Jutussa nuori vegaaninainen Liisa pohdiskelee ja listaa omia kuluttajatottumuksiaan ruokakassin osalta. Liisan topten vinkkilista on käytännössä ihan täydellinen ruokakaupassakävijän säästölista. Siihen en nyt äkkiseltään keksi mitään lisättävää :)
Tässä kuitenkin Liisan vinkkien ohi pari omaa huomiotani arjen säästä ruokakuluissa -listaan.
Minulle nykyinen asuinpaikka ja elämäntilanne mahdollistavat kotipuutarhaviljelyn. Pieni kaavatontti on sekin ihan uskomattoman tuottava ja tuo ison lisän ruokapöytään pyöreät puoli vuotta. Eikä kotitarveviljelyyn tarvita edes maalänttiä - pienellä parvekkeella mahtuu kasvattamaan monenlaista salaattia tai yrttiä.
Sitten tietysti isän perintönä saatu rakkaus / hulluus marjastaa. Neljä täyteen ladattua arkkupakastinta kertovat karua kieltään "metsään menneistä" kesäpäivistä ;D Marjamaat, ne eivät tietysti ole ihan kaikkien kätevästi tavoitettavissa - eikä niitä parhaita länttejä "kirkossa kuuluteta"...
Hortoilu on hyvää harjoitusta jokamiehenoikeuksien hyödyntämistä aloittelevalle. Hyvä horsmikko löytyy huomattavasti helpommin kuin lakkasuo. Sitten kun keräilytalous on vienyt pikkusormen kautta koko käden, niin alkaa niitä marja- ja sienipaikkojakin löytyä väkisinkin.
Marjastus, sienestys ja hortoilu ovat käytännössä ilmaisia harrastuksia - ja ne tuovat tuntuvaa säästöäkin ruokakuluihin. Niiden kohdalla en tosin laske ykköspointiksi säästöä. Yksinkertaisesti vaan, mistään en saa niin hyvää ja tuoretta ruokaa kuin itse keräämällä tai kasvattamalla.
Jokusen aika sitten blogiini oli tungosta vauva.fi palstalta - aiheena köyhien blogit. On niitä kituvuosiakin tähän ikään ehtinyt nähdä, mutta nyt arki on sitä tavallista, keski-ikäisen keskiluokkaista. Se, että käytän porkkanoista kuoretkin ja ostan niitä oranssilla laputettuja juustoja, onkin tässä elämänvaiheessa enempi tapa ja periaate kuin konkreettinen pakko. Se, että ostan jossain kohdin edullisempaa, kuittaa osaltaan ne kalliimmat valinnat - ne luomumunat.
Pihi - sitäkään en osaa sanoa olevani. Teen valintoja, joissa jossain kohdin säästämällä voin siten "tuhlata" toisaalla - kaikki kuitenkin ihan iloisesti viheltäen menee :)
Se, että jääkaapissa on nytkin vanhaksi mennyttä (vain myyntipäivän osalta) piimää ja maitoa - se tarkoittaa vain sitä, että viikonloppuna leivotaan piimäpiirakkaa ja paistetaan pannaria ja lapset ovat tyytyväisiä Ruokahävikki on yksi minua eniten riepova vääryys ja epäkohta maailmassa. En voi oikeastaan vaikuttaa siihen muutoin, kuin sillä tinkimättömällä periaatteella että itse en siihen hulluuteen osallistu.
