Mamman maitoherkku - gluteeniton

Tekisikö mieli jotain ihan uutta hyvää jälkkäriksi - tai ihan muuten vaan? Jos kyllä, niin tässä on resepti, joka varmasti jää kertakokeilun jälkeen listoille :)

Miksiköhän en ole aiemmin tullut esitelleeksi tätä herkkua, vaikka se on kuulunut bravuureihini jo kohta kolmenkymmenen vuoden ajan. Niin kauan siitä alkaa olla, kun opettelin espanjalaisen keittiön saloja...
Vaikka tämä on alkujaan espanjalainen perinneherkku, ei monikaan jälkkäri voisi paremmin istua myös suomalaiseen makuun. Ainesosat ja maut ovat meille tuttuja; maito, kaneli ja sitruuna. Annosta olen muokannut suomalaiseksi lisäämällä lautaselle omenakompottia ja kermarahkaa. Kuulostaako jo nyt hyvältä? Kehun nyt kuitenkin sen verran vielä lisää, että tämä on gluteeniton, edullinen ja helppotekoinen herkku, jota kehtaa tarjota vieraillekin.

Lisäsin jutun loppuun monta kuvaa valmistusvaiheista - älkää niitä säikähtäkö. Maitoherkku ei ole vaikea valmistaa, mutta halusin vain havainnollistavilla kuvilla helpottaa idean avautumista jos tämä sattuu olemaan ihan uusi juttu jollekulle.

Mamman maitoherkku - gluteeniton (4 henk.)

5dl Kiehu maitojuomaa

1 kanelitanko

2 luomusitruunan kuoriviipaletta
1mm ruususuolaa (mm = maustemitta = pieni ripaus)

3/4dl maizenajauhoa (noin 5rkl = 40g)

1/2dl intiaanisokeria (sihdin läpi hierottu)

Leivitykseen:

1/2dl maizenajauhoa

1 muna

Paistamiseen:

2rkl oliiviöljyä

2rkl voita

Pinnalle:

1/2dl intiaanisokeria (sihdin läpi hierottu)

1rkl kanelia

1. Pese luomusitruuna huolellisesti. Leikkaa perunankuorimaveitsellä pari kokopitkää kuoriviipaletta. Laita teräskattilaan Kiehumaito, kanelitanko ja sitruunankuoriviipaleet. Kuumenna kiehumispisteeseen ja sammuta virrat heti. Jätä levylle kannen alle jäähtymään.

2. Siivilöi huoneenlämpimäksi (tai kylmemmäksi) jäähtyneestä maitoseoksesta kanelitanko ja sitruunankuoripalat pois. Lisää maitoon sokeri ja maizena huolellisesti vispilällä sekoittaen. Kuumenna seos kohtuulämmöllä kiehumispisteeseen. Laske lämpöä niin että maito juuri ja juuri hissukseen pulpahtelee. Anna hautua kannen alla noin 30-40 minuuttia. Pyöräytä lastalla pari kertaa hauduttamisen aikana. Sakeusaste on sopiva, kun lastalla pohjaa pitkin vetämällä maitoseos pysyy hetken kattilan toisella reunalla.

3. Vuoraa neliö- tai suorakaidemallinen matala vuoka talouskelmulla (esim. kaksi tyhjää Oivariinirasiaa :) Kaada valmis maitoseos muotteihin. Anna jäähtyä ja jähmettyä jääkaapissa seuraavaan päivään.

4. Nosta (kumoa) jäähtynyt & jähmettynyt maitoseos muoteista. Leikkaa suorakaiteen muotoisiksi paloiksi (yhdestä oivariirasiallisesta saa neljä paksumpaa, tai palaset puolittamalla kahdeksan ohuempaa viipaletta).

5. Sekoita laakealle lautaselle valmiiksi kaneli-intiaanisokeriseos. Kuumenna öljy-voiseos pannulla kohtuulämpimäksi (hellan keskilämpö). Pyöräytä maitokiisselipalat ensin maizenajauhossa, sitten rikotussa kananmunassa. Paista molemmin puolin sopivan kullanruskeiksi. Nosta palat pannulta hetkeksi valumaan talouspaperin päälle. Pyöräytä kaneli-sokeriseoksessa. Asettele lautaselle kaksi palaa maitoherkkua, lusikallinen omenakompottia ja lusikallinen kermarahkavaahtoa. Ripottele päälle sihdin läpi vaniljasokeria. Tarjoile - ja ota kehut vastaan :)

Tämä maitoherkku on mainio vierastarjottava - edullinen ja helppotekoinen herkku, joka maistuu kaikille. Tarjoilupäivän kiireitä helpottaa se, että maissikiisselin voi esivalmistella jääkaappiin päivän, tai vaikka parikin ennen paistamista.

