Vettä - kuin apteekin hyllyltä

Muutos - se alkoi taaskin vaivihkaa Aluksi se oli vain muiden, tärkeämpien juttujen alta häviävä ajatus. Se kuitenkin alkoi häiritä ja nousta mieleen yhä useammin. Huomasin juuri sitä aihetta sivuavan artikkelin, kuulin keskustelunpätkän ja sitten jo juttelinkin aiheesta - ohimennen sopivissa tilanteissa, kysellen ja pohdiskellen. Tielleni osui ihmisiä, joilta opin lisää - ja jossain vaiheessa pieni ajatus olikin kasvanut isoksi asiaksi.

Sitten pohdinkin jo muutoksen konkreettista toteuttamista arjessa. Sekin vaihe vei aikansa - vuosia...

Ja mikä on se muutoksen aihe, joka alkoi mietityttää ja johon kypsyminen vei aikansa. Se on ihan vaan pelkkä vesi. Sitä lorisee pieneen ojanpätkään tästäkin jätevedenpuhdistamon poistoputkesta vuorokauden ympäri imeytyen hissuksiin ympäröivään suohon.

Sitä samaa vettä valuu pikku puroja pitkin meidän mökkilahteenkin.


Eikä tästä lahdesta pitkäkään matka ole kotikaupungin vedenottamoon - sen saman järven rannalla. Kaupunkimme juomavesi, Keiteleen vesi on (uskoakseni) laadultaan hyvää. Se puhdistetaan imeyttämällä hiekkakentissä ja pumpataan järven pohjaa kulkevan putken kautta vastarannan laitokseen ja sieltä vesitorniin. Matkalla se saa viimeisen silauksen kloorilla (ja vain ammattilaiset tietävät, millä muulla).

Kaupungin vesitornista näkyy vain katto.

Ja sieltä sitä tulee, hyvää puhdasta vettä kotiinkuljetettuna

Jokunen vuosi sitten uusittu viemärilinja imaisee jätevedet. Kaupunkimme jätevedenpuhdistamon kautta ne hulahtavat kiertoon alajuoksulle Kuhnamoon - ja sitä kautta Päijänteelle - että semmoiset terveiset sinne etelään :)

Mutta mikä tässä hienossa systeemissä sitten mietityttää...

Olen lueskellut vain hyvin pintapuolisesti homeopatiaa käsittelevää kirjallisuutta. Sen verran olen kuitenkin ymmärtänyt, että homeopaattinen lääke on sitä tehokkaampi, mitä pidemmälle se on laimennettu - vaikuttava lääkeannos jaetaan aina uudelleen ja uudelleen - ja homeopatian periaatteen mukaan jakamalla se potensoituu - eli vahvistuu.

Se ajatus oli hyvin vaikea sisäistää. Tämä länsimainen logiikkani rimpuili pitkään ennenkuin juttu jollain ymmärryksen tasolla meni läpi. Homeopatiaa ei hyväksytä virallisena hoitomuotona Suomessa - suuressa osassa Euroopan maita se kuitenkin kuuluu korvattaviin hoitoihin.

Ensin otti aikansa, että hyväksyin homeopatian periaatteet. Ongelmana on, että samalla pitäisi nyt kuitenkin hyväksyä ja uskoa, että juomaveden sisältämät häviävän pienet antibiootti- ja masennus- ja kaikki muut lääkejäämät eivät vaikuta mitenkään. Eivät ainakaan välittömästi. Pitkäaikaisia vaikutuksia virallisestikin vasta arvaillaan...

Se, että kaloista löytyy jo huomattaviakin lääkepitoisuuksia, se on ihan hyväksytty fakta. Sekin on tutkittu juttu, että lääkejäämät ovat aiheuttaneet muutoksia kalojen luontaiselle käyttäytymiselle. Ihmisen (ainakaan naisen ;) käyttäytymisellä vaan ei ole yhtä selvää logiikkaa kuin ahvenella. Haastavaa lienee olisikin suorittaa empiiristä tutkimusta hanavettä ikänsä nauttineen kymmenen keski-ikäisen rouvan mielialasta tai seksuaalisesta käyttäytymisestä :D

Tilanne yksinkertaisesti kuitenkin on se, että ihmisten ja maatalouden käyttämien lääkeaineiden poistaminen jätevesistä on hankalaa - joidenkin kohdalla nykyisillä menetelmillä lähes mahdotonta. Iso osa aktiivisia lääkeaineita päätyy luontoon ja vesistöihin - ja sitä kautta myös juomaveteen. Eikä yksittäisten lääkeainejäämien - saati niiden sekoitusten pitkäaikaisen saannin vaikutuksia pystytä ennustamaan.