Että eipä sen kummempaa tältä aamulta - ruokapohdintoja teekupposen äärellä... Nyt lähden taas harjoittelemaan vasemman jalan käyttöä... Pieni parkkipaikkaraapaisu vei oman automaatin maalaukseen - ja tilalle vakuutusyhtiö antoi kytkinmyllyn. Se Herzin harmaa Golf on kerännyt huvittuneita katseita parin viime päivän aikaan valoristeyksissä :D
Hei, kiva kun teksti herätti mielenkiinnon :)
VastaaPoistaSulta mä olen nimenomaan oppinut juuri sen papujen preppausprosessin! Sienestys ja marjastus on ehdottomasti ihan parasta. Käyn itse harvemmin mutta muu suku taas niin ahkerasti, että saan onneksi heiltäkin osani :)
Hei Liisa :)
PoistaKiitos hienosta postauksesta. Kaikilla on tietysti tapansa ja oikeus tehdä valintoja kuten parhaaksi kokevat omaan tilanteeseensa. Kirjoitamasi kaltaiset vinkkilistat kuitenkin tuovat ajattelemisen aihetta ja ehkä joku ajatus jää sitten käyttöönkin :)
Vaikka itse en tällä hetkellä viljelekään (ensi keväänä haaveilen muutoksesta) enkä pysty jalkojeni takia metsissä kuljeskelemaan (jalkaleikkaus tämän kuun lopussa ehkä tuo muutosta asiaan), harrastan kyllä itsekin pihistelyä joissakin asioissa - toisissa taas tuhlailen iloisesti. Tarjoukset katson aina - ja esim. liian kallista lihaa tai juustoa ei meille osteta. Eikä muutakaan ylihinnoiteltua - minulla on kipuraja joidenkin ruokatuotteiden kohdalla;) Vaatteet ostan suurimmaksi osaksi alennuksella - en kierrä kirppareita siten kuin sinä, sillä tällä hetkellä lähiseudun kirpparien tarjonta ei innosta - ja olen pitänyt osittaista vaatteiden ostolakkoa nyt yli vuoden vaihtelevalla menestyksellä. Nyt kun molemmat lapset ovat muuttaneet kotoa, on helpompi vielä järkeistää ruokahuoltoa - ei tarvitse olla monenlaista leipää ja levitettä. Ihailen kyllä hurjasti tuota sinun taitoasi - mutta minä pidänkin sinua jo melkein ammattilaisena;)
VastaaPoistaKiitos taas mukavasta viestistä :)
PoistaSinä olet sitten "ammatilainen" piristämään meidän muiden bloggareiden päivää ahkeralla kommentoinnillasi :) Siinä olisi minullakin oppimista...
Oi aikoja, oi tapoja... Sen voisin itse tähän sanoa niistä kulutustottumuksista. Sen kummemmin erittelemättä, minulla on pitkä lista tuotteita, joista nyt maksan silmää räpäyttämättä hinnan, jota en olisi voinut kuvitellakaan maksavani vielä jokusen vuotta sitten... Ja on toinen lista niistä, joista ennen maksoin - vaan en enää :)
Oppia ikä kaikki :D
Tähän pohdintaan on helppo samaistua. Taloudellinen niukkuus on tuttua, kuten myöskin se, että se ei aina ole suinkaan syy valinnoille. P.S Löysin tällä vkolla kirpparilta kotimaiset Janitan nahkasaappaat (käyttämättömät) kympillä (ovh lähes 200€)....kyllähän pisti hymyilemään :)
VastaaPoistaHei :)
PoistaKiitos viestistä :) Juurikin äsken taas selailin blogiasi - monta samaa mielenkiinnon kohdetta, niinkuin tämä 70-luvun talo ja ikiremontti :)
Välillä itsekin pohdin, että vaikka vaiheisiin on mahtunut monenlaista taloudellista tilannetta, niin ostoskäyttäytyminen on pysynyt aikalailla samana aina. Jos ylimääräistä jääkin, niin en osaa käyttää sitä sellaiseen, minkä käytänössä saa ilmaiseksi - kuten vaatteet kirppareilta... Bensaa ei saa ikinä puoleen hintaan, eikä lämmitysöljyä, tai vakuutus- ja sähkömaksuja... On asioita, mistä on vaan pakko maksaa päivän hinta - niitä voi kompensoida ostamalla edullisesti sen, mikä on mahdollista.
Onnea uusien Janita-kenkien omistajalle :) Minä löysin tiistaina omat tulevan talven suosikkikenkäni - Spirit nahkanilkkurit 3€ - laitanpa sinulle blogiin oikein kuvan tässä joku päivä :)