Omenakompotti

1 iso luomuomena (tai pari pientä)

1/2dl vettä

1 kanelitanko

2rkl intiaanisokeria (hiero sihdin läpi)

1rkl sitruunanmehua

1/2mm inkiväärijauhetta (puolikas maustemitta - eli hyvin pieni ripaus)

1. Pese omena. Poista kanta ja siemenkota. Pilko noin 1cm kuutioiksi kuorineen.

2. Hauduta kaikkia aineksia kattilassa miedolla lämmöllä noin 15min.

3. Poista kanelitanko. Annostele lautaselle.

Kerma-rahkavaahto

1dl kermaa

1dl maitorahkaa

1rkl intiaanisokeria

1. Vaahdota kerma.

2. Lisää mairorahka ja sokeri. Kääntele ainekset yhteen.

3. Annostele lautaselle lusikalla tai pursottimen läpi.

Tässä vielä kuvallinen ohje:
(Leche frita finlandesa paso a paso :)

Kuumenna Kiehumaito, sitruunaviipaleet ja kanelitanko kiehumispisteeseen teräskattilassa.

Sammuta virta, peitä kattila kannella ja jätä jäähtymään levylle.

Siivilöi jäähtyneestä maidosta kanelitanko & sitruunankuoret pois.

Lisää suolaripaus, maizenajauho ja sihdin läpi hierottu sokeri huolellisesti vispaten .

Kuumenna kiehumispisteeseen, peitä kannella ja jätä hautumaan miedolla lämmöllä noin puoli tuntia. Pyöräytä seosta jokusen kerran lastalla, jotta voit tarkistaa sakeuden.

Maissikiisseli on sopivan sakeaa, kun kattilan pohja jää hetkeksi näkyviin lastalla vetämällä.

Vuoraa sopiva vuoka kelmulla ja kaada maissikiisseli muottiin. Tälle 5dl annokselle sopiva muotti on esim. kaksi tyhjää Oivariinirasiaa. Nosta jääkaappin jähmettymään yön yli.

Riko muna syvälle lautaselle. Laita noin 1/2dl maizenajauhoa matalalle lautaselle. Kumoa jäähtynyt maissikiisseli leikkuulaudalle ja viipaloi. Voit jättää viipaleet paksummiksi - tai halkaista ne kahtia - molempi parempi :)

Kuumenna pannulla voi-öljyseos (kohtuudella, lieden keskilämpö). Pyöräytä maissikiisselipalat ensin maizenassa, sitten munassa ja nosta paistumaan.

Paista molemmin puolin kullanruskeiksi. Tässä esimerkkinä pari paksumpaa ja neljä ohuempaa viipaletta.

Nosta hetkeksi talouspaperin päälle.

Pyöräytä palat kaneli-sokeriseoksessa.

Annostele lautasille, lisää omenakompotti ja nokare kerma-rahkaa. Ripottele päälle sihdin läpi vaniljasokeria.

Tämän maitoherkun valmistukseen käytin Kiehu maitojuomaa. Sen minulle alkujaan esitteli tytär, joka käytti sitä aamuiseen hirssipuuroon. Sanoi helpottavan aamukiirettä, kun ei tarvinnut seisoa kauhanvarressa varttia. Hän sitä osti ensimmäisen purkin tänne kotiinkin - ja siinä sitten tuli itsekin Kiehua testailtua. Ja kyllä - omaan keittiöönikin Kiehu jäi käyttöön.

Pohjaanpalamaton Kiehu on ihan erityisesti paikallaan näissä maitokiisseleissä, joita normimaidolla pitää pyöritellä sitä kahdeksikkoa puulastalla puoli tuntia. Tämän Kiehukiisselin peitin kannella haudutuksen ajaksi - siinä etuna on myös se, ettei neste pääse haihtumaan.
Siitäkin meidän perheen plussat Kiehulle, että sillä on pitkähkö säilyvyys. Maitoa meillä ei siltään juoda, joten maitoa ostan jääkaappiin vain kerran viikossa tai parissa - ihan vain varalle - että sitä sitten on, kun tarvitaan vaniljakiisseliä tai muuta maitoherkkua.

Kiehu-maitoa ohjeistetaan keittämään/hauduttamaan teräskattilassa. Itselläni on hyvin vankkarakenteisia Tools-teräskattiloita ja niissä Kiehumaito toimii mainiosti. Tässä ohjeessa esiteltyä maizenapohjaista maitokiisseliä hauduttelin reilun puoli tuntia kannen alla miedolla lämmöllä. Siinä välillä pyöräytin kiisseliä pari-kolme kertaa - ja oikeastaan vain tarkistaakseni seoksen sakeutta.

Maitopohjaiset jälkkärit ja kiisselit ovat pääosin helppotekoisia ja edullisia herkkuja - mutta ne on myös helppo pilata muutamassa sekunnissa selkänsä kääntämällä ja pohjaan polttamalla... Se jos mikä on tympeää. Eikä sekään vielä riitä, että aloitat hauduttamisen alusta uusilla raaka-aineilla. Kaiken muun harmin päälle se pohjaanpalanut kattila likoaa lavuaarissa odottamassa pesua...

