sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Vettä - kuin apteekin hyllyltä

Muutos - se alkoi taaskin vaivihkaa Aluksi se oli vain muiden, tärkeämpien juttujen alta häviävä ajatus. Se kuitenkin alkoi häiritä ja nousta mieleen yhä useammin. Huomasin juuri sitä aihetta sivuavan artikkelin, kuulin keskustelunpätkän ja sitten jo juttelinkin aiheesta - ohimennen sopivissa tilanteissa, kysellen ja pohdiskellen. Tielleni osui ihmisiä, joilta opin lisää - ja jossain vaiheessa pieni ajatus olikin kasvanut isoksi asiaksi.

Sitten pohdinkin jo muutoksen konkreettista toteuttamista arjessa. Sekin vaihe vei aikansa - vuosia...


Ja mikä on se muutoksen aihe, joka alkoi mietityttää ja johon kypsyminen vei aikansa. Se on ihan vaan pelkkä vesi. Sitä lorisee pieneen ojanpätkään tästäkin jätevedenpuhdistamon poistoputkesta vuorokauden ympäri imeytyen hissuksiin ympäröivään suohon.

Sitä samaa vettä valuu pikku puroja pitkin meidän mökkilahteenkin.


Eikä tästä lahdesta pitkäkään matka ole kotikaupungin vedenottamoon - sen saman järven rannalla. Kaupunkimme juomavesi, Keiteleen vesi on (uskoakseni) laadultaan hyvää. Se puhdistetaan imeyttämällä hiekkakentissä ja pumpataan järven pohjaa kulkevan putken kautta vastarannan laitokseen ja sieltä vesitorniin. Matkalla se saa viimeisen silauksen kloorilla (ja vain ammattilaiset tietävät, millä muulla).
Kaupungin vesitornista näkyy vain katto.
Ja sieltä sitä tulee, hyvää puhdasta vettä kotiinkuljetettuna

Jokunen vuosi sitten uusittu viemärilinja imaisee jätevedet. Kaupunkimme jätevedenpuhdistamon kautta ne hulahtavat kiertoon alajuoksulle Kuhnamoon - ja sitä kautta Päijänteelle - että semmoiset terveiset sinne etelään :)

Mutta mikä tässä hienossa systeemissä sitten mietityttää...

Olen lueskellut vain hyvin pintapuolisesti homeopatiaa käsittelevää kirjallisuutta. Sen verran olen kuitenkin ymmärtänyt, että homeopaattinen lääke on sitä tehokkaampi, mitä pidemmälle se on laimennettu - vaikuttava lääkeannos jaetaan aina uudelleen ja uudelleen - ja homeopatian periaatteen mukaan jakamalla se potensoituu - eli vahvistuu.

Se ajatus oli hyvin vaikea sisäistää. Tämä länsimainen logiikkani rimpuili pitkään ennenkuin juttu jollain ymmärryksen tasolla meni läpi. Homeopatiaa ei hyväksytä virallisena hoitomuotona Suomessa - suuressa osassa Euroopan maita se kuitenkin kuuluu korvattaviin hoitoihin.

Ensin otti aikansa, että hyväksyin homeopatian periaatteet. Ongelmana on, että samalla pitäisi nyt kuitenkin hyväksyä ja uskoa, että juomaveden sisältämät häviävän pienet antibiootti- ja masennus- ja kaikki muut lääkejäämät eivät vaikuta mitenkään. Eivät ainakaan välittömästi. Pitkäaikaisia vaikutuksia virallisestikin vasta arvaillaan...

Se, että kaloista löytyy jo huomattaviakin lääkepitoisuuksia, se on ihan hyväksytty fakta. Sekin on tutkittu juttu, että lääkejäämät ovat aiheuttaneet muutoksia kalojen luontaiselle käyttäytymiselle. Ihmisen (ainakaan naisen ;) käyttäytymisellä vaan ei ole yhtä selvää logiikkaa kuin ahvenella. Haastavaa lienee olisikin suorittaa empiiristä tutkimusta hanavettä ikänsä nauttineen kymmenen keski-ikäisen rouvan mielialasta tai seksuaalisesta käyttäytymisestä :D

Tilanne yksinkertaisesti kuitenkin on se, että ihmisten ja maatalouden käyttämien lääkeaineiden poistaminen jätevesistä on hankalaa - joidenkin kohdalla nykyisillä menetelmillä lähes mahdotonta. Iso osa aktiivisia lääkeaineita päätyy luontoon ja vesistöihin - ja sitä kautta myös juomaveteen. Eikä yksittäisten lääkeainejäämien - saati niiden sekoitusten pitkäaikaisen saannin vaikutuksia pystytä ennustamaan.

