Köyhyyttä vai pihiyttä vai elämäntapa

Blogilukulistani tämän aamun mielenkiintoisin postaus löytyi Kissoja ja kasvisruokaa blogista - Hyvän Arjen Säästövinkit.

Jutussa nuori vegaaninainen Liisa pohdiskelee ja listaa omia kuluttajatottumuksiaan ruokakassin osalta. Liisan topten vinkkilista on käytännössä ihan täydellinen ruokakaupassakävijän säästölista. Siihen en nyt äkkiseltään keksi mitään lisättävää :)

Tässä kuitenkin Liisan vinkkien ohi pari omaa huomiotani arjen säästä ruokakuluissa -listaan.

Minulle nykyinen asuinpaikka ja elämäntilanne mahdollistavat kotipuutarhaviljelyn. Pieni kaavatontti on sekin ihan uskomattoman tuottava ja tuo ison lisän ruokapöytään pyöreät puoli vuotta. Eikä kotitarveviljelyyn tarvita edes maalänttiä - pienellä parvekkeella mahtuu kasvattamaan monenlaista salaattia tai yrttiä.


Sitten tietysti isän perintönä saatu rakkaus / hulluus marjastaa. Neljä täyteen ladattua arkkupakastinta kertovat karua kieltään "metsään menneistä" kesäpäivistä ;D Marjamaat, ne eivät tietysti ole ihan kaikkien kätevästi tavoitettavissa - eikä niitä parhaita länttejä "kirkossa kuuluteta"...

Hortoilu on hyvää harjoitusta jokamiehenoikeuksien hyödyntämistä aloittelevalle. Hyvä horsmikko löytyy huomattavasti helpommin kuin lakkasuo. Sitten kun keräilytalous on vienyt pikkusormen kautta koko käden, niin alkaa niitä marja- ja sienipaikkojakin löytyä väkisinkin.

Marjastus, sienestys ja hortoilu ovat käytännössä ilmaisia harrastuksia - ja ne tuovat tuntuvaa säästöäkin ruokakuluihin. Niiden kohdalla en tosin laske ykköspointiksi säästöä. Yksinkertaisesti vaan, mistään en saa niin hyvää ja tuoretta ruokaa kuin itse keräämällä tai kasvattamalla.


Jokusen aika sitten blogiini oli tungosta vauva.fi palstalta - aiheena köyhien blogit. On niitä kituvuosiakin tähän ikään ehtinyt nähdä, mutta nyt arki on sitä tavallista, keski-ikäisen keskiluokkaista. Se, että käytän porkkanoista kuoretkin ja ostan niitä oranssilla laputettuja juustoja, onkin tässä elämänvaiheessa enempi tapa ja periaate kuin konkreettinen pakko. Se, että ostan jossain kohdin edullisempaa, kuittaa osaltaan ne kalliimmat valinnat - ne luomumunat.

Pihi - sitäkään en osaa sanoa olevani. Teen valintoja, joissa jossain kohdin säästämällä voin siten "tuhlata" toisaalla - kaikki kuitenkin ihan iloisesti viheltäen menee :)


Se, että jääkaapissa on nytkin vanhaksi mennyttä (vain myyntipäivän osalta) piimää ja maitoa - se tarkoittaa vain sitä, että viikonloppuna leivotaan piimäpiirakkaa ja paistetaan pannaria ja lapset ovat tyytyväisiä Ruokahävikki on yksi minua eniten riepova vääryys ja epäkohta maailmassa. En voi oikeastaan vaikuttaa siihen muutoin, kuin sillä tinkimättömällä periaatteella että itse en siihen hulluuteen osallistu.