Kuten kuvista huomaatte, Kiehumaitopohjaan keitetystä kiisselistä ei jäänyt kattilan pohjaan jälkeäkään. Tietysti järkeä on käytettävä Kiehumaidonkin kanssa. Vaikka se ei pala pohjaan kohtuullisilla keittolämpötehoilla, sen lisäksi kattilassa voi olla jotain muita ainesosia, jotka jämähtävät pohjaan. Eikä Kiehu kuohumatonta ole - hellan nupit kaakossa saat varmasti sotkua aikaseen...
Kiehu on tervetullutta kehitystä keittiöön - vähän kuin luistonestotoiminto autoon - kun sen apuun kerran oppii, niin ei siitä enää luovu. Minulla Kiehu on käytössä erityisesti näissä maitopohjaisissa kiisseleissä, mutta lisää ideoita löydät Valion reseptipankista ja Blogiringin kampanjasivuilta.



Tämän reseptin pohjana käyttämäni "leche frita" on perinteinen espanjalainen kotijälkkäri. Mietin monta päivää, miten sen nimeäisin suomeksi. Suora käännös, "Paistettu maito" ei vaan toimi...
Hyvä käännös kertoo sen tunnelman, johon sana yhdistyy.  Leche frita on jotain, josta espanjalaiselle tulee mieleen koti, välittäminen, pysyvyys, tuttuus, lapsuus...
Päädyin suomentamaan tämän Mamman maitoherkuksi, koska espanjanvuosina vanhin lapsista oppi kutsumaan minua mammaksi  - ja edelleenkin olen täällä kotona mamma :)

Espanjan kävijöille tuttuja maitopohjaisia jälkkäreitä ovat mm flan, crema catalana ja arroz frito - ne löytyvät varmasti joka ravintolan listoilta. Leche frita on herkkua, johon harvoin törmää ravintoloissa - se on perinteistä mamman valmistamaa lohturuokaa :)

Espanjassa leche frita syödään yleensä ihan siltään - ja usein kylmänä. Itse tykkään lisätä sen seuraksi jotain - esim. tätä omenakompottia. Parasta maitoherkku on mielestäni puolilämpöisenä, mutta hyvää kylmänäkin.

Minulle leche frita tuli aikoinaan tutuksi espanjan anopilta. Jokaisella kotikokilla on tähänkin herkkuun omat niksinsä. Itselläni on käytössä jokunen Mamma-Marceliinalta opittu konsti - mutta myös jokunen oma suomalainen lisävinkki.

Marceliinan vinkit:
-Sitruunan ja kanelin aromi imeytyy maitoon paremmin, kun kertaalleen kuumennetun maidon annetaan rauhassa jäähtyä liedellä ennen siivilöintiä ja kiisselöintiä.
-Maizenakiisseli kuumennetaan ja keitellään ihan rauhakseltaan hauduttaen - ainakin puoli tuntia.
-Ennen paistamista kiisselin annetaan jäähtyä seuraavaan päivään.

Ja omia muutoksia espanjan anopin ohjeisiin:
-Käytän intiaanisokeria, joka tuo lisäaromia - ja kauniin kultaisen värin.
-Paistamiseen käytän öljyn lisäksi nokareen voita.
-Espanjassa leche frita käytännössä uppopaistetaan - itse käytän rasvaa vain pannun pohjalla.
-Maitoherkun kanssa tarjoilen usein omenakompottia ja rahkalla maustettua kermavaahtoa

Yhteistyössä Valio

Suklainen helmiherkku - gluteeniton

Usein ne ihan parhaat jutut löytyvät läheltä, niin läheltä, ettei niitä aina heti muista ja huomaa.

Meille 70-luvun lapsille helmipuuro on tuttu juttu. Sitä perinneherkkua olen keitellyt omille lapsille eräänkin kattilallisen - ja aina se vaan on yhtä hyvää. Mutta on meidän keittiössä helmiryyneistä vuosien varrella kehitelty monenlaista muutakin gluteenitonta herkkua. Tässä teillekin vinkiksi yksi omista reseptisuosikeistani; kookosmaitoon keitetty, raakakaakaolla maustettu helmivanukas, jossa kastikkeena vadelmapyre.

Vaikka tätä tehdään meillä usein ihan vain arki-iltojen pikkuhyväksi, niin kyllä tätä kelpaa tarjota vieraillekin jälkkäriksi. Vanukas sopii lähes kaikille erikoisruokavalioille (gluteeniton, maidoton ja vegaani), ainesosat ovat edullisia ja löytyvät lähikaupasta, valmistus on helppoa ja vanukas valmistuu vartissa. Ja vaikka nimessä on sana "suklaa", niin tämä herkku on ihan luvallinen keventäjällekin.

