Keventäjän kahvikakku - gluteeniton

Tattari, taatelit, luomumunat, kaurahiutaleet, kylmäpuristettu kookosöljy, tumma kaakaojauhe, inkivääri, maustamaton jogurtti... Tämä raaka-ainelista näyttää terveelliselle - sellaiselle mitä syödään, kun hilataan joulun jäljiltä sitä viittä kiloa pois...

Vehnäjauho, sokeri ja voi - ne onkin sitten niitä keventäjän pahiksia, joita kuitenkin tarvitaan herkkuhetkiin - vai?

Tämän kakun raaka-aineet ovat kuitenkin ihan niin "luvallisia", kuin ensimmäinen lista antaa ymmärtää. Vaihdoin tosin mielessäni tämän kevyen gluteenittoman taatelikakun nimeksi talvikakku - tai kutsutaan sitä vaikka kahvikakuksi. Taatelikakun tai kinkunpaistoreseptin julkaiseminen tammikuussa kun tuntuu hiukan, no jälkijunaiselta... :)
Ihmettelen samalla kuitenkin suuresti, miksi kuivattu taateli ja taatelikakku on hyllytetty melkeinpä pelkän joulun sesonkituotteeksi? Kokeilkaapa kerran tätä kakkua - sen jälkeen taatelikakku on ihan selviö kesäretkien eväänäkin :)

Sokeria kakkuun ei lisätä lainkaan - makeus tulee taateleista. Sokeria tietysti niissäkin on, kuten kaikissa hedelmissä, mutta taatelin kohdalla puhutaan nyt kuitenkin ihan eri sokerista kuin perusvalkoisesta...
Rasvana nokare laihduttajan aineenvaihduntaa lisäävää kookosöljyä.
Kuiva-aineina tattaria ja kauraa hiutaleina / jauhoina, tummaa kaakaojauhetta - ja miksei ripaus riisijauhoa tai muuta kaapista löytyvää. Kokonaismäärä vain 2dl.
Täyteläisyyttä tuo desin verran jotain hapanmaitotuotetta. Lisätään kohotusaineiksi muna ja ripaus soodaa. Maustetaan antioksidanttipitoisella tummalla kaakaojauheella tai ripauksella hyvää ceylonin kanelia ja kipakkaa inkivääriä.

Eikä nyt tarvita vispilää tai siivilää... Taikina sekoittuu puulastalla, paistuu puolessa tunnissa ja onnistuu aina. Kakku on lisätyn veden ansiosta kostean mehevä. Sitä voi leikata hyvällä omallatunnolla toisenkin palan kahvihetken herkuksi tai eväspakkiin. On hyvää siltään, mutta kaveriksi voi myös tarjota nokareen itsetehtyä kevyttä jogurttijäätelöä tai kerma-rahkavaahtoa.

Keventäjän taatelikakkua - eli talvikakkua on leivottu ja syöty meillä tänä talvena ainakin parikymmentä kertaa. Ohjeen olisin voinut tietysti vähän aikaisemminkin tänne vinkiksi naputella, mutta tämä tulee nyt tällä kertaa näin out-of-season reseptinä. Itsekin pyöräytin viimeksi eilen tämän samaisen kakun - ja meinaan tehdä sovelluksia siitä tästä lähinkin.

Kevyt taatelikakku eli keventäjän talvikakku

1/2 pakettia kuivataateleita (reilu 100g)

3dl vettä

2rkl kylmäpuristettua kookosöljyä

1 muna

1dl turkkilaista jogurttia 

1dl tattarihiutaleita - tai kaurahiutaleita

1dl tattarijauhoa 
1/2dl perunajauhoa

1tl soodaa

1tl leivinjauhetta

2tl ceylonkanelia
1mm (maustemitta eli ripaus) inkiväärijauhetta
1-2mm jauhettua kardemummaa
1mm ruususuolaa (Masajo)

