Vispipuuro tattarista - gluteeniton

Meillä lapset on kasvatettu marjapuurolla - kun kaikki vielä asuivat kotona, keitin kahden litran marjapuuron käytännössä joka toinen päivä. Nyt tahti on vähän hiipunut, mutta edelleen marjapuurokattila nököttää hellan reunalla aika usein - siihen vain ei kyllästy ikinä.

Postailin aiemmin gluteenittomasta marjapuurosta joka valmistui riisijauhoon. Ihan hyvä vaihtoehto mannaryyneille sekin - tässä vielä parempi: Osa riisijauhoa korvataan kotimaisella tattarirouheella.

Gluteeniton tattarivispipuuro

5dl puolukkasosetta (noin 1l kokonaisia puolukoita sauvasekoittimella soseeksi)
1.5l vettä
1/2dl intiaanisokeria
1.5dl tattarirouhetta (Keskisen myllyn gluteenitonta) 
2dl karkeaa riisijauhoa
1/2tl ruususuolaa

Jos sinulla ei ole valmista sosetta, soseuta puolukat keittokattilassa. Helpoiten se käy, kun lisäät 1/2l vettä puolukoiden sekaan. Ajele sauvasekoittimella kunnes puolukat ovat soseutuneet niin, että kuoretkin ovat ihan pientä tasaista silppua, lisää loput 1l vettä. Kuitupitoisia kuoria ei missään tapauksessa kannata siivilöidä pois. Itse en pidä kuoripaloista vispipuuron seassa, mutta sauvasekoittimella ne silppuuntuvat täysin huomaamattomiksi.

Jos jemmoissasi on valmista puolukkasosetta, lisää siihen vesi ja kuumenna kiehuvaksi. Sekoita tattarirouhe, riisijauho, sokeri ja suolaripaus mukaan hyvin vispaten. Laske lämpöä ja anna kiehua hiljalleen, välillä pohjaa myöten hyvin sekoitellen noin 20min.
Peitä valmis puuro kannella ja anna jäähtyä hyvin. Tattarirouheeseen valmistettu puuro kannattaa jäähdyttää ihan kunnolla ja mielellään vaikka yön yli, jotta rakenne tasaantuu.

Ajele puuro sähkövispilällä kuohkeaksi ja nauti kylmän maidon ja sokeriripauksen kanssa. Marjapuuro on siitäkin mukava jemmapuuro, että se säilyy hyvin pari päivää ihan huoneenlämmössä.

Testailin vispipuuron valmistusta pelkkään tatttarirouheeseenkin, mutta noin puolet karkeaa riisijauhoa tekee puurosta kuohkeamman.

Mahtavaa marjapuuroa valmistuu myös mm. tyrninmarjoista ja variksenmarjoista.





Ja tässä jutussa on nyt senverran huijausta, että ylin puolukkapuuron lautaskuva on kopsattu vanhasta jutustani - viime kesän mökkipuuroja...
Vispasin tämän puuron eilen, ja meinasin että kohta otan kuvan - ja sitten se kattila olikin jo tyhjä - eli lautasmallia tästä nimenomaisesta puurokattilallisesta ei nyt ole. Huomenna tai ylihuomenna sen latailen, kunhan taas uusi annos valmistuu tuhottavaksi...

gluteeniton marjapuuro resepti / ohje vispipuuro / vispipuuro variksenmarjoista / vispipuuro tyrninmarjoista /

Herkullinen hirssipuuro - gluteeniton

3dl hirssisuurimoita
3dl vettä
1.2l maitoa (1.4l)
1/2tl ruususuolaa
Nokare voita

Kokonaisista hirssisuurimoista valmistaen puuro ottaa aikansa - ainakin reilun tunnin. Teenkin sen aina haudekattilassa. Ryynit huuhdellaan kulhossa väljässä vedessä käsien välissä hieroskellen. Kattilaan laitetaan aluksi vesi ja hirssisuurimot - haudutellaan kunnes vesi on imeytynyt. Lisätään maito. Haudekattilassa puuro kypsyy itsekseen, tavan kattilassa hauduta miedolla lämmöllä ja pyöräytä välillä.
Lisätään lopuksi suola ja voinokare.