Kookos-suklaavanukas - gluteeniton & vegaani, 4 annosta

250ml tetra kookosmaitoa
2,5dl vettä 
(Tai 400ml kookosmaitotölkki + 1dl vettä. Yhteensä kuitenkin 5dl nestettä.)
1dl Helmi perunasuurimoita
1maustemitta ruususuolaa (1/4tl)
1rkl vaniljasokeria
2rkl intiaanisokeria (tai hiukan reilummin - maun mukaan)
2rkl raakakaakaojauhetta (tai 1rkl tummaa kaakaojauhetta + 1rkl sokeria)

200g vadelmia (+ ripaus intiaanisokeria)

Kuumenna kookosmaito ja vesi. Lisää Helmisuurimot kiehuvaan nesteeseen. Lisää suola. Laske lämpöä ja keitä suurimot kypsiksi hiljaa kiehutellen, aina välillä sekoitellen, kymmenen minuuttia. Lisää valmiiseen puuroon vaniljasokeri, intiaanisokeri ja kaakaojauhe. Sekoita. Annostele tarjoiluastioihin.

Soseuta vadelmat sauvasekoittimella. Jos käytössä ei ole kotimaisia vadelmia, kiehauta ostovadelmat, jäähdytä ja soseuta. Halutessasi voit makeuttaa vadelmasoseen ripauksella intiaanisokeria.

Suklainen helmivanukas on mielestäni parhaimmillaan puolilämpöisenä - mutta hyvää se on myös jäähdytettynä. Jos valmistat annokset ennakkoon ja haluat jäähdyttää ne, suojaa annoskulhot kelmulla kuortumisen estämiseksi ja annostele vadelmasose vasta ennen tarjoilua.

Tässä meidän arkiherkku. Makea kookos ja pehmeä raakakaakao yhdistettynä kirpakanmakeaan vadelmaan. Gluteeniton ja vegaani annos.

Kun ruokaseurana on vieraita, voi pinnan hifistellä kermavaahdolla. (Huom. annos ei enää ole vegaani.)

Jos kaapissa ei just satu olemaan vadelmia, koristele helmivanukas pelkällä kermavaahtoruusukkeella + ripauksella sihdin läpi hierottua intiaanisokeria.
Mutta kyllä kannattaa kokeilla vadelmapyreenkin kanssa - se on vaan niin parasta tässä kohdin. Ja puhun nyt aika monen vanukasannoksen kokemuksella :D

-Itse olen käyttänyt tähän suklaaherkkuun raakakaakaojauhetta (mielestäni parempi), mutta sen voi ensihätään korvata tummalla kaakaojauheella + lisäripauksella sokeria.

-Kookosmaitoa ostan tetroina (koska välttelen säilyketölkkejä). Jos käytät 400ml kookosmaitotölkkiä, lisää vettä desin verran.

-Jatkan kookosmaitoa vedellä kevennyksen vuoksi - ja siksi, että "jatkamalla" yksi noin euron verran kustantava kookosmaitotetra riittää noin neljän annoksen tarpeiksi.

-Jos haluat intensiivisemmän kookoksen aromin - erityisesti jos valmistat jälkkärin vähän juhlavampaan hetkeen, niin käytä nesteenä pelkkää kookosmaitoa.

Erityisruokavaliohin - ja erityisesti gluteenittomuuteen yhdistetään paljon "hienoja", outoja sanoja ja ainesosia. "Mitä ne kaikenmaailman psylliumit ja amarantit on?" "Mistä niitä saa - ja maksavatkin tietysti maltaita?"

Perunajauhot ovat tutuista tutumpia jokaisessa suomalaisessa keittiössä. Harva normaaliruokavaliolla oleva tulee ajatelleeksikaan niiden gluteenittomuutta, mutta me gluteenittomat leipojat sen tiedämme. Ja tiedämme senkin, että perunajauhot ovat ihan huipputuote kaikilta osin - edullisia, kotimaisia lähikauppatuotteita, joista valmistuu ne kaikkein mureimmat kakut, keksit ja muut leipomusherkut...

Perunasuurimot eli Helmi-suurimot (eli Helmiryynit :) ovat monelle vieraampi tuote. Tässä kohdin en voi kuin suositella tutustumaan. Edullinen, kotimainen, gluteeniton joka keittiön perusraaka-aine, jonka käytössä vain mielikuvitus on rajana.
Lisävinkkejä Helmi-suurimoiden käyttöön löydät myös Finnamylin reseptipankista ja Blogiringin Helmisuurimokamppiksen sivuilta.

Ne meille kaikille tutut perunajauhot - ja vähän tuntemattomammat Helmisuurimot valmistaa Finnamyl. Yritys aloitti toiminnan Kokemäellä vuonna 1942 (nimellä Satakunnan peruna). Takana on siis yli seitsemänkymmenen vuoden historia suomalaisten gluteenittomien tuotteiden valmistajana.