(Kuiva-aineita yhdistettynä 2dl - tarkista määrä lopuksi ja lisää tarvittaessa)

Viipaloi kuivataatelipala kattilaan. Lisää vesi. Kiehauta vain hetki - taateleihin saa jäädä hiukan rakennetta. Ota kattila liedeltä ja lisää kookosöljy, sekoita. Anna jäähtyä hetki. Lisää muna ja jogurtti, sekoita. Sekoita kuivat aineet isossa mittakulhossa. Kokonaismäärältään 2dl on riittävästi kuiva-aineita tähän annokseen. Sekoita jauhot taikinaan. Levitä voideltuun ja jauhotettuun uunivuokaan (noin 20 x 30cm) tai leivinpaperilla vuorattuun (noin 20cm halkaisija) irtopohjavuokaan. Paista 175°C noin 30min. Anna jäähtyä hetki ennen leikkaamista.

-Varioi kuiva-aineita kaapin sisällön ja maun mukaan, mutta yhdistä ja sekoita ne aina ennen taikinaan lisäämistä isossa mittakulhossa - siinä näet niiden todellisen määrän. Desi hiutaleita vastaa kuiva-aineseoksessa noin puolta jauhodesiä, mutta eri viljalaaduilla on eroja (esim. tattarihiutaleet ovat tiiviimpää tavaraa kuin kaurahiutaleet).

-Sekin vielä huomiona, että kun mittaat kuiva-aineita isossa mittakulhossa, älä "paukuta" kippoa pöytää vasten, vaan päinvastoin - nostele jauhoseos ilmavaksi vaikka haarukalla, jotta liian tiukaksi pakkaantunut jauhomäärä ei vääristä mittatulosta.

-Tämä resepti on siis pelkkä perusidea. Voit muuttaa aineksia ihan mielen mukaan.
-Olen tehnyt jokusen kerran tällä ohjeella myös hiukka isomman kakun. Silloin käytin kokonaisen taatelipaketin, 5dl vettä ja kuiva-aineita yht. 3dl.
-Taateleita ei kannata ylikeittää - jätä hiukan sattumia.
-Kokeile korvata taateleiden haudutusvesi kahvilla - ihana ja mehevä taateli-mokkakakku.
-Kuivataateleilla on eroja - toiset pehmenevät hetkessä, toisen merkin taatelit ovat paljon kovempia.
-Taateli peittää tattarin maun ihan kokonaan - käytänkin usein kuiva-aineena pelkkää tattaria.
-Jos paistat kakun leipävuuassa, lisää silloin em. reseptiin vajaa desi reilummin kuiva-aineita.

Tumma suklainen taatelihalko.

-Halutessasi voit lisätä pari ruokalusikallista voita (lisää kookosöljyn kanssa lämpimään seokseen)
-Taateli-vesiseosta ei tarvitse kauan jäähdytellä. Loput ainekset voi lisätä suht. kuumaan pohjaan.
-Jogurtin tilalla voit käyttää taikinaan mm. tuorejuustoa (sulaa nätisti lämpimään taateli-vesi-seokseen), kermaviiliä, soijajogurttia...
-Hauduta taatelit sen verran isossa kattilassa, että siihen mahtuu koko taikina - vähempi tiskiä, parempi mieli :)
-Taikina sekoittuu puulastalla tai käsivispilällä.

-Usean kymmenen tällä perusreseptillä valmistuneen kakun kokemuksella suosikikseni on noussut kanelilla, inkiväärillä ja kardemummalla maustettu kakku, jonka kuiva-aineina on tattaria jauhoina ja hiutaleina ja hapanmaitotuotteena tuorejuusto (tai kermaviili).

Hapanmaitotuotteena tässä kuvan taikinassa 1dl maustamatonta tuorejuustoa - kakusta tulikin ihan erityisen hyvä :) Käytän Lidlin Cavabel tuorejuustoja usein ruuanlaittoon. Edullinen, hyvä perustuote.