Ryynit ja suurimot huuhdellaan kulhossa reilussa vedessä käsien välissä hieroskellen - yleensä pari huuhteluvettä riittää. Veden väristä kyllä huomaa, kun ylimääräinen pöly on huuhtoutunut pois.

Annan hirssiryynien turvota alkuun vesitilkassa.

Haudutusaikaa on vaikea sanoa - riippuu josko valmistaa puuron hauteessa vai tavan kattilassa. Minulla puuro valmistuu hissuksiin koska pidän haudutuskattilan lämmön niin alhaalla, ettei minun tarvitse vahtia vesisäiliöstä pursuilevaa vettä. Laitan kattilan kuumenemaankin vasta, kun siellä ovat ryynit ja vesi. Miedolla lämmöllä säiliövesi lämpenee hissuksiin - haudekattilassa puuron valmistuminen kestää vajaan pari tuntia.
Kovemmilla lämmöillä suurimopuuro kypsyy noin vajaassa tunnissa

Hirssipuuro maistuu ihan siltään voisilmän kanssa, mutta sopii mainiosti myös kiisselin kanssa. Ohjeen määriä voit pienentää tai suurentaa - tämä satsi menee sopivasti Hackmannin haudekattilaan.
Kun hirssi kypsyy, se turpoaa lähes loputtomasti... Eli jos puuro hautuu kattilassa pidempään, voit lisätä hiukan maitoa.

Hirssiryyneistä, eli hirssisuurimoista tehty puuro vastaa koostumukseltaan jotain mannapuuron ja riisipuuron välimaastoa. Maku on mieto mutta kuitenkin aromikas.

Hirssi on lempeänmakuinen vanha perinnevilja, jonka viljely oli yleistä Euroopassakin keskiajalla ennen vehnän voittokulkua. Hirssi on tattarin ohella gluteeniton, mutta myös emäksinen vilja.

Ph-dieetistä ja -teoriasta voi olla mieltä jos toista... Se että lisää ruokavalioon emäksisiä ruoka-aineita, ei missään tapauksessa kuitenkaan huonompaan johda. Yksinkertaistettuna emästä tuottavia ruoka-aineita ovat vihannekset ja hedelmät. Emäksisten ruokien listoja löytyy googlaamalla. Arvot hiukan vaihtelevat eri lähteissä, mutta perusideasta pääsee kärryille helposti.

Minulla on nyt käytössä iHerb'iltä tilattu luomuhirssi 4.54g/2.05€. Hirssisuurimoita löytyy ainakin isommista marketeista. Cittarin luomuhirssi on hiukan hintavampaa, mutta venäläinen? (en löytänyt pussista alkuperämaata) hirssi ihan kohtuuhintaista. Sitä laatua en tosin ole testannut - osa lukijoita ja ystäviäni on valittanut venäläisen tattarin olevan kitkerää, toisin kuin kotimaisen tattarin. En nyt osaa sanoa, onko samaa ilmiötä hirssin kohdalla. Hirssin kuumalla ja kylmällä vedellä huuhteluoperaatio ohjeistetaan nimenomaan kitkeryyden poistamiseksi.

Itse huuhtaisen hirssiryynit pariin kertaa haaleassa vedessä - mitään kitkeryyttä en ole koskaan havainnut. Suurimoiden ja ryynien huuhteluoperaatiota pohdiskelin aiemminkin (tattariryynien huuhtelusta Keskisen myllyn mylläriltä saatu ohjeistus) ja hirssin kohdallakaan en siis noudata mitään "kuumapesuohjelmia" :)

Robert O. Young, pH-tasapaino avuksi painonhallintaan -kirja yhdistetään usein hirssin käyttöön. Kirjassa Young kuitenkin luokittelee hirssin keskinkertaiseksi emäsluokitukseltaan ja mm. tattarin paremmaksi.