Se on yksi minua pitkään mietityttänyt aihe - vaan nyt olen sujut senkin kanssa. Siitä lisää juttua myöhemmin :)


"Lääkecocktail maustaa vesistöt. Jätevesiin pääsee enemmän lääkeaineita kuin puhdistamot pystyvät poistamaan. Seuraukset huolestuttavat tutkijoita.

Ympäristöön päätyy satoja tai jopa tuhansia erilaisia lääkekemikaaleja. Tästä lääkecoktailista voi syntyä luonnossa uusia yhdisteitä, joiden vaikutuksia voi tällä hetkellä vain arvailla. Lääkkeet käyttäytyvät eri tavoin elimistössä ja luonnossa. Toiset ovat vesiliukoisia, toiset eivät. Toiset hajoavat nopeasti, toiset hitaammin.

Pieni osa kemikaaleista päätyy takaisin ihmisen elimistöön juomaveden mukana. Määrät ovat nykyisellään nanogrammojen luokkaa, joten välitöntä vaaraa terveydelle niistä ei ole.

Riskin suuruutta on vaikea arvioida, koska altistus pienille lääkepitoisuuksille on koko elämän mittainen. Pitkäaikaisesta vaikutuksesta ihmisiin on vain vähän tietoa."
Lähde: Tiede -lehti

"Lääkejäämien erottelu jätevesistä on työlästä - puhdistamoihin tarvittaisiin miljoonainvestoinnit
Lääkejäämien kannalta ongelmallisia ovat varsinkin puhdistamoiden alapuoliset vesistöt.

Vesihuoltoinsinööri Saijariina Toivikko Vesilaitosyhdistyksestä kertoo, että nykyään jätevedestä poistuu lääkejäämiä kovin vaihtelevasti.

- Laitoksia ei ole suunniteltu lääkkeiden vaan ravinteiden poistamiseen. Riippuu aivan lääkeaineesta, miten se hajoaa tai kiinnittyy lietteeseen. Prosessissa jotkut aineet puhdistuvat ja jotkut eivät."
Lähde: Ilta-sanomat

Lääkejäämiä ei saada poistettua vedestä perinteisellä vedenkäsittelyllä. Suodattaminen ei poista juomavedestä tulehduskipulääke ibuprofeenia eikä edes nikotiinia.

Tutkimusten mukaan saostuksen, laskeuttamisen ja suodatuksen kaltaisilla prosesseilla pystytään hävittämään vain 10–12 prosenttia lääkkeiden aktiivisista ainesosista. Vedestä poistettu osuus kerääntyy lietteeseen, jota usein kierrätetään maan rakenteen parantamiseksi. Näin ravintoketjuumme päätyy jälleen ei-toivottuja ainesosia.

Aktiivihiilisuodatuksella ja otsonikäsittelyllä vedestä saadaan poistettua enimmillään 75 prosenttia lääkeaineista, mutta silloinkin altistumme lopulle neljännekselle.

Kotitalouksissa käytettyä vettä kierrätetään yhä uudelleen. Kun samaan aikaan resepti- ja käsikauppalääkkeiden kulutus kasvaa, ihmiset ja ekosysteemit altistuvat yhä suuremmalle lääkecocktailille. Ei siis olisi yllättävää, jos kokonaiset väestöryhmät alkaisivat yhtäkkiä kärsiä mielialan vaihteluista tai seksuaalikäyttäytymisen muutoksista.
Lähde: Helsingin sanomat

Tässä yllä vain jokunen aihetta lyhyesti sivuava ajatus. Jos juttu nyt tai joskus tulevaisuudessa alkaa kaihertaa, lisätietoa löytyy googlaamalla - sensaatiohakuisia yksittäistapauksia, mutta myös pitkiä ja puisevia virallisia artikkeleitakin. Minä olen nyt omaa vesipolkuani tallannut jokusen vuoden ja päätynyt siihen, että juomaveden hakeminen lähteestä ei ole ollenkaan turhaa haihattelua.