-Paista vain just tarvittava aika, jotta kakku säilyy mahdollisimman mehevänä. Uunivuokaan ohuemmin levittynyt taikina tarvitsee vain max. 25min paistoajan, irtopohjavuoka noin 30min, leipävuoka noin 40min.
-Kakun pinnan voi viimeistellä ripauksella tomusokeria.

Sama idea - näin erilaiset taikinat. Tässä taikinapohjassa on kaurahiutaleita, joilla taikinaan tulee rouheisempi rakenne. Mausteina inkivääriä, kanelia ja neilikkaa. Mukana taatelisattumia.

 Tässä taikinassa on käytetty tattaria jauhoina ja hiutaleina, Makuina tumma kaakaojauhe ja kaneli.

Vuokien gluteenittomaan jauhotukseen käytän tattarirouhetta - ihan paras vaihtoehto.

Pyrin aina käyttämään mahdollisimman vähän jauhoja leipomuksissa koska:
-Gluteenittomat jauhotuotteet ovat hinnakkaampia kuin tarjousvehnäjauho.
-Vähemmillä jauhoilla paistotuote on yleisesti ottaen kosteampi ja mehevämpi.
-Ylimääräisiä hiilareita ei muutenkaan kukaan tarvitse.

Eikun uunilämpimänä ääntä kohti :D

gluteeniton taatelikakku kuivakakku resepti ohje laihduttajan kakku

Ritarinkukka - talven kaunein kukkija

Tervetuloa kotiin - eteisaulan tunnelmantuojina ritarinkukka ja kynttilöitä.

Näyttävin talven sesonkikukka on ehdottomasti punainen ritarinkukka - se on ainakin oma ikisuosikkini. Jo yksikin syvänpunainen uljas kukka juhlistaa tilan - kolmesta kukasta saa runsaan ja tilaa hallitsevan asetelman.

Ritarinkukka ilahduttaa pitkään. Useimmiten sipuli tekee kaksi kukkavartta - vaikka on minulle joskus tärpännyt kolmenkin varren kukkasipuli :) Ritarinkukassa yksi hyvä piirre onkin, että kukkavarren kukat avautuvat yksitellen ja eri kukkavarret peräkkäin - eli kukkimisaika kestää jopa viikkoja.

Itse tykkään ostaa ritarinkukat ihan siltään - ilman mitään "jouluista" ylimääräistä asetelmaa. Se on näyttävä, ryhdikäs kasvi, jolle on helppo keksiä suojaruukku ja mahdollista lisärekvisiittaa kotoa löytyvistä astioista ja esineistä - tai ympäröivästä luonnosta.

Ruokahuoneen joulutunnelman tuojina kolme ritarinkannusta paperipusseissa, ystävältä saatu tonttu ja kirppislöytönä Marimekon Nimikko -kangas.

Ritarinkukka viihtyy parhaiten valossa ja viileässä, mutta on kiitollinen varjoisammankin tilan kasvi. Minulla ritarinkukkia on ollut etelän ikkunalla, mutta myös ikkunattomassa eteisaulassa. En ole huomannut suuria eroja kukinnan kestossa tai kasvin viihtyvyydessä muutaman viikon ajanjaksolla.

Enemmän kuin pimeydestä, ritarinkukan kukkavarren venyminen johtuu liiasta kastelusta - eli ritarinkukkaa kastellaan hyvin niukasti - ei siis kärsi "huonosta" hoidosta :)
Kukkaa valitessa kannattaa ottaa mahdollisimman lyhytvartinen kasvi. Eikä tietysti haittaa, vaikka varsi (käytännössä kakkosvarsi sen tekee jokatapauksessa) loppukukinnassa venyy pitkäksi ja honteloksi. Sen voi tukea kukkakepillä - eikä ulkoasu siitä mielestäni mitenkään kärsi.