Terveyttä edistävä ravinto -kirjassa mainitaan hirssi mm. näin: Mitä sopivin hiilihydraattien, kuidun ja kasvivalkuaisen lähde. Raudan lähteenä parempi kuin pasta, riisi tai ohra. Hirssiin yhdistetty C-vitamiinilähde auttaa hirssin sisältämän raudan imeytymistä.

Terveyden kiinalainen käsikirja - Denis Vinokur, nostaa hirssin huomion arvoiseen asemaan tasapainoisessa ruokavaliossa: Hirssi on munuaisia ja ruoansulatuselimistöä vahvistava vilja. Se poistaa kosteutta ja sopii hyvin kasvaville lapsille. Hirssillä hoidetaan mm. pahanhajuista hengitystä, pahoinvointia, ärtynyttä suolistoa ja närästystä. Sitä suositellaan myös allergioiden, reuman, raskauspahoinvoinnin, turvotuksen, vaihdevuosivaivojen ja  virtsatievaivojen hoitoon.

Vihdoinkin hyvä olo -kirjassaan Paula Heinonen suosittelee hirssiä suoliston hoitoon.

Minä suosittelen hirssipuuroa, koska se on hyvää :)

hirssipuuron resepti / helppo hirssi ohje / hirssipuuro haudekattilassa / hirssi ravintoarvot terveysvaikutukset /

Tattari tuorepuuro - gluteeniton

Raakaravinto on aihe josta haluan oppia käytännön tasolla enemmänkin. Kesällähän homma on helppoa; omalta pieneltä kasvimaaläntiltäni saan yllinkyllin vihreää satoa lähes puoli vuotta, marjoja ja kotimaisia hedelmiäkin pystyy hyödyntämään heinäkuusta lähtien koko syksyn. 

En usko että koskaan ihan totaalilinjalle lähden raakaravinnon suhteen. (Monen monta ravintoa sivuavaa teoriaa olen lueskellut ja lähes kaikista on jokunen tiedonmurunen tarttunut ja tapa jäänyt käyttöönkin vaikka mitään linjaa en ole ihan 100% noudattanut.) Tarkoitukseni kuitenkin on lisätä raaka- ja elävän ravinnon osuutta perusruokavalion osana. Tässä tuorepuurossa on mukana myös toinen tämänvuoden haasteeni: Opetella korvaamaan perusviljoja tattarilla ja hirssillä.

Tuorepuuro - gluteeniton
2 dl Keskisen myllyn gluteenittomia tattarisuurimoita
2 rkl pellavansiemeniä
2 rkl auringonkukansiemeniä

Tattarisuurimot huuhdellaan hyvin ja siemenistä tehdään puuropohja illalla bamixin kippoon. Päälle senverran vettä että siemenet peittyvät reilusti. Jätetään likoamaan yön yli.

Jos käytössäsi ei ole tuoreita marjoja, laita toiseen astiaan likoamaan jokunen luomulaatuinen kuivahedelmä. Niiden liotusveden voit käyttää aamulla puuron nesteenä. Jos käytät kokonaisia manteleita, laita nekin samaan kippoon likoamaan.

Aamulla sekoitus on turvonnut reilusti. Kaada liotusvesi pois ja lisää raikasta vettä taas noin senverran että siemenet peittyvät. Laitoin sekaan myös hiukan mantelijauhetta ja pyöräytin sauvasekoittimella soseeksi. 
(Tässä kohtaa aion huomenna kokeilla mitä tekisi hieman jäähtynyt vedenkeittimessä kiehautettu vesi. Tuorepuuron idea ja entsyymit tuhoutuvat kuumennettaessa, mutta noin 45 asteinen vesi ei vielä tee mitään haittaa.)

Tästä puuroannoksesta riittää reilu lautasellinen ainakin kahdelle, jopa kolmelle.