Tiedät ne hetket, kun tekisi mieli jotain hyvää - jälkkäriksi tai muuten vaan herkuksi... Tämä vartissa valmistuva helmivanukas on yksi meidän suosikkivaihtoehtoja siihen vaivaan.
Tänään muuten aion tehdä tätä samaista suklaaherkkua työpaikallakin jälkkäriksi. Koska ainesosat ovat lähes kaikille ruokavalioille sopivia, on tämä suklainen helmiherkku edullinen ja helppo tarjottava myös isommalle ruokalijamäärälle.

Yhteistyössä Blogirinki & Finnamyl

helmisuurimo kookos kookosmaito raakakaakao resepti ohje helppo nopea jälkiruoka suklaavanukas gluteeniton

Keventäjän kurkku-lehtikaalisalaatti

Nyt kesäaikaan minulla ei oikeastaan muuta ruokavinkkiä ole jaossa kuin salaatteja. Me puutarhailuun hurahtaneet olemme saaneet tänä kesänä nauttia ruhtinaallisesta lehtikaalisadosta - mutta esim. avomaankurkut jäivät ainakin meidän tontilla itämättä... Yritysten ja erehdysten kautta olen kasvatellut monenlaista salaattiainesta - mutta kasvihuonekurkun viljely täytyy tunnustaa liian haasteelliseksi lajiksi täällä keskisen Suomen avomailla...

Kurkku on yksi kesän ruokasuosikkejani - ja joka kesä ihmettelen miten edullisesti sitä kaupasta saa - jopa reilusti alle euron kilo... Yhtään ei nolota ostaa kerralla se parikymmentä kurkkua. Napakkana ostettu tummanvihreä kurkku säilyy jääkaapin viileälokerossa ihan priimana helposti viikonkin verran.

Tässä keittiövinkkinä kirpakka kurkku-lehtikaalisalaatti, joka sopii alkupalaksi, grilliruokien seuralaiseksi ja ihan erinomaisen hyvin retkievääksi. Kurkku-lehtikaalisalaattiin saa hyödynnettyä tuoretta lehtikaalia - ja edullista kotimaista kurkkua. Mausteena käytän yhtä yrttisuosikeistani, korianteria. Se on kasvanut hyvin tänä kesänä - ja sitä oman pihan superfoodia yritän myös käyttää päivittäin. Korianterin aromi on ensikertalaiselle hiukan haastava, mutta kun siihen tottuu, siihen ihastuu. Jos korianteri on vielä maistelematta, voit sen tilalla käyttää tässä salaatissa osin persiljasilppua.

Sipulitilanne on omalla kasvimaallani hiukan huono. Monivuotinen ilmasipulikasvusto on jostain syytä taantunut ja säästelen nyt niitä muutamaa jäljelläolevaa vartta, josko innostuisivat taas leviämään. Salaatteihin olen sitten käyttänyt sen tilalla koko kesän ajan valkosipulin lehtiä, joita onneksi on paljon :) Jos niitä tontillasi on, käyvät tähänkin salaattiin hyvin, mutta kaupasta niitä ei taida saada? Korvasin ne nyt tällä kertaa punasipulilla, mutta voit käyttää myös esim. kevätsipulin varsia.
Määrät eivät ole tärkeitä - voit soveltaa niin kurkun, sipulin kuin lehtikaalinkin osalta. Siitä pitäisin kiinni, että kurkku ja lehtikaali kannattaa leikata pitkiksi suikaleiksi - se muuttaa arkiset ainekset jotenkin ihan eri tasolle :)

Kurkku-lehtikaalisalaatti

2 tuorekurkkua
10 reilun kokoista lehtikaalin lehteä
Pieni puntti tuoretta korianteria
1/2 punasipuli

Kastike:
2rkl tahinia
1/2 sitruunan mehu
1rkl neitsytoliiviöljyä
1 puristettu valkosipulinkynsi
Ripaus ruususuolaa ja rouhittua mustapippuria

Annoksen pinnalle suolapähkinöitä

Aloita suikaloimalla kurkku. Halkaise kurkku pitkittäin kahtia. Raaputa pikkulusikalla siemenhöttö pois (säästä smoothien nesteeksi). Leikkaa kurkku perunankuorimaveisellä pitkiksi suikaleiksi ja nosta lävikköön jotta irtoava neste valuu pois. Älä kuori - suurin osa kurkun vitamiineista on kuoressa.
Poista lehtikaaleista lehtiruoti (säästä ruodit sosekeittoon) ja viipaloi lehdet pitkiksi suikaleiksi.
Viipaloi punasipuli ohuiksi viipaleiksi ja korianteri hienoksi silpuksi.

Sekoita kastikkeen ainekset yhteen (onnistuu näppärästi pienellä patterikäyttöisellä maitovaahdottimella).