Pitkäksivenähtäneen ritarinkukkavarren voi myös napsaista leikkokukaksi. Kukka on kaunis ja näyttävä ihan siltäänkin - halutessa mukaan voi taittaa männynoksan tai vaikka lehdettömiäkin "risuja".

Olohuoneen ikkunalla minulla on kolme ritarinkukkaa - paperipusseissa nekin, koska sopivia suojaruukkuja ei nyt jemmoissa ollut ihan kaikkiin...
Vinks vinks: Nätisti kysymällä saa kauppojen hevi-osastolta kukkien mukaan paperipussit. Ruukkujen suojaksi laitetaan ensin muovinen pakastepussi rullasta. Päälle laitettava paperipussi taitellaan sopivan korkuiseksi - halutessa pussin voi ensin rypistellä. Ylätaitteen voi kuroa umpeen ja koristella nauhalla tai narulla.

Ritarinkukat ovat näyttävyyteensä ja pitkäikäisyyteensä verraten mielestäni edullisia. Kolmellakympillä saa jo kassillisen kukkia - sillä muuntuu kerralla koko kodin ilme.

Talvitunnelmaa olkkarissa: ritarinkukka shampanjacoolerissa - seurana punaista lasia ja kynttilöitä. Sohvalla lampaantaljat ja lämpimät huovat.

Eikä ritarinkukan tarina loppiaiseen lopu - siitä se vasta alkaa... Kun kukat lakastuvat, leikkaa ne pois, mutta jätä vielä kukkavarsi kuihtumaan. Kun varsi on lakastunut, sekin leikataan pois sipulin läheltä. Sen jälkeen hoidat ritarinkukkaa kuin mitä tahansa viherkasvia - valoisalla ikkunalla kerta viikkoon lannoittaen. Lehtiruusuukkeesta tulee ihan näyttävä viherkasvi, jonka voi kesäksi nostaa ulos puolivarjoon.

Kesän mittaan sipuli on kerännyt ravintoa uuteen kukintaan. Syksyllä lehtien annetaan lakastua ja ruukku voidaan nostaa pimeään säilytykseen. Kun uudet kukkanuput alkavat työntyä esiin, ruukku nostetaan valoon (vaihdetaan multa) ja aloitetaan varovainen kastelu.

Tuulikaapin väriläiskä - pienessä tilassa ritarinkukan väri ja ryhti huomataan.

Kurkistetaanpa lopuksi vielä pintaa syvemmälle - ritarinkukissa hienoa kun on myös se, että suurin osa Suomessa myytävistä ritarinkukista on kotimaisia. Kotimaisen ritarinkukan tunnistat Kauniisti kotimaista sirkkalehtimerkistä, joka takaa tuotteen sataprosenttisen kotimaisuuden ja korkean laadun.'

Suosimalla Suomessa kasvatettuja kukkia tuet myös kotimaista työllisyyttä ja hyvinvointia. Asia, joka on tärkeä aina - mutta johon on erityisesti ilo kiinnittää huomiota joulun alla.

Kauniisti kotimainen Facebook -sivuilta löydät ihania kuvia ja ideoita kukista tunnelmantuojina sekä tietoa niiden hoidosta.

Kauniisti kotimainen -sivuilta löytyy tosi kattava tietopaketti kaikista joulun kukista - suosittelen, kannattaa kurkistaa. (Klikkaa sivupalkista kohta "kotimaiset kukat" - ja "joulukukat" -kohdasta kasvi, josta etsit tietoa.)

Itse en ole koskaan onnistunut uudelleenkukittamaan ritarinkukkaa justiinsa jouluksi, mutta on se kaunis kasvi vaikka milloin katsella - eli kukkineita sipuleita ei heitetä kompostiin. Jos itsellä ei intoa jatkokasvatukseen riitä, niin tarjoa sipuleita kavereille.