Lautaselle lisäsin puuron päälle pakastettuja villivadelmia ja siitepölyrakeita. Ihan tosi hyvää. Vadelman makeus sopii hyvin tattarin seuraksi.

Tuorepuurojen perusaineksia ovat tattarin ja hirssin ohella myös idätetyt viljat, pellavansiemenet, mantelit, auringonkukan- ja seesaminsiemenet sekä kuivatut hedelmät kuten aprikoosi, viikuna, rusina, taateli, omena ja luumu.
Erityisesti uudemmissa ohjeissa tuorepuuroihin lisätään lähes aina banaania. Minulla on pakastin täynnä kotimaisia marjoja joita tietysti hyödynnän näihin tuorepuuroihinkin. Banaania en käytä ollenkaan, kuivattuja hedelmiä silloin tällöin. Tuorepuuro on myös kätevä lounaseväs. Maistuu hyvältä huoneenlämpöisenä vaikka ajatus saattaa arveluttaa. Suosittelen kokeilemaan :)

Elsa Ervamaa - Elävä ravinto on oman kirjavarastoni paras raakaravintoa käsittelevä teos. Jos tämä vaan kirppareilla tulee vastaan niin ota ihmeessä matkaan. Marjatta Svennevig kirjoittaa siirtymisestään elävään ravintoon kirjassa Minun valintani. Molempien kirjoittajien innoittajana ja oppiäitinä on ollut Ann Wigmore. Osittain elävän ravinnon linjoilla ovat myös mm. Waerland, Timonen ja Jackson.

raakaravinto / tuorepuuro resepti / tuorepuuron resepti / gluteeniton puuro / aamupuuro / 

Vispipuuro variksenmarjoista - gluteeniton

Variksenmarjapuuro
1/2l variksenmarjoja
4-6kpl kotimainen omena
1/2tl ruususuolaa
1/2dl intiaanisokeria
1.5l vettä
3dl karkeaa riisijauhoa (tai puolet määrästä tattarirouhetta - Keskisen myllyn gluteeniton)

Variksenmarjat pakastimesta, omenat puustapudonneita. Maahanpudonneet omenat ottavat hetkessä maasta "homeen makua", tuorekäyttöön en niitä ota, mutta ne voi käyttää keitettyinä.

Poistin omenoista huonot kohdat ja siemenkodan, loput pilkottuna kuorineen kattilaan. Aluksi kattilaan varksenmarjat, omenanlohkot, ripaus ruususuolaa, puoli desiä tummaa sokeria ja puolitoista litraa vettä.
Sokerin määrä on kaikissa ohjeissani aikalailla minimaalinen, sitä voit lisätä oman maun mukaan. Suosittelen kuitenkin totuttautumaan marjojen omaan makuun.

Keitin seosta kunnes omenanlohkot olivat hiukan pehmentyneet. Sauvasekoittimella koko setti sileäksi ja takaisin hellalle. Sekaan hyvin vispaten riisijauhot & tattarirouhe. Annetaan kiehua hiljalleen noin kaksikymmentä minuuttia välillä sekoitellen.

Haaleaksi jäähtynyt puuro sähkövispilällä kuohkeaksi. Tässä oma maisteluversioni, pinnalla ripaus sokeria ja maitoa.

Testasin puuroa myös vaahdotetun kermavaahdon kanssa, toimii :)

"Jos en tietäisi, veikkaisin että on puolukkavispipuuroa", amatööritestaajan mielipide.

Tämä oli uusi kokeilu variksenmarjan hyödyntämiseen. Vispipuuro, jossa pääosissa variksenmarjat ja omenat. Setti toimi hyvin - suosittelen.

---

Ja vielä muistutan kannustaen kaikkia variksenmarjametsälle :)

Flavonoidien kokonaismäärä on suomalaisista marjoista suurin variksenmarjassa.
Lähde: HS

Norjalaisen Halvorsenin johdolla analysoitiin viljojen, juuresten, vihannesten, palkokasvien, hedelmien ja marjojen antioksidatiivisuutta. Tutkituista ruoka-aineista variksenmarjalla oli ruusunmarjan jälkeen toiseksi korkein kokonaisantioksidanttipitoisuus.