Kun kurkku on valunut aikansa, kääntele kaikki ainekset yhteen ja tarjoile.

Voit tehdä esivalmisteluina kaikki viipaloinnit ja salaatinkastikkeen, mutta jos salaatti pakataan piknik evääksi tai se odottelee syöjiä, sekoita ainekset vasta hetkeä ennen ruokailua.

Tässä yksi hyväksi - kenties parhaaksi havaittu tarjoiluvinkki: Voitele riisikakku ohuelti tahinilla. Lisää päälle kurkku-lehtikaalisalaattia - ja jokunen extra suolapähkinä. Siinä se on - gluteeniton, vegaani, edullinen ja superterveellinen sesongin alkupala tai kesäinen picnic eväs.
Näin riisikakun päällä tämä salaatti on hieman suttuinen syötävä, mutta sehän ei nurmikolla istuessa haittaa yhtään :)

Käytin salaattiin Palmizio Senza -lehtikaalia, jota suositellaan erityisesti salaattikäyttöön. (Kuvassa oikealla ylhäällä.) Sen kasvutapa on hillitympi kuin muilla lehtikaaleilla ja lehdet kapeahkoja, tummia ja rapeita. Mikä tahansa muukin lehtikaali kyllä passaa tähän salaattiin. Kaunis setti tulee myös yhdistämällä kurkkusuikaleet violetinkirjavaan tai punaiseen lehtikaaliin. Minullakin on kasvimaalla violetinkirjavaa lehtikaalia - se on erittäin vahvakasvuinen ja kaunis lehtikaali, mutten valitettavasti tiedä sen lajikenimeä.

Viime kesänä postailin kurkusta näihin samoihin aikoihin - silloinkin osana Kauppapuutarhaliiton kotimaisten kasvisten kampanjaa, eikä sen mieluisampaa toimeksiantoa monta ole.

Edellisen kerran tarjoilin keventäjän kurkkuwokkia, tällä kertaa kurkkuvinkkinä on tämä kirpakka salaatti - ja ehkä ensi kesänä taas palataan kurkun merkeissä :)

Parhaan kurkun tunnistat sirkkalehtimerkistä. Sirkkalehtimerkki tarkoittaa sitä, että tuote on sataprosenttisesti Suomessa viljelty. Mikään muu suomalaisuuteen viittaava merkki ei yllä samaan. Ostamalla kotimaisia vihanneksia saat hyvänmakuisia ja turvallisia tuotteita, mutta samalla valinnalla tuet suomalaista työllisyyttä ja hyvinvointia.
Puhtaasti kotimainen -tuote on yksinkertaisesti puhtaasti kotimaista.

Yhteistyössä Blogirinki ja Kauppapuutarhaliitto.ry

Vuohenjuustokeitto - gluteeniton

Päivitystä: Lahjomaton numerogeneraattori osui porstuaan :) Eli Pautsi, onneksi olkoon. Laittaisitko yhteystietosi blogipostiini eilistapaistoa@gmail.com

"Jos arvonta onni osuisi tähän porstuaan, niin ehdottomasti satsaisin satasen sauvasekoittimeen. Mallina varmaankin juuri tuo suosittelemasi Kitchen Aid. Tähän mennessä on keittojen soseuttaminen tapahtunut tehosekoittimessa, mutta eihän se mikään järkevin tapa todellakaan ole! Nimimerkillä pari kertaa keitot pitkin keittiön pöytää + 1 kuumasta keitosta räjähtänyt tehosekoittimen kannu... Eli tarpeeseen tulisi sauvasekoitin :) -Pautsi"

Sanotaan että hyvää kannattaa odottaa - minä olen nyt ainakin tätä postausta kirjoittaessa ihan eri mieltä. Hyvää ei olisi kannattanut odottaa - hyvä olisi kannattanut hankkia jo vuosia sitten. Ei varmasti yhtään sen halvemmaksi tai helpommaksi ole tullut ostaa joka toinen vuosi sitä vähemmän hyvää...

Edellinen sauvasekoittimeni pimahti totaalisesti jo viikkoja sitten. Ja kaikki nämä viime viikot olen pähkäillyt taas kerran seuraavan sauvan merkkiä ja mallia. Expertin pienkonekampanja osui tähän rakoon ihan täydellisesti maaliin ja kohdalle. Sain satkun ostosrahaa, jolla pääsin testaamaan Expert -nettikauppaa. Sen samantien tartuin tilaisuuteen ja Kitchen Aid Artisan sauvasekoittimeen. Ja luepa juttu loppuun - koska parasta tässä on se, että myös yksi teistä lukijoista saa sadan euron lahjakortin, jolla pääsee toteuttamaan oman keväisen keittiöhaaveensa :)

Uuden sauvasekoittimen myötä meidän pääsiäisherkut tulevat olemaan pääsääntöisesti sosekeittoja - ja on niitä jo kaivattukin... Pyhinä päästään toivottavasti paljon ulos ja ulkoilemaan. Sosekeittokeittäjän ei tarvitse kauan keittiössä puuhastella - ja keittoruuan voi tehdä valmiiksi odottamaan lämmitystä.