Toisinaan olen kuivattanut sipulit samantien jouluisen kukinnan jälkeen ja istuttanut ne uudelleen keväällä. Tässä elokuussa, tomaattien kypsymisen aikaan kukkiva ritarinkukka. Huomatkaa, miten upeat lehdet - ei tästä enää viherkasvi kaunistu :)

Yhteistyössä Blogirinki ja Kauppapuutarhaliitto ry

       

Sauvajyvänen sen ensin sanoi

"Minua siis vaivaa tällä hetkellä joulukuinen someähky. En kaipaa uusia reseptejä joulupöytään, en ehdi askartelemaan/sisustamaan ja lahjatkin on jo ostettu. Tuntuukin siltä, ettei netin yltäkylläisyys tuo joulua lähemmäksi, vaan päin vastoin turhauttaa ja saa aikaan vastareaktion."
-Sauvajyvänen-

Meillä on eletty vähän vastaavissa antijoulutunnelmissa nyt jo jokunen vuosi. (Linkissä kolmetoista hyvää selitystä ja syytä :)



Joulusta tuli jostain syystä jonkinlainen suorittamisjuhla - koko perheelle. Pakoreitiksi haaveiltiin kaukomatkaa pyhiksi - sekin kariutui aina ison porukan ja budjetin haasteelliseen yhtälöön.
Ratkaisuksi keksittiin kuitenkin niinkin yksinkertainen oivallus kuin että tämä on meidän koti ja meidän joulu - ja meidän perhe voi viettää kotona joulua ihan niin kuin haluaa. Jos perinteet tuovat iloa, niistä pidetään kiinni - jos ne eivät tunnu omilta - jopa ahdistavat, niitä ei ole silloin pakko noudattaa...



Pois on yhteisestä sopimuksesta jätetty "pakolliset" lahjaostokset, joulukorttitalkoot, joulukoristeet ja perinneruuat. Kiinni on pidetty meille kaikille tärkeistä asioista: koti siivotaan viimosen päälle - sauna pestään mäntysuovan tuoksuiseksi, ikkunat ja se uunikin jynssätään, kaikki irtoava tekstiili pölläytetään pakkaslumessa. Puhtaan raikas koti koristellaan lampaantaljoilla, kynttilöillä, kukkasilla ja takkatulella - "joulukoristeilla", joista voi nauttia aina kevätaurinkoon saakka.
Joulukuusi tälle vuodelle on vielä harkinnassa. Mietimme sen asian sitten h-hetken koittaessa...









Jouluruokalistalla on koululaisten lomaviikoiksi tänä vuonna Lempin toiveesta gruusialaista kasviskaalilaatikkoa, Anetelle porkkanasosekeittoa ja punajuuripastaa, minä haluan itsetehtyjä karjalanpiirakoita ja meinasin kokeilla tehdä vatruskoita, pipareita kaikille, miehelle riisipuuroa ja rusinakiisseliä, jälkkäriksi vohveleita ja lakkajäädykettä - niitä nyt ainakin...
Telkkariherkuiksi paljon tuoreita lanttuja, porkkanoita ja kukkakaalia kera dippikastikkeen, hyvää juustoa ja ehkä vähän hampunsiemenillä jatkettua suklaata :)

Viime jouluna meillä ei katsottu joulurauhan julistusta - kun ei muistettu, ei käyty hautausmaalla - kun ei muutenkaan käydä, ei kuunneltu joululauluja - kun katsottiin tuotantokausia, eikä annettu lahjoja - kun ne kirpparilöydöt tulee aina purettua kassista sen saman tien :)

Mutta katsottiin porukalla viisi (kyllä, viisi :) tuotantokautta Mad men -sarjaa ja saunottiin ja istuttiin kylkimyyryä sohvalla ja syötiin jokaisen toiveherkkuja...
Tälle joululle olemme säästäneet loput Mad men -sarjan kaudet. Haussa ja harkinnassa on joku muukin kaikille sopiva kiva sarja.