Variksenmarjauutteen antioksidanttiteho oli suurempi kuin vilja- ja vihannesuutteiden tai monien yrtti- ja lääkekasviuutteiden.
Lähde: Arktiset aromit


TÄSSÄ linkki koko artikkeliin

vispipuuro resepti / vispipuuron resepti / variksenmarjoista puuroa / variksenmarjapuuro / miten käytän variksenmarjoja / variksenmarjojen terveysvaikutukset / terveys / flavonoidit / marjat / omenapuuro /

Vispipuuro tyrninmarjoista - gluteeniton

Tyrninmarjat ovat aina olleet se pakastimen "heikko lenkki". Kaikista hyvistä päätöksistä huolimatta niitä jää joka vuosi yli... Kasvimaan tyrnipensaat notkuvat taas marjapaljoudesta, mutta viime vuotisiakin on vielä pakastimessa.

Tänään kokeilin tehdä "vanhoista" tyrninmarjoista vispipuuron. Hiukan epäilevästi ryhdyin touhuun, mieskin huuteli takaa että älä tee kovin isoa kattilallista...
Nyt puuro on kuitenkin tehty ja syötykin ja ihan erinomaisen hyväksi havaittu. Miksi en ole tajunnut tätä aiemmin...

Tyrninmarjapuuro
1/2l tyrninmarjoja
1.5l vettä
1/2dl intiaanisokeria
1/2tl ruususuolaa
3dl (reilu) karkeaa riisijauhoa (tai puolet määrästä tattarirouhetta - Keskisen myllyn gluteeniton)

Soseutin tyrninmarjat ja noin 5dl vettä sauvasekoittimella. Tyrnin siemeniä en ole onnistunut vielä saamaan päreiksi millään vempeleellä. Olen kokeillut bamixia ja tehosekoitinta mutta eivät rikkoudu... Jos tiedät toimivan konstin niin vinkkaatko minullekin. Tyrninsiemenissä kun on se tyrninmarjan paras osa ja jotta elimistö hyötyisi siementen sisältämistä öljyistä, olisi siementen rikkouduttava ruuansulatuksessa.

Lisäsin lopun veden, eli noin reilun litran. Kun vesi-marjaseos kiehuu, sekaan suola, sokeri ja hyvin vispaten riisijauho-tattrirouheseos. Annetaan kiehua matalalla lämmöllä noin 20 minuuttia sillointällöin sekoitellen.  Kun puuro on keittynyt, kansi päälle estämään pinnan "kuortumista".

Puuro vispaantuu helpoimmin haaleaksi jäähtyneenä. Sähkövispilällä kuohkeaksi ja valmista tuli. Väri vaaleni keitettäessä ja vispatessa näin vaaleaksi.

Puuron päälle voi halutessaan ripauttaa hiukan sokeria, kylmä maito on minulle se must-lisuke vispipuurolle. Keittäminen hävitti tyrninmarjan happamuuden yllättävän tehokkaasti. Tosin näin lähtee myös suuri osa C-vitamiinia mutta ylivuoteiset marjat hennoo jo keittääkin. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan. Tästä tuli ainakin meille ihan vakkaripuuro kertakokeilusta.

---

Olen istuttanut tyrnipensaita kasvimaan rajapuskaksi usemman kymmenen kappaletta. Tontin moreenipitoinen maa on lienee vahingossa just sopivaa tyrnille; kasvaa ja leviää ihan hillittömästi. Mietin jo että pitääkö kaataa osa pensaita pois kun marjoja jää aina poimimatta ja syömättäkin. Tämä puuro oli niin hyvää että ne "ylimääräisetkin" pensaat pääsivät nyt kaatouhan alta :)

Ihan kohta ovat parhaimmillaan.