Sosekeitot ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan arki- ja juhlaruokienkin aatelia. Ne muuttuvat pienellä säädöllä arkisesta juhlavaksi - tai pääruuasta alkupalakeitoksi. Mikä muu ruoka sopii tarjottavaksi vauvasta vaariin? Sosekeitot ovat pääsääntöisesti valmistuskustannuksiltaan edullisia ja onnistuvat aina. Niihin voi käyttää lähes kaikkia vihannestiskin tai oman puutarhan sesonkiraaka-aineita - ja tietysti myös aina tarjolla olevia edullisia kuiva-aineita (papuja, linssejä, herneitä...)

Yksi meidän suosikkeja vihannespohjaisten sosekeittojen ohella on juustokeitto. Helppoa ja edullista juustokeittoa ei tarvitse yhtään vähätellä juhlavampanakaan ateriana - vaikkapa nyt - pääsiäispäivällisen alkuruokana.

Tämänkertaiseen keittoon hyödynsin pakastettua maa-artisokkasosetta. Maa-artisokka on sesonkiruokaa siinä mielessä, että roudan sulaessa saadaan taas kohta kaivaa kasvimaalta tuoreita mukuloita käyttöön - eli nyt hennoo tyhjentää pakastinta viime vuoden sadon osalta :)

Tämän keiton maa-artisokat voi hyvin korvata jauhoisilla perunoilla - tai laittaa puolet ja puolet.

Vuohenjuustokeitto suppilovahveroilla
20g voita
2 sipulia
3-4 valkosipulinkynttä
500g maa-artisokkaa tai jauhoista perunaa (määrä kuorittuina paloina tai valmiina soseena)
1l vettä
1 kasvisliemikuutio
100g pehmeää vuohenjuustoa (juhlavampaan keittoon voit lisätä juuston määrää)
1/4tl rouhittua mustapippuria
(1dl valkoviiniä)

20g voita
5dl kuivattuja suppilovahveroita (kaksi-kolme kourallista)
Ripaus ruususuolaa ja rouhittua mustapippuria

Kevätsipulin vihreitä varsia (tai kesällä taas kasvimaalta ruohosipulia ja persiljaa)

Muutama tippa kurpitsansiemenöljyä
Muutama lastu Pecorino -juustoa
Kurpitsansiemenöljy tai Pecorino eivät ole pakollisia ollenkaan, mutta jos kaapissa sattumalta niitä on niin sopivat hyvin annoksen viimeistelyyn.

Keittoannoksen lisukkeeksi voit ripotella sienten sijaan myös esim. kevyesti paahdettua siemensekoitusta tai valkosipuliöljyssä rapsakaksi paistettuja leipäkrutonkeja.

Ja kuten huomaatte - se Pecorino unohtui tästä verrokkikuvasta... Niin hyvää oli keitto kuitenkin, että tyttäret tyhjensivät lautaset ja kattilan ennenkuin ehdin uutta kuvaa annoksesta Pecorinolla saada :D

Laita kattilaan voi, pilkotut sipulit ja valkosipulit. Kuullota hetki. Lisää kuoritut, pilkotut ja huuhdellut perunat tai maa-artisokat. (Jos käytät valmista maa-artisokkasosetta, lisää se kun sipulit ovat freesaantuneet pehmeiksi.) Lisää vesi ja kasvisliemikuutio. Jos käsillä on avattu valkoviinipullo - tai suunnitelmissa tarjota sitä ruuan kanssa, niin avaa pullo tässä vaiheessa ja lorauta desin verran keittoon.
Keitä miedolla lämmöllä kunnes maa-artisokat tai perunat ovat pehmenneet. Soseuta. Lisää keittoon vuohenjuusto ja soseuta sileän samettiseksi. Tarkista suola.

Liota kuivatut suppilovahverot pehmeiksi. Puristele liotusvesi sienistä. Hauduta sieneiä voinokareessa kunnes loppukin kosteus on haihtunut ja ne ovat saaneet hiukan rapsakkuutta. Mausta ripauksella ruususuolaa ja mustapippurirouhetta. Annostele keitto lautaselle. Lisää sienet ja silputtuja kevätsipulinvarsia.

Täyttävä juustokeitto sopii siemenleipäsen kanssa tarjottavaksi arkilounaaksi - tai pienempänä annoksena alkuruuaksi. Tämän keiton - kuten kaikki sosekeitot voi valmistaa etukäteenkin. Se on yksi tärkeä huomio erityisesti monen ruokalajin päivällistä suunnitellessa.

Alkupalakeittolautaset kannattaa esilämmittää uunissa ennen annostelua - siten pienempikin keittoannos pysyy pidempään kuumana.