En ole aiemmin oikein uskaltanut aiheesta kirjoittaa... Olenko joulurikkuri? Onko perinteiden noudattamatta jättäminen sosiaalisesti hyväksyttävää? Kuinka moni on suutahtanut saapumatta jääneestä joulukortista?
Tämä joulusysteemi menee kuitenkin meillä nyt koko perheen toiveesta näin - ennen tehtiin ihan eri tavalla - kenties tulevaisuudessa taas uusilla kuvioilla - tai palataan vanhoihin perinneresepteihin...
Näissä mietteissä toivotan kuitenkin rauhaisaa ja onnellista omannäköisen tai perinteisen joulun odotusta sinullekin :)

Perinteiset joulukortit

Lähisukumme joulukorttiperinteen vaatima panostus alkaa viimeistäänkin jo maaliskuussa, kun perinteisen joulukortin metsästys käynnistyy... Vain parhaat löydöt ja ideat kelpuutetaan - suvun naisilla kun tunnetusti on hienostunut maku. Mikä tahansa itseväkerrelty korttitekele ei kelpaa...

Tämä topeva tonttu saapui ilahduttamaan meidän perheen joulua. Sinitarraa tontulle takapuoleen ja keittiön seinää koristamaan.

                                         Hot Bods 1987 Gee Whiz / Seal Beach / California U.S.A

Eikä vain yksi vähäpukeinen tonttu palellut postilootassa - vaan monta tonttua - kaikille talouden naisihmisille omansa...

Tämän ihanan tonttukortin myötä haluan toivottaa teille lukijoillekin rauhallista joulua. Terveisin Johanna

joulukortti / tonttukortti  / joulukortti kirpputorilta /

Keventäjän piparit ja haarukkaleivät - gluteeniton

Meillä on nyt vuosien tauon jälkeen inspiroiduttu pipareista. Olen varioinut gluteenitonta piparitaikinaa lähes joka päivä (jep - meillä on leivottu pipareita joka päivä :) Tässä ainakin yksi mielestäni toimiva kompromissiresepti rasvan & sokerin määrän suhteen - taikinasta on nipistetty pois ylimääräiset ja valkoiset vehnäjauhot korvattu tattarilla. Herkuttelu on ihan suotavaa ja mukavaa, mutta saa siinä järkikin olla mukana...

Ja löytyy näistä pipareista toinenkin hoks - inkiväärijauhe on korvattu tuoreella inkivääriraasteella - ihana kipakka aromi.

75g voita
3rkl siirappia (tai 2rkl)
3cm pätkä kuorittua tuoretta inkivääriä raasteena
2tl kanelia (jauhettua)
2rkl kardemummaa (jauhettua)
1/2tl neilikkaa (jauhettua)
1muna
1rkl psylliumia kuorirouheena (kokeilin jauhettuakin psylliumia, mutta rouhe toimii paremmin)
1/2dl vettä
3dl Keskisen myllyn gluteenitonta tattarijauhoa
2rkl perunajauhoa
1tl soodaa

Sulata ja kiehauta voi & mausteet. Anna jäähtyä. Lisää joukkoon sähkövispilällä sekoittaen muna. Sekoita psylliumrouhe kylmään veteen. Anna turvota noin minuutin ajan. Sekoita edelleen sähkövispilällä taikinaan. Lisää jauhot puulastalla käännellen. Pyöräytä taikinasta pötkö ja paketoi se kelmuun (tai folioon). Jätä jääkaappiin päiväksi - eikä haittaa vaikka huilailee jääkaapissa parikin päivää...
Kauli ja painele pipareiksi tai haarukkaleiviksi - tai vaikka molemmiksi kuten minä.
Paista 175°C kiertoilmatoiminnolla noin 12-13 min.