---

"Luonnonmarjoista varsinkin tyrnimarja on ravintoaineiden tehopakkaus. Tyrnimarja sisältää rasvaa poikkeuksellisen paljon muihin marjalajeihin verrattuna, noin 5 g/100g. Rasvaa tyrnissä on siemenen lisäksi myös marjalihassa. Tyrnin marjalihan rasva sisältää pääasiassa tyydyttynyttä palmitiinihappoa ja kertatyydyttymättömiä öljy- ja palmitoleiinihappoa. Siemenöljyn koostumus on toisenlainen. Se sisältää välttämättömiä rasvahappoja, linoli- ja alfalinoleenihappoa sekä kertatyydyttymätöntä öljyhappoa. Tyrniöljy sisältää lisäksi erilaisia karotenoideja, mm. alfa-ja beetakaroteenia, lykopeenia, kryptoksantiinia ja zeaksantiinia."
Lähde: Arktiset aromit

Kemiallinen koostumus "B-ryhmän vitamiineista tyrnin marjoissa on B1 -vitamiinia eli tiamiinia, B1-vitamiinia eli riboflaviinia ja B6-vitamiinia eli pyridoksiinia. Rasvaliukoisia vitamiineja öljypitoisissa marjoissa on myös runsaasti. E-vitamiinia (tokoferolia) on tyrnissä enemmän kuin minkään muun kasvin hedelmissä tai marjoissa. Edellämainittujen yhdisteiden lisäksi tyrnin marjat sisältävät A- ja K-vitamiinia, kumariineja ja oksikumariineja, joilla on tulehdusta ehkäisevä ja kouristuksia laukaiseva vaikutus, sekä fytosteroleja, jotka toimivat kolesterolin vastavaikuttajina. Marjojen hapan maku johtuu korkeasta happopitoisuudesta, joka on suurimmaksi osaksi omenahappoa." Lähde: Marjatila Tyrnikka Lääkinnällinen käyttö "Marjojen korkea C-vitamiinipitoisuus havaittiin vasta vuonna 1940. Askorbiinihappoa (C-vitamiinia) on marjoissa runsaasti, mutta määrä vaihtelee kuitenkin suuresti eri alkuperää olevilla tyrnikannoilla. C-vitamiini on tyrninmarjoissa hyvin kestävässä muodossa ja sen määrä on suurin marjan kuoriosassa. Tyrniöljyä käytetään voiteena palo- ja makuuhaavojen sekä säteilyn aiheuttamien ihovaurioiden hoitoon. Sisäisesti käytettynä tyrniöljy sopii vatsa- ja pohjukais-suolihaavan hoitoon sekä syövän sädehoidon haittoja ehkäisemään ja korjaamaan. Tyrniöljy alentaa veren kolesterolipitoisuutta ja edistää rasva- ja valkuaisaineenvaihduntaa. Öljy myös elvyttää maksasolujen toimintaa, mikä on tärkeää mm. allergioiden hoidossa. Tyrniöljyn sisältämä E-vitamiini edesauttaa lihasten toimintakunnon säilymistä  Arvokkain marjoista saatava aine on tyrniöljy, joka erottuu mehun pinnalle. Öljy sisältää useita hyvälaatuisia rasvahappoja mm. oleiini-, steariini-, linoli- ja palmitiinihapon glyseridejä sekä useita välttämättömiä ja muita aminohappoja. Tunnetuimmat tyrniöljyn vaikuttavat aineet ovat C-, B-ryhmän ja E-vitamiinit sekä A-vitamiinin esiaste karoteeni ja muut karotenoidit. Tyrniöljy on kansanlääkinnästä peräisin oleva rohdos, jota myös virallinen lääketiede käyttää hyväkseen monenlaisten sairauksien hoidossa. Tyrniöljy lievittää kipua ja nopeuttaa vahingoittuneen kudoksen ja haavojen paranemista. Siksi se sopii erityisen hyvin erilaisten ihotautien hoitoon. Erinomaisia tuloksia on myös saatu kihti- ja reumapotilaiden hoidossa." Lähde: Marjatila Tyrnikka tyrnipuuro / vispipuuro tyrnistä / marajapuuro / resepti tyrninmarja / tyrninmarjapuuro / vispattu puuro / miten käytän tyrninmarjoja / tuoreet tyrninmarjat / tyrnin terveysvaikutukset / tyrninmarjojen terveysvaikutus / tyrni vitamiinit / tyrnin siemenöljy /