12 kommenttia:

  1. Olipas mielenkiintoinen juttu! Sinä se aina osaat yllättää :) Vaan mistäpä löytäisin oman lähteeni? Kaupasta? terv.ingrid

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Ingrid :)
      Mitenkä minä nyt onnistuin yllättämään? :)
      Olen tätä vesihommaa pohdiskellut aika monta vuotta. Ollut vaan semmoinen olo, että hanavesi ei ole sitä parasta, mutta käytännön muutos ollut sitten muka hankalaa...

      Kaupan vesiä (vaikka sitten lähdevesiä) en kyllä tässä maassa osaa kenellekään suositella. Jos hyvää lähdettä ei ole järkevästi kulkureitien varrella, niin vaihtoehtona on erilaisia kotisuodattimia. Niihin en ole itse vielä perehtynyt ollenkaan.

      Kiitos viestistä Ingrid - oli mukava kuulla sinusta :)

      Poista
  2. Hupsista - nytpä alkoi kummittelemaan minullekin! En ole huolestunut enää omasta lääkeainesaannistani, mutta lapset ja nuoret - jos he esim. hormoonijäämiä koko pienen ikänsä ovat saaneet - ja homeopatian periaatteiden mukaisesti ziljoonanteen potenssiin - niin mitä kaikkea se heille tuleekaan aiheuttamaan ja on jo aiheuttanut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Lady :)
      Minäkin tätä juttua mietin pitkään. Ensin ei tuntunut ollenkaan tärkeältä - sitten pikku hiljaa vuosien mittaan se vain alkoi kalvaa... On aihe noussut viime vuosina esille mediassakin enenevässä määrin. Mikään salaisuus se ei ole, että E-pillereiden hormonijäämät ovat jo vaikuttaneet joillain alueilla kaloihin.
      En sitäkään osaa sanoa, voiko homeopatiaa mitenkään verrata pieniin antibioottipitoisuuksiin - ajatus vain tuli mieleen - eikä lähtenyt pois :)

      Kuten sanoit, erityisesti lapsien kohdalla pitäisi miettiä niin tätä vesiasiaa, kuin monta muutakin ihan eri tasolla kuin aikuisten kohdalla. Esim. geenimanipuloitujen viljojen vaikutusta eläimiin ei käytänössä huomattu täyskokoisilla rotilla, kun taas poikasiin ne vaikuttivat.

      En tässä käy ketään neuvomaan - kerron vain mihin itse päädyin. Enkä kenellekään vahinkoa tee, jos haen oman keittiöveteni kaverin lähteestä :)

      Poista
  3. Pakko kommentoida, sillä luin jostain ihan muutama päivä sitten uuden jutun makeutusaineista, jotka tekee just samalla tavalla, eli jää vesistöön ja siinä se vasta ongelma onkin. Yritin eilen etsiä sitä juttua, mutta en löytänyt. Mulla on niin hatara pää, etten millään muista missä siitä luin. Netissä kumminkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Betunia :)

      Kiitos kommentista. Muistan kanssa jossain nähneeni vastaavaa juttua. Aina pitäisi kaikki pistää talteen ja muistiin :)

      Poista
  4. Ihan miettimisen arvoinen asia. Homeopatian periaatteita en nyt lähde ruotimaan. Jäin kuitenkin miettimään, että millä periaatteella valitset mieluummin lähdeveden. Tai ymmärrän toki sen ajatuksen, että lähteen vesi ei ole käynyt puhdistamon käsittelyjä, mutta eikö tämä ole samalla hyvä ja huono asia? Lähteeseenkin vesi tulee jostain ja loppujen lopuksi se vesi on ihan samaa kuin muukin meidän juomamme vesi. Lähdevedessä vaan ei ole käynyt läpi sitäkään puhdistusta, minkä vesijohtovetemme käy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei.
      En itsekään ole ollenkaan vesiasiantuntija, mutta kyllä ajatus lähdeveteen siirtymisestä on pikkuhiljaa vakuuttanut. Konkreetisesti eron huomaa mausta. Suomenkin sisällä on aika huimia eroja veden maussa - joissain kyläpaikoissa olen huomannut ihan selkeästi kloorin aromin vedessä (tuoksu tai maku, en osaa eritellä).