Tästä annoksesta tulee sopivasti pellillinen haarukkaleipiä ja toinen pipareita. Pötkön suorat osat on helppo leikata haarukkaleiviksi - nurkkapaloista kauliutuu piparitaikinalevy. Aina vaan miten helpommalla pääsee :)
TÄSSÄ linkki aiempaan piparitaikinareseptiini.

Pyörittelin taikinasta pötkön - annoksesta tulee pellillinen pipareita ja toinen haarukkaleipiä.

gluteeniton piparitaikina / gluteenittomat piparit / gluteenittomat joulupiparit / gluteeniton pipariresepti / gluteenittomat haarukkaleivät / tattaripiparit

Sydämelliset piparit - gluteeniton

Itseleivotut piparit ovat olleet meillä ns. jäissä jo useamman vuoden. Blogiringin Dr.Oetker PipariBattle 2013 -kampanja kuitenkin innosti kokeilemaan miten piparit onnistuvat gluteenittomina - ja onnistuivathan ne :)

Edellisestä piparitaikinastani oli kulunut ainakin parikymmentä vuotta - eli näppituntumaa sopivaan seokseen ei enää ollut. Virittelin kolme hiukan erilaista taikinapohjaa - hyvänmakuisia kaikki, mutta psylliumin lisääminen helpotti kaulintaa.

Tässä vähäsokerinen, nopea ja helppo gluteeniton piparitaikina.
125g voita
2tl jauhettua kanelia
2tl jauhettua kardemummaa
1/2tl jauhettua neilikkaa
1/2tl jauhettua inkivääriä
2rkl intiaanisokeria
2rkl siirappia

1 muna
1/2dl kylmää vettä
1rkl psyllium kuiturouhetta
1dl perunajauhoa
3 1/2dl tattarijauhoa
1tl soodaa
1/4tl suolaa

Laita kattilaan voi, sokeri, siirappi ja mausteet. Sulata ja kiehauta seos. Anna jäähtyä lämpimäksi ja vispaa sähkövispilällä sekaan muna. Sekoita psyllium kylmään veteen. Älä anna seisoa kauan, vaan kaada psylliumgeeliseos aika pian taikinaan ja sekoita samalla huolellisesti sähkövispilällä. Lisää lopuksi jauhot joihin on sekoitettu ripaus suolaa ja sooda. Sekoita taikina puulastalla. Kääräise kelmuun ja laita jääkaappiin maustumaan yön yli.

(Mittaa jauhot yhteen isoon mittakulhoon ja tarkista kokonaismäärä - pienillä desimitoilla mitaten tulee helposti mittavirheitä. Jauhot kannattaa muutenkin kipata kerralla ja pyöräyttää nopsaan rasva-muna-seokseen - siten sekoitus hoituu helpoiten. Ja toinen pikkuvinkki: rkl ja tl -mitat kannattaa hankkia - niitä löytyy muovisina joka romukaupasta eurolla. Ruokailuvälineiden koko ja mittaajan näkemys määrästä kun vaihtelevat :) 

Kauli taikinasta pulikalla tattarijauhojen avulla sopivan paksuisia taikinalevyjä (isot piparit vaativat hieman paksumman rakenteen, pienet piparit voi kaulia ohuemmiksi). Painele muoteilla - tai leikkaa veitsellä tai taikinapyörällä - haluamasi maliset piparit. Paista kiertoilmatoiminnolla noin 175°C noin 12-13 min.

Kevennetty piparitaikina, josta valmistuu myös haarukkaleipiä - gluteeniton ohje.

Ja nämä innostivat kokeilemaan piparien koristelua. Dr.Oetker Silver -rasia ja valkoinen sokerikuorrute ovat kaksi tuotetta, joilla pääsee jo pitkälle. Silver -pakkauksessa on neljää erilaista koristeraetta. Dr.Oetker pehmeät kultaiset helmetkin ovat erityisen kauniita.

Sokerikuorrutteella on helppo kiinnittää koristerakeet.