Se on yksi minua pitkään mietityttänyt aihe - vaan nyt olen sujut senkin kanssa. Siitä lisää juttua myöhemmin :)

"Lääkecocktail maustaa vesistöt. Jätevesiin pääsee enemmän lääkeaineita kuin puhdistamot pystyvät poistamaan. Seuraukset huolestuttavat tutkijoita.

Ympäristöön päätyy satoja tai jopa tuhansia erilaisia lääkekemikaaleja. Tästä lääkecoktailista voi syntyä luonnossa uusia yhdisteitä, joiden vaikutuksia voi tällä hetkellä vain arvailla. Lääkkeet käyttäytyvät eri tavoin elimistössä ja luonnossa. Toiset ovat vesiliukoisia, toiset eivät. Toiset hajoavat nopeasti, toiset hitaammin.

Pieni osa kemikaaleista päätyy takaisin ihmisen elimistöön juomaveden mukana. Määrät ovat nykyisellään nanogrammojen luokkaa, joten välitöntä vaaraa terveydelle niistä ei ole.

Riskin suuruutta on vaikea arvioida, koska altistus pienille lääkepitoisuuksille on koko elämän mittainen. Pitkäaikaisesta vaikutuksesta ihmisiin on vain vähän tietoa."
Lähde: Tiede -lehti

"Lääkejäämien erottelu jätevesistä on työlästä - puhdistamoihin tarvittaisiin miljoonainvestoinnit
Lääkejäämien kannalta ongelmallisia ovat varsinkin puhdistamoiden alapuoliset vesistöt.

Vesihuoltoinsinööri Saijariina Toivikko Vesilaitosyhdistyksestä kertoo, että nykyään jätevedestä poistuu lääkejäämiä kovin vaihtelevasti.

- Laitoksia ei ole suunniteltu lääkkeiden vaan ravinteiden poistamiseen. Riippuu aivan lääkeaineesta, miten se hajoaa tai kiinnittyy lietteeseen. Prosessissa jotkut aineet puhdistuvat ja jotkut eivät."
Lähde: Ilta-sanomat

Lääkejäämiä ei saada poistettua vedestä perinteisellä vedenkäsittelyllä. Suodattaminen ei poista juomavedestä tulehduskipulääke ibuprofeenia eikä edes nikotiinia.

Tutkimusten mukaan saostuksen, laskeuttamisen ja suodatuksen kaltaisilla prosesseilla pystytään hävittämään vain 10–12 prosenttia lääkkeiden aktiivisista ainesosista. Vedestä poistettu osuus kerääntyy lietteeseen, jota usein kierrätetään maan rakenteen parantamiseksi. Näin ravintoketjuumme päätyy jälleen ei-toivottuja ainesosia.

Aktiivihiilisuodatuksella ja otsonikäsittelyllä vedestä saadaan poistettua enimmillään 75 prosenttia lääkeaineista, mutta silloinkin altistumme lopulle neljännekselle.

Kotitalouksissa käytettyä vettä kierrätetään yhä uudelleen. Kun samaan aikaan resepti- ja käsikauppalääkkeiden kulutus kasvaa, ihmiset ja ekosysteemit altistuvat yhä suuremmalle lääkecocktailille. Ei siis olisi yllättävää, jos kokonaiset väestöryhmät alkaisivat yhtäkkiä kärsiä mielialan vaihteluista tai seksuaalikäyttäytymisen muutoksista.
Lähde: Helsingin sanomat

Tässä yllä vain jokunen aihetta lyhyesti sivuava ajatus. Jos juttu nyt tai joskus tulevaisuudessa alkaa kaihertaa, lisätietoa löytyy googlaamalla - sensaatiohakuisia yksittäistapauksia, mutta myös pitkiä ja puisevia virallisia artikkeleitakin. Minä olen nyt omaa vesipolkuani tallannut jokusen vuoden ja päätynyt siihen, että juomaveden hakeminen lähteestä ei ole ollenkaan turhaa haihattelua.