Että eipä sen kummempaa tältä aamulta - ruokapohdintoja teekupposen äärellä... Nyt lähden taas harjoittelemaan vasemman jalan käyttöä... Pieni parkkipaikkaraapaisu vei oman automaatin maalaukseen - ja tilalle vakuutusyhtiö antoi kytkinmyllyn. Se Herzin harmaa Golf on kerännyt huvittuneita katseita parin viime päivän aikaan valoristeyksissä :D

Material Girl

Lempi-tytär 16v - meidän perheen "Material Girl" :)

Blogini lukulistasta löytyy monta mielenkiintoista blogia ideoineen ja ajatuksineen. Tällä kertaa esittelen teille 16-vuotiaan Lempi-lapseni blogin ja viimeisimmän kirjoituksen, josta löytyy luettavaa ja uutta tietoa aikuisemmallekin lukijalle.

Jutussa on Lempin kirpparivinkkejä - mitä materiaaleja kannattaa bongailla kirppareilta ja kierrätyskeskuksista ja että epäsopivankin mutta laadukkaan vaatteen ostamista kannattaa harkita tuunausmielessä.

Yläkuvan neulepaidan ostin kierrätyksestä jo ennen Lempin syntymää ja aikoinaan se lämmitti vauvavatsaa :) Edelleen villapaita lämmittää - nyt minua kymmenen senttiä pidempää tytärtä. Eikä kuvan neule ole ollenkaan poikkeustapaus ja ainokainen meidän perheessä - villisti veikaten ainakin noin 90% perheen vaatetuksesta on kierrätettynä hankittua. Laadukkaat materiaalit kestävät käyttöä ja aikaa.

Lempi on ommellut monet kangaspussukat ja penaalit mummon aikuisista retropuuvillamekoista, jotka ehkä jo ovat kainaloiden osalta hiipuneet.
Klassikkovaatteet kestävät aikaa kyllä ihan siltäänkin - Lempin suosikkihame on vuonna -88 ensimmäisen mieheni siskolta käytettynä saamani puuvillainen Cacharel ruutukuosihame.
Minusta on aivan ihanaa, että vaatteilla on tarina, joka vain paranee ja polveilee eteenpäin aina uuden käyttäjän myötä.

Nannen kaalilaatikko

Life tastes good -blogin Nanne tarjoilee gluteenitonta vegaaniruokaa. Kuulostaako haastavalta yhtälöltä? Minulle gluteeniton kasvisruoka on jo ihan miettimättä selvä juttu, mutta hetken joutuisin kyllä pähkäilemään, jos maitotuotteet ja munatkin jäisivät listoilta.

Nanne saa senkin yhtälön kuulostamaan helpolta ja näyttämään herkulliselta. Eilen hän ehti jo tuunata oman versionsa pari päivää sitten esittelemästäni kasviskaalilaatikosta. Nannen versiota aion kokeilla minäkin :)

Käy ihmeessä tutustumassa Nannen muihinkin resepteihin - jo ihanat kuvat innostavat kokeilemaan.
TÄSSÄ linkki Nannen vegaaniseen kaalilaatikkoon.

Tässä vähän maistiaisia muistakin Nannen ruokavinkeistä :)

Kaikki kuvat Nannen blogista.

vegaani kaalilaatikko

StyleUp - uusin löytöni blogistaniassa

StyleUp on sivusto, josta löysin montakin inspiroivaa asukuvaa ja uutta kiinnostavaa blogia jo heti ensivierailulla. StyleUp -sivusto kerää (kirjoittajien luvalla) päivittyviä asukuvia blogeista ja kokoaa ne nopeasti ja helposti selattavaksi muoti- ja tyylisivustoksi.

Rekisteröitymisen yhteydessä valitaan omaa tyyliä parhaiten sivuava pukeutumisteema - itse valitsin Conservative Casual -osaston. Sivustolle rekisteröidään myös oma sijainti (Helsinki, Finland).
StyleUp lähettää sen pohjalta sääolosuhteisiin sopivan pukeutumisvinkin viisi kertaa viikossa. Sähköpostiin saapuva asukuva valikoituu valitsemasi pukeutumiskategorian ja aiemmin "tykkäämiesi" asukuvien puitteissa.

StyleUp -sivuston kuvat koostuvat siis bloggareiden asukuvista - ja siksipä sivustoon tykästyinkin. Olen välillä etsiskellyt ulkomaisilta blogilistoilta omaa tyyliä sivuavia blogeja, mutta hankalaa on etsiä "neulaa heinäsuovasta". 