 Pieniä rakeita on näppärä liikutella paikalleen hammastikulla.

Valkoinen, kulta ja hopea - niitä käytimme pääväreinä.

Minulle jäi vain taikinan teko - tyttäret halusivat koristella.

Tässä ensimmäinen taikinapohja. Käytännössä sama kuin ylläolevassa ohjeessa, mutta ilman psylliumia. Oli tämä ainakin mureaa :) Piparit olivat hyviä - aivan suussasulavia, mutta kaulimaan pystyi vain yhden ison piparin kokoisia takinapaloja...

Tässä taikinassa mukana on psylliumia ja yksi muna. Taikina toimii mielestäni hyvin. Kokelin vielä samaa taikinapohjaa hieman eri voi- ja jauhomäärällä ja kahdella munalla - hyvin toimi sekin - lisään reseptin myöhemmin. Sokeria käytin ministi - kuten kaikissa leipomuksissani.

Pyöräytin pipareiden yläreunaan sukkapuikolla pienen reiän ennen paistoa. Minulla on ollut visio valmiina jo marraskuun viimeisistä sienireissuista lähtien :)

Aneten, Veeran ja Lempin taidonnäytteitä - ensikertalaisilta aika hieno suoritus - mutta hyvää oli minun ensimmäinen gluteeniton piparitaikinakin :)
Erityisesti sokerikuorrutteella koristeltavat piparit eivät tarvi kuin nimeksi sokeria taikinaan - itse tykkäsin rouheisiin tattarijauhoihin valmistuneista pipareista tosi paljon. Kuorrutetut piparit ovat niin hienoja, että ne hennoo syödä vasta joulun jälkeen. Koristelemattomia tattaripipareita on meillä tehty ja syöty nyt aiheesta innostuneena jo useampikin taikina...

Ja tässä se visio on valmiina - Lempin huoneen ikkunalla metsästä löydetty ihanasti kelottunut karahka ja tyttöjen koristelemat piparit. Kiinnitin oksan verholautaan ruuvattuihin koukkuihin siimalla. Koska oksa on käyrä ja halusin sen nimenomaan näin päin, se on kiinnitetty kolmella koukulla - keskellä oleva koukku pitää oksan asennossa.
Käytin siimaa myös pipareiden ripustamiseen - ajatukseni oli että puu ja piparit pääsevät pääosiin. Värikkäämmän piparikoristeen saa nauhoilla tai rustiikkisemman sisalnarulla.

Lempin huoneessa on sydämellinen joulupiparikarahka - toiselle ikkunalle ripustimme kuusipipareita.

PipariBattle 2013 on Dr. Oetkerin Oy:n Hotelli- ja ravintolamuseon kanssa yhteistyössä järjestämä piparkakkujen leivonta- ja koristelukilpailu, jossa etsitään kauneinta, jännittävintä, mielikuvituksellisinta, ihastuttavinta, erikoisinta, hauskinta… mitä ikinä piparkakkutaikinasta voikaan taikoa koristeiden voimalla.

Kilpailusarjoja on neljä:
1) Kotileipurien 2D eli yksitasoiset piparkakut
2. Kotileipurien 3D eli kolmiulotteiset rakennelmat
3) Yritin parhaani… piparkakut, joiden kauneus löytyy katsojan silmästä
4) Pro: kondiittorit, leivontablogin pitäjät sekä kaikki itsensä ammattilaiseksi tuntevat

En itse edes muista, milloin tein edellisen kerran pipareita... Päätin alussa osallistua "Yritin parhaani" -kilpailusarjaan, mutta kyllä tämä lopputulos on senverran hieno, että taidan ihan ihan itse ylentää itseni ja nousta "Kotileipureiden 2D" -luokkaan :)

Yhteistyössä Dr.Oetker ja Blogirinki

gluteenittomat piparit / gluteenittomat joulupiparit / gluteeniton piparitaikina resepti ohje