Puurosta vohvelit

Jääkaapista kipollinen parin päivän takaista kauraryynipuuroa, puolisen litraa maitoa ja purkki ylipäivän kermaa. Täydellinen setti vohvelitaikinalle :)
Sekaan jauhopurkin loput, (purkki tyhjeni just sopivasti), pari munaa, ripaus ruususuolaa & sokeria ja terveystekijäksi mukaan puolisen desiä kuivattua, jauhettua nokkosta.

---

Taikina vispilällä tasaiseksi ja jokuseksi tunniksi jääkaappiin tekeentymään.

---

Nuorimmainen tytär on aina innokas vohvelinpaistaja, niin nytkin. Hän halusi vispata valmiiden vohlujen päälle vielä kermavaahtoa. Lisäsin siihen maitorahkaa, jauhettua mantelia ja ripauksen sokeria.

---

Ja Linnean kattaus. Vohvelit olivat iltapalaksi ja tytär tiesi että illalla otan yleensä puolikkaan viinilasillisen... Nyt se odotti valmiina kauraryynipuuro-vohvelin vierellä :) Käyhän se näinkin...

---

Ihanaa... Omenasosetta, rahkakermaa ja paahdettuja mantelilastuja.

---

puuron lopusta vohvelit / hävikistä herkuksi puuro / vanhasta puurosta vohveleita resepti / mitä voi tehdä vanhasta puurosta / vohvelitaikina / 

Puurosta sämpylät

Niitä tälläkertaa toissapäivänä ylijääneestä speltjyväpuurosta.

Lämmitin puuron (Tai oikeastaan vähän velliksi jäi tämä versio) noin 37 asteikseksi.

---

Sekaan hiivapala, kuivattua nokkosta, kaurahiutaleita, ripaus ruususuolaa ja sokeria sekä loraus oliiviöljyä.

---

Lopuksi sämpyläjauhoja senverran, että taikina on löysähköä perustaikinaa - liinan alle kohoamaan.

---

Kohotus vielä pellillä, uuniin 200-225 noin 15 min.

---

Tämä "ohje" nyt näin tälläkertaa. Pohjana voi käyttää mitä tahansa ylijäänyttä puuroa / velliä. Sekaan kuivahiivapussi tai tuorehiivapala ja kaikkea mahdollista hiutaletta / jauhoa / juuresraastetta / rouhittua pähkinää & siementä... Mitä kaapista vaan sattuu kulloinkin löytymään.
Tein sämpylät porkkanakeiton lisukkeeksi ja jätin ne aika pienikokoisiksi.

puurosta sämpylät / ylijääneestä puurosta leipää / puuro taikina resepti /

Helmipuuro eli perunasuurimopuuro

Sekin on yksi niitä monelta jo unohtuneita perinnepuuroja - nopea, helppo ja edullinen. Tämä maistuu aikuisille ja lapsille, lisäbonuksena gluteeniton.

Täymaitoa noin 1.5 litraa, noin 3 dl Helmi perunasuurimoita, ripaus ruususuolaa ja nokare voita.

Lämmitän maidon haudekattilassa. Kun maito on kiehumispisteessä, lisätään perunasuurimot. Haudutus noin 10-15 minuuttia.

Kun ryynit ovat pehmenneet sopivan "al dente", sekaan ripaus suolaa ja voinokare.

Ja siinä se :)

gluteeniton puuro / helmipuuro / perunasuurimo puuro / puuro perunasuurimoista /