StyleUp -sivustolta on helppo selailla pelkkiä asukuvia - ei tarvitse ohittaa ranskan- tai saksankielisiä kuulumisia eikä selailla Suomen markkina-alueen ulkopuolella olevia alevinkkejä...  

Sivustoon voit rekisteröityä täältä - www.thestyleup.com

Hieno idea mielestäni - jatkuvasti päivittyvä ja nopeasti selailtava kokonaiskuva muodista & tyylistä. Mietittyjä asukokonaisuuksia moneen makuun. Mukana on bloggareita ympäri maailmaa. Jos aihe yhtään kiinnostaa, niin käy ihmeessä tutustumassa.

StyleUp on helppo väylä löytää uusia kiinnostavia muotiblogeja.
Sähköpostiin saapuvat asukuvat voi tallentaa "love" -klikistä StyleUp sivuston "My style" -otsikon alle. Asukuvissa on myös suora linkki blogiin, josta kuva on - voit halutessasi käydä tutkimassa blogia tarkemminkin.

Tässä eilen sähköpostiini saapunut asuvinkki. (Kuva näkyy viestissä kokonaan.)

"Style archive" -osaston alta löydän asukuvat, joista olet tykännyt valitsemassasi tyylikategoriassa.
Alla kuvia "Conservative casual" -kuvapankistani.

styleup blog / styleup blogi / style up blog / style up blogi / style up asukuvia / styleup asut / muotiblogi / aikuisten naisten muotiblogi / aikuisten muoti /

Irti oravanpyörästä

Kaarina Davis - Irti oravanpyörästä. Olen ollut Kaarinan blogin lukija jo pitkään. Aivan yhtä kauan olen odotellut josko jompikumpi kirjoistaan tulisi jossain vastaan. Ääneen lausumattomilla toiveillakin on tapana usein toteutua...

Tätä kirjaa olen odotellut kohdalle niin kauan, että nautiskelen sitä nyt pieninä annoksina, hetken joka ilta muiden työn alla olevien tekstien ohella. Huh miten moni asia kirjassa tuntuukaan tutulta ja kolahtaa... Pohdinnat kuluttamisen mielekkyydestä ja mainonnan mahdista, yhteisön odotukset ja oletukset, raha, työssä jaksaminen, työn mielekkyys...
En ole vielä lukenut koko kirjaa, mutta jo alkumetreiltä tunnistan ja tunnustan montakin oravanpyöräainesosaa omastakin elämästäni.

Olen kuullut kirjasta useammaltakin henkilöltä ja jokaista se on ainakin hiukan ravistellut ja herätellyt.
Tässä alla yksi Kaarinan blogipostauksista joka on jäänyt mieleeni. Kun luin listaa ensimmäistä kertaa, minua ihan konkreettisesti ja oikeasti alkoi hengästyttää. Koin jutun niin ahdistavaksi että en lukenut sitä kerralla kokonaan läpi. Jätin aiheen hautumaan ja palasin siihen myöhemmin ihan ajan kanssa ja ajatuksella. Sillä kertaa selvisin kohtuullisilla verenpaineilla viimeiseen riviin :)

Tämän tekstin Kaarina kertoi löytäneensä saunan sytykelaatikosta eikä osannut kertoa lähdettä. Olkaa hyvät:

Meidän pitää tehdä työtä koko ajan,
jotta saamme rahaa ja kehitymme.
Kodissamme ei saa olla pölyhiukkastakaan,
ikään kuin olisimme kotirouvia.
Meidän tulee olla erinomaisia vanhempia
ja omistaa paljon aikaa lapsillemme.
Meidän täytyy suojella ympäristöä
ja auttaa maailman hädänalaisia.
Meidän pitää seurata sanomalehtiä ja EU-kysymyksiä,
sillä muuten tunnemme olevamme huonoja ihmisiä.
Meidän täytyy kuunnella uutisia mieluiten puolen tunnin välein
ja katsoa ainakin television iltauutiset.
Meidän on pakko lukea kaunokirjallisuutta,
mieluiten uusimman Nobel-kirjailijan tuotantoa.
Meidän tulee lukea lukea sanomalehden kulttuurisivut,
surffata verkossa, kehittää osaamistamme
ja käydä terapiassa.
Meidän täytyy syödä hyvää ja terveellistä ruokaa.
Meidän pitää opettaa lapsillemme jo varhain terveet ruokatottumukset
ja suojella heitä hampurilaisilta, karkeilta ja muilta roskaruoalta.
Perheelle pitää syöttää myös vitamiineja,
kivennäisaineita ja Kan Jangia,
jottei kukaan sairastu.
Kun emme tee etätyötä kotona,
kiiruhdamme aamuvarhaisella autojonossa
hypermoderniin ja superjoustavaan tietokoneistettuun
maisemakonttoriimme,
jotta saamme parhaan mahdollisen paikan
ja jotta ehdimme tehdä kolminkertaisesti työtä,
vaikka henkilöstön määrä on supistettu kolmannekseen.
Teemme työtämme hymyhuulin.
Meidän pitää laihtua tai lihoa, lopettaa tupakanpoltto,
aloittaa liikunnan harrastaminen tai liikkua enemmän.
Meidän tulee pestä pyykit, poistaa kaapeista ylimääräiset rojut,
lajitella roskat: paristot, lehdet eriväriset lasit,
aaltopahvit ja muut pahvit,
kovat ja pehmeät muovit ja puhtaiksi pestyt peltipurkit.
Eikä pidä unohtaa kompostia,
jota on käänneltävä ja ravittava madoilla.
Meidän pitää tehdä itse vaatteemme, jotta säästämme rahaa.
Rahasta puheen ollen...
on hyvä pitää budjettia,
sitä suosittelevat kaikki.
Meidän tulee lukea kaikki mainokset,
joita postiluukusta kolahtaa,
ja pyöräillä kolme kilometriä syyssateessa,
jotta saamme jauhelihaa muutamaa markkaa halvemmalla,
ja ostaa vain ekomerkillä merkittyjä tuotteita.
Meidän täytyy täyttää pakastin:
ostamme ja laitamme ruokaa sekä leivomme suurissa erissä.
Puolukoita ja mustikoita ei pidä jättää metsään,
vaan ne tulee poimia, puhdistaa, keittää
ja säilöä lasipurkkeihin, joita on säilytetty koko vuosi
ja jotka merkitään kauniisiin riveihin.
Puhumattakaan sienistä,
jotka on synti jättää hyödyntämättä,
tai hirvien riistanhoidosta.
Pyhinä pitää tietysti levätä kunnolla,
käydä katsomassa kesämökkiä,
kutsua kotiin ystäviä
ja nukkua joka yö kahdeksan tuntia,
lukea sähköposti, kuunnella puhelinvastaajaan tulleet viestit,
hoitaa puutarha, viedä auto katsastukseen,
haravoida lehdet, luoda lumet, korjata katto,
vaihtaa tapetit, kunnostaa ja maalata vene
ja käydä purjehtimassa, sillä vene maksoi niin paljon,
ja venettä pitää myös vahtia varkaiden varalta ja panna talviteloille.
Lapsia täytyy käytää baletissa, jalkapalloharjoituksissa,
hevostallilla ja elokuvissa,
sillä heidän ei pidä päätyä huumeiden käyttäjiksi.
Seksistä tulee puhua varhain,
pitää käydä päiväkodin ja koulun vanhempainkokouksissa,
täytyy tarkastaa hampaiden asento
ja ehtiä lukea lapsille, ennen kuin he nukahtavat
(mieluiten englanniksi, jotta heistä tulee kelpo EU-kansalaisia),
sillä heidän ei pidä vain katsella televisiota
ja näpytellä tietokonetta.
Lomalla on tärkeää tarjota lapsille kulttuuria,
joten käymme kirkoissa
ja kerromme maamme historiasta
samalla, kun vastaamme kännykkään.
Sitten on vielä läksyjen luku,
kaikkihan toki auttavat lapsiaan.
Lasten kanssa pitää ehtiä myös keskustella
puhumattakaan siitä, että on tärkeää
pitää yhteyttä puolisoon,
jotta on joku, jonka kanssa jakaa elämänsä.
Tärkeitä ovat myös tasa-arvo ja tyylikäs kampaus --
täytyyhän sitä vähän itseäänkin ajatella,
ja pukeutua näyttävästi, mieluiten avokaulaisiin luomuksiin.
Perjantai-iltana pitää nautiskella vuosikertaviiniä
nukahtamatta television ääreen.
Pitää matkustaa ulkomaille, jotta saa uusia vaikutteita.
Pitää ehtiä tavata sukulaisia ja naapureita,
muistaa heidän syntymäpäivänsä,
ladata kännykän akku,
käydä elokuvissa ja teatterissa (kännykkä pitää muista sulkea!)
tehdä veroilmoitus,
meditoida,
viettää pääsiäistä, juhannusta ja joulua,
olla kiihkeä sängyssä, etsiä oma G-pisteensä,
juoda kahvia aivan yksin, silittää kissaa,
nauraa sydämellisesti
ja ehtiä ELÄÄ!