Tähän väliin pientä analyysiä ja huomioita KitchenAid sauvasekoittimesta. Minulle sauvasekoitin kun kuuluu keittiön pienkoneiden käyttöasteessa vähintäänkin topkolmoseen. Se on aktiivisessa käytössä päivittäin - eikä siis todellakaan pääse laatikossa pölyyntymään.

Kyllä sauvalla ja sauvalla vaan on eroa... Ensimmäinen huomionarvoinen seikka on johto - tai tässä Kitchen Aid'in tapauksessa se, että sitä ei ole. Sauvasekoittimen johto tahtoo aina kiemurrella kattiloihin ja sotkeentua soseisiin - nyt sitä vastusta ei akkukäyttöisessä sauvasekoittimessa enää ole. Sekin vielä, ettei isojen kuumien kattiloiden kanssa touhutessa tarvitse enää mahdutella kattilaa siihen ainoaan keittiötason nurkkaan, jossa on pistorasia. Eli tämä sauva menee hellalla olevan kattilan luo - kattilan ei tarvitse siirtyä sauvan luo :)

Toinen outous on ääni - tarkemmin sanoen sen puute... Ensimmäistä kertaa käynnistäessä piti ihan kääntää mylly nurinpäin ja tarkistaa että pyöriikö se edes. Kitchen Aid sauvasekoittimessa on viisi eri nopeutta, mutta tehokkaimmallakaan tasolla äänitaso ei häiritse normaalikeskustelua.

Kolmas pointti on lopputulos. Olen jossain välissä kokeillut ihan edullisintakin sauvaa. Ajaa asiansa, mutta vaikka miten pitkään ja hartaasti päristelee, seoksesta ei vaan tule samettisen sileää. Erityisesti eron huomaa sosekeittoja valmistaessa. Hyvällä sauvalla soseutettu keitto on "kermaisempaa", eikä siinä erotu pienenpientä rakeisuutta.

Tärkeää sauvan tehokäyttäjälle on myös virtanappuloiden muotoilu ja miellyttävä käyttöasento. Olen ollut erittäinkin hankalien sellaisten omistaja. Kymmenen litran omenasosekattilan kanssa saa käteenistumattomalla sauvalla kertakaikkiaan sormet kramppiin. Pienemmänkin keittokattilan kanssa joutuu pitämään taukoja - koska ei vaan kertakaikkiaan pysty pitämään nappulaa pohjassa soseutuksen ajan. Kitchen Aid sauvasekoitin on siltäkin osin ihan omaa luokkaansa - kaikki näppäimet on hyvin sijoitettu ja niitä on helppo käyttää.

Esteettinenkin puoli on yksi valintaperuste. Itse halusin mustan tai teräksen värisen sauvan. Kitchen Aid'in värivalikoima on ihan kiitettävä. Plussaa myös tyylikkäästä akkulaturista, jonka voi hyvin pitää esillä keittiön paraatipaikalla.

Että ihan aidosti olen kyllä kaikin puolin iloinen ja tyytyväinen ostokseeni. Expert -nettikauppa ansaitsee kehut sekin. Erittäin selkeä ja helppokäyttöinen ulkoasu ja toiminnot. Lähetyskulut sauvasekoittimen aika isolle pakkaukselle olivat SmartPost'in kautta vain kaksi euroa. Myös palvelu oli huomioonotettavan nopeaa - jo tilauspäivänä sain sähköpostiin tilausvahvistuksen, ostokuitin ja lähetystunnukset.

Expert tarjoaa tuotteille pientä lisämaksua vastaan Huoleton Turvan, jossa omavastuu vahinkotapauksissa on vain 10€. Erityisesti tietokoneiden ja kameroiden kohdalla se on elämää helpottava diili... Isompien kodinkoneiden kohdalla Expertiltä järjestyy kotiinkuljetus - ja halutessa myös asennus.
Ja mistä myös tykkäsin Expertin nettikaupassa, oli helppo linkki asiakaspalveluun, joka palvelee arkisin klo 10-20 (muina aikoina voit jättää viestin, johon vastataan ensi tilassa). Eli jos tulee kysyttävää esim. tuotteiden käyttöönotosta, apua saa heti.

Minä jään haaveilemaan mustasta KitchenAid Artisan -vedenkeittimestä :) Mihin keittiön pienkoneeseen sinä sijoittaisit satasen lahjakortin? Kerro keittiöhaaveesi kommenttiboksiin ja osallistut lahjakortin arvontaan. Arvonta suoritetaan 7.4 numerogeneraattorilla - jätä oma jälkesi ennen sitä.

Minä olen enempi kuin iloinen uudesta sauvasekoittimestani. Onnea jo etukäteen sinulle, joka pääset lahjakortilla ostoksille :)

Yhteistyössä Blogirinki ja Expert