      Huomaan eron konkreetisesti myös vaihatessani veden valkoiseen porealtaaseen. Kahden kuution vesimäärässä veden ruskea väri on jo aika vahva ja suodattimet on veden vaihdon jälkeen pestävä pariinkin kertaan humuksen poistamiseksi.

      "Elävä vesi" on käsite, josta luin aikoinaan japanilaisen vesitohtorin kertomana. Tohtori Masaru Emoton vesitestit ovat hykerryttävää luettavaa. Suosittelen tutustumaan :)

      Meille kraanavesi tulee järvestä suodattamalla, eli se on pintavettä. Hyvä lähdevesi tulee syvältä - se ei siis ole valumavesiä. Lähteen sijainnista voi jo aika hyvin päätellä, onko mitään mahdolisuutta, että siihen olisi joutunut mm. lääkejäämiä. Yksityinen lähteenomistaja voi testauttaa veden muilta osin.

      Senkin huomaan, että huoneenlämmin lähdevesi on pehmeää ja hyvää, kannussa seisonut hanavesi ei taas ollenkaan niin hyvää - vaikka sitä pitäisi seisottaa kloorin haihduttamiseksi. Senkin huomaa meillä, että pintavedestä puhdistettu vesi limoittaa lasikannun sisäpintaa seisoessaan jonkin aikaa - lähdevedessä ei sitä ilmiötä tee.

      Toinen, mitä olen pohtinut, on hankkia vedensuodatin kotihanaan. Siihen aiheeseen en ole vielä yhtään perehtynyt - aion kyllä.

      Nämä on semmoisia juttuja, että jokainen saa miettiä kohdallaan. Minulle se alkoi tuntua tärkeltä :)

      Poista
  5. Taas yksi syy koko kansan siirtyä kuivakäymälöihin. Pysyvät sitten lääkeaineet omalla tontilla, korkeintaan kiertävät takaisin alkuperäisille lääkkeenkäyttäjille kasvimaan kautta. Ei tarvitse muiden ihmisten hormoneja ja mielialalääkkeitä nauttia, eikä niitä koktaileja. Eivätkä kalat ja muut elukkaparat joudu niiden suurkuluttajiksi.

    VastaaPoista
  6. Terveydenhuollon ammattilaisena olisi homeopatiasta paljonkin sanomista,sillä sen verran paljon tuli muutama vuosi sitten vastaan homeopatialla hoidettuja potilaita,joilla jotkut sairaudet jo menneet siihen pisteeseen,että sairaus oli kroonistunut,kun heitä hoidettiin strokspalloilla,joissa ei olut mitään.
    Mutta tuo vesiasia,voi hohhoijaa.kannattaa ihan tosi laittaa foliohattu päähän ja linnoittautua bunkkeriin,niin varjeltu kaikelta,eikös vaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei vaan :)
      Terveydenhuollon ammattilaisilla on tärkeä paikka ja homma - sitä en epäile ollenkaan. Mutta toisaalta minusta tärkeä rooli on myös luontaisen terveydenhoidon ammattilaisilla. Huono homma on, että sen roolin alle hakeutuu monenlaista tekijää - ei kaikilla ollenkaan "puhtaat jauhot pussissa" - tosin löytyy virallisen lääketieteen edustajistakin niitä, jotka ovat ihan väärällä alalla...

      Minulle homeopatia ei ole tuttua kuin teoriassa. Tosin ystäväpiirissä se on auttanut monta - jokunen aika uskomatonkin tarina.

      Foliohatun käytöstä en ole kuullut :D Mutta monta muuta "mummon konstia" hyvällä menestyksellä kokeillut.

      Poista