And the Winner is...

Johanna...

"Onnea, Johanna 
Kyselin muutama viikko sitten, miten blogini lukijat olivat löytäneet postausteni pariin ja mistä he ovat kiinnostuneet.
Lupasin arpoa vastaajien kesken Kauneushoitola Blue Lagoonin spa-manikyyrilahjakortin. Viimeinen vastauspäivä oli tänään.

Onnetar suosi tällä kertaa Johannaa. Onnea, Johanna! Juuri sinunlaisille lukijoille kirjoitan: innostavia, innostuneita naisia."

Ihan totta, elämäni ensimmäinen blogiarvonnan voitto Kaisan mukana blogista.
Olipa ihana yllätys. Tiesin kyllä osallistuessani, että jos ja korostan että JOS voitto tämän yhden kerran napsahtaisi kohdalle, niin sehän sitten tietäisi minilomaa Helsinkiin. Ja oikeastaan se oli se pointtikin, saada ihan oikea hyvä syy käydä tuulettumassa kauniissa pääkaupungissamme.

Kaisa kirjoittaa työkseen muodista ja kauneudesta eri lehtiin...  Tai annetaanpa Kaisan itsensä kertoa: Mistä blogini on tehty - linkistä pääset tutustumaan Kaisaan ja Kaisan blogiin.

Kaisa on yksi suosikkibloggaajistani. Kaisan elämäntilanne ja kuviot ovat mahdollisimman erilaiset omaani, mutta siksipä juuri. Blogien kautta kun pääsee helposti tutustumaan omista ihan täysin poikkeaviin arkiympyröihin.
Vaikka itse en ole ollenkaan perehtynyt aiheeseen muoti, Kaisa osaa kirjoittaa niin, että me amatööritkin viihdymme seurassaan.
Ja sitäpaitsi Kaisa on kaimani :) Minunkin etunimeni on Kaisa, Johanna vaan on jäänyt jo pienestä perheen sisällä kutsumanimeksi.

Kiitos Kaisa, terveisin Kaisa :)

Ja vielä vinkkinä: Kaisan mukana - blogissa on toinenkin arvonta meneillään. Siinä palkintona on ihana Anna Gav koru. Ilmottautumisaikaa on 22.10 saakka.

Hel Looks so good

Viikon blogivinkki: Hel Looks
Hel Looks on ihan ensimmäinen blogi jota aloin aktiivisesti seurata. Nyt jo vuosia olenkin sitten ollut tämän inspiroivan sivuston uskollinen fani ja lukija. Jos et vielä ole sivustoa löytänyt, niin suosittelen nyt mitä lämpimimmin tutustumaan.


