakasteluruukut ulkoistutuksiin muovipinnan maalaus kesto

Ensi kesänä meinasin...

Välillä sitä unohtaa, että se oma piha on ihan konkreettisesti oma piha. Ja että siellä on lupa (kaikkien virallisten lakien puitteissa) toteuttaa niitä omia visioita ihan niin paljon kuin vaan ikänään jaksaa ja kehtaa iltaa myöten lapioida.

Minultakin aina välillä unohtuu, että jos haluan uuden kukkapenkin hortensioille tai lisää kasvimaata valkosipuliviljelyksille, niin ei sitä tarvitse keneltäkään kysellä. Viime kesänä jotenkin pääsin irti turhasta pohtimisesta, liikaa pähkäilystä ja aloittamisen arkailusta...
Sainkin siinä vapauden puuskassa monta kauan itänyttä ajatusta tekemisen asteelle. Ei kaikki ihan putkeen mennyt - mutta yritetty on - ja onpahan taas vähän viisaampi eukko joiltain kohdin...

Sen nyt yritänkin muistaa, että jos multa liikkuu lapiovoimin yhteen suntaan - niin liikkuu se samalla konstilla takaisinkin, jos se visio ei loppupeleissä ihan sitä ollutkaan mitä kuvitteli.

Kun nyt pikaiseen viime kesää muistelen, niin lapiohommina tekeentyi ainakin yksi uusi kukkapenkki, kasvimaaläntti ja parkkipaikka. Vasarahommina roskiskehikko lavakauluksista. Maalihommina tomaattiruukkuja. En nyt muuta suurempaa muista tehneeni...

Tänään kylvin tomaatin, lehtisellerin, purjon, basilikan ja samettikukkien siemenet. Mutta ei ole oikein minun heiniä ne näpryyhommat - lapiosesonkia jo odottelen :) Tulevan kesän haavelistassa on ainakin lauta-aitanurkkaus aamuaurinkoiselle yrttimaalle. Ja viime kesäisten hyviksihavaittujen ideoiden hiominen.

Toissa syksynä päätettiin luopua rakkaasta leikkimökistä. Keväällä olo sitten olikin kuin taiteilijalla tyhjän kankaan äärellä :) Siinä lapion kanssa tehdessä idea senkun eteni... Pieneksi kaavaillusta uudesta kasvimaaläntistä levähti ihan kohtuullisen iso kasvimaa-kukkapenkkiprojekti. 

Leikkimökin alusesta tuli lehtikaalitaivas - ja riitti siinä nurkassa tilaa myös samettiruusuille, ryhmäpurjolle, ruohosipulille, lehtisellerille, herneille, pavuille, yrteille...

Uusi parkkipaikka näytti valmiina ihan hyvältä - mutta tuo siihen levittämäni sora ei toiminut. Pienet kivet tarttuvat auton renkaisiin ja leviävät pihatielle... Täytyy miettiä millä jämäyttäsi pohjan - ehkä kivituhkalla jyräten? 

Toteutin myös pitkään hautuneen haaveen rikkaruohosalaattipenkistä. Kylvin voikukkaa, poimulehteä ja ratamoa tontin varjoisalle joutomaalle lavakehikoihin. Että sattui sitten niin kylmä kesäkuu, etteivät edes rikkaruohot itäneet :D Voikukka jaksoi nousta, mutta ratamo ja poimulehti jäivät itämättä. Eikun ensi keväänä uudestaan :)

Lavakauluksista tehty roskiskehikko toimi talvenkin yli ihan mainiosti Lumi ei mitenkään haitaksi asti pakkaantunut kannen päälle - heilahti siitä aina avatessa laidan yli. Systeemi vähän arvelutti, joten jätin maalauksen odottamaan talven yli. Ensi keväänä täytyy vähän suoristella perustuksia ja maalata kehikko.

Ajoluiskan viereen lapioitu uusi kukkapenkki näytti heti siltä, kuin sen olisi siinä kuulunut aina ollakin. Arvelin jo tehdessä, että vaatii vähän laajennusta - ja niin on. Istutin penkkiin pääasiassa hortensioita, muutaman Annabelle -ostotaimen ja lisäksi siirtotaimia tontilta. Siinä teemassa pysyn, mutta aion vielä levittää penkkiä jonkun matkaa nurmikolle.

Jo vuosia olin tympääntyneenä katsellut kierrätyskeskuksista löytyneitä valkoisia (kellastuneita) altakasteluruukkuja - enkä keksinyt mitään järkevää edullista konstia niiden siistimiseen. Keväällä mietin, että omia ovat ruukkuni - ja vaikka menisivät miten hilseelle, päätin maalata koko setin autotallista löytyneellä (lautojen maalaukseen käytetyllä) tummanruskealla öljymaalilla. 

Kaksi pikkutelalla vedettyä maalikerrosta kesti ulkona läpi kesän. Ruukut ovat nyt olleet ulkona lumen alla - ja ihan yhtä hyvässä maalissa ovat edelleenkin. Ruukkuihin jäi jokunen pieni vaaleampana kuultava kohta. Alkujaan jo päätin, että jätän kolmannen maalauskerroksen seuraavalle keväälle - siinä samalla siistiytyvät talven jäljiltä.

Kuvassa vastaistutetut tomaatit, paprika ja chili. Sateen nostamat hiekkaroiskeet näkyvät tummassa pinnassa, mutta olen tosi tyytyväinen yhtenäiseen yleisilmeeseen.

Eli yksi kevään ensihommeleita on käydä kaikki viime kesänä maalatut ruukut vielä kertaallen läpi.

Ruukkuja ei ole koskaan liikaa - mutta muutama ylimääräinen krassintaimi ja ylimääräinen makkaragrillikin oli. Viime kesänä yhdistin ne :)

Lidlistä löytyneet kasvutunnelit olivat mielestäni ihan hyvä ostos. Jos niitä taas keväällä tulee tarjolle, niin varmasti ostan jokusen lisää.

Kasvimaan osalta meinasin laajentaa ainakin valkosipulipenkkiä, kenties uusia mansikkamaan (tai jättää sen jonkun vuoden tauolle), esikasvattaa paljon samettikukkia - erityisesti isosamettikukkaa ja yrittää uudemman kerran niiden "rikkaruohojen" siemenkylvöä :)
Nyt jään odottelemaan, miten itävät itsekerätyt isosamettikukan siemenet. Tomaattia laitoin taas ihan liian monta sorttia. Basilikaakin sitten kolmea erilaista - vaikka tykkään oikeastaan vain siitä perusvihreästä :D