Blogi esittelee kuvan ja lyhyen vaatetukseen liittyvän henkilökuvatekstin kautta persoonallisia pukeutujia. Kuvia ei ole lavastettu vaan niissä esiintyvät henkilöt on kuvattu kaduillla tai muilla julkisilla paikoilla Helsingissä, juuri sellaisina kuin he sattuvat siinä hetkessä olemaan. Blogia ylläpitävät toimittaja Liisa Jokinen ja suunnittelujohtaja Sampo Karjalainen. He myös valokuvaavat itse kaikki blogissa esiintyvät henkilöt. Kuvista tulee ilmi blogin tekijöiden arvostus ja kunnioitus kierrätettyä-kotitekoista-lainattua-tuunattua-persoonallista-uskaliasta-kantaaottavaa-tyyliä kohtaan. 


Hel Looks kuvissa esiintyviä persoonia kunnioituksen sekaisella ihmetyksellä katsoessani tunnustan ja tiedostan olevani yksi aika nynny tavispukeutuja. Tähän saakka olen käynyt Hel Looks-sivustoilla vain ihastelemassa miten muut osaavat ja uskaltavat... Nyt ensimmäistä kertaa selasin sivuston kuvia etsien konkreettisia inspiraatiokuvia itsäni ja omaa tyyliäni ajatellen. Tutkailenkin vaatevarastoni ja katson saisinko kasaan jotain vastaavaa kuin mitä on keksinyt yhdistellä:


Laura


tai Pia



tai Leena


tai Yiying


tai Petrina


tai Sari


tai Ira


tai Anna


tai Ella


Ja vielä, voisinpa sanoa kuin Sirkka: When other people go shopping, I visit my wardrobe. My wardrobe has taken form in 30 years. I don't need to shop anymore. I'm a natural-born aesthete and I like to play with clothes.




Kuvat on lainattu Hel Looks-sivustolta kuvaajan luvalla.
Lisää faktatietoa blogin historiasta ja sen tekijöistä TÄÄLTÄ.

Tutustu tähän blogiin

Tänään on taas SE päivä :) Minun vapaapäivä, joka sattuu olemaan myös ihanan "miniäni" Aneten vapaapäivä. Ja mikä vielä extra-mukavaa, miehenikin on viikonlopunyli reissulla... Talo on siis testosteroni- ja jääkiekkovapaata vyöhykettä parin päivän ajan :D

Ensiksi Aneten kanssa kirpparikierrokselle ja iltapäiväteelle. Illaksi vuokraamme vain naisille sopivan nyyhkydraamaleffan, vohvelitaikina on jo turpoamassa, saunaa ja muuta ihanaa... Yes :)

Ja jotta hyvä kiertäsi, haluan esitellä teille lukijoille blogeja joihin itse olen tykästynyt syystä tai toisesta. Tänään viikon vinkkinä: Aamiainen ruohikolla.

Blogin kirjoittaja Juhana Harju on ravintoasiantuntija. Kattavasti eri aiheita sivuavat postaukset on tehty huolellisesti ja asiantuntevasti. (Toki hän itsekin muistuttaa, että blogissa esitetyt näkemykset edustavat ainoastaan kirjoittajan omia mielipiteitä.)
Ja jos vaikka olisitkin Aamiainen ruohikolla blogissa käsitellyistä aiheista erimieltä tai kolmatta, niin aina on hyvä tutustua myös omista käsityksistä mahdollisesti eriäviinkiin mielipiteisiin.

Blogin sivussa on selkeä lista jo julkaistuista artikkeleista. Sieltä on helppo poimia luettavaksi itseä kiinnostavat aiheet. Käykää ihmeessä tutustumassa ja liittykää lukijaksi, niin saatte jatkossa viestiä uusista postauksista.

Ja viikonloppu-terveiset vielä blogiystävälleni Saariston kasvatille: Pari iteotettua taidekuvaa voimatauluiksi :D

"Kohti valoa"

"Läpi vaikka harmaan kiven risuseinän"