sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Kasvimaan laajennusosa

Voisi kai sitä helpommallakin tehdä muutaman penkkirivin kasvimaata... Tehtiin nyt kuitenkin kerralla sellainen - vaikka vähän vaikeamman kautta, että tulevina vuosina kasvimaan kevättöihin kuuluu laattakäytävien harjaus ja se mukavin, siementen kylvö.

Ensin oli leikkimökki. Ja kun sen katto kävi tytöille matalaksi, myytiin mökki pois ja vanha laattaperustus hyödynnettiin kasvimaaksi. Sitten sitä kasvimaata vähän laajennettiin - ja nyt taas laajennettiin :)

Onnea matkassa oli siinä, että alkuperäisen kaltaisia pihalaattoja löytyi vielä (niitä samoja, joita oli käytetty parikymmentä vuotta sitten leikkimökin perustuksissa ). Hakusalla olivat. Aika monta kauppaa piti koluta ja melkein jo luovuttaa. Yksi päivä meni siihen, että vanha lasilava kiskottiin takapihalta uuden suunnitelman osaksi. Toinen päivä lapioidessa vanhaa nurmikkoa pois. Kolmas päivä laattojen asennukseen. Ja tänään, tämä neljäs päivä sitten vain hifistelyyn; lasilavan pesuun, samettiruusujen ja iisopintaimien istutukseen, tyytyväiseen ihmettelyyn - kyllä - siitä tuli ehkä parempi kuin etukäteen kuvittelinkaan :)


Laatoitetun kasvimaan perustamiseen muutama vinkki:

Teimme uudisosan ulkorajat linjalangalla (erittäin tiukkaan pingotetulla). Lanka solmittiin maahan lyötyihin metallitappeihin - ja pito varmistettiin paikoin vielä painavilla betonipalkeilla.
Koska jatkoimme vanhaa, suunnitelma pohjasi pitkälti siihen. Jatko-osan etulinja yhdistettiin vanhan osan yhteen sivukäytävään. Siitä oli helppo vetää jatkolinjaus uusillekin laatoille. Kannattaa tarkistaa että narujen väli pysyy samana - ja ottaa tarvittaessa vielä ristimittakin.
Alkuun asennettiin laajennusosan uloimmat nurkkalaatat. Pitkällä laudalla ja vatupassilla saa oikean koron. Alta lapioimme vanhan nurmikentän ja katkoimme pensasaidan juurakot. Asennukseen sain kaverin hiekkamontulta fillerihiekkaa. Vanhalla käsisahalla on kätevä leikata tarkka raja nurmikkoon.
Asennushiekan oikea määrä on näppärä katsoa laatoitetun alueen uloimpien nurkkalaattojen väliin sopivaksi sahatulla laudalla, johon tehdään laattojen syvyiset lovet. Suunnilleen sopiva määrä filleriä (tai muuta vastaavaa) lapioidaan laattakäytävän pohjaksi. Kostean fillerin tiivistämiseen riittää tallominen lättäpohjakengillä. Laattojen alapinnan korkoon lovetulla laudalla on helppo hinkutella ylimääräiset hiekat pois - tai todeta vajaat kohdat.







Eikä kai minulla sen kummempaa vinkkiä taida tästä aiheesta olla... Sen verran kuitenkin vielä, että ainakin meillä nämä 40x40cm pesubetonilaatat ovat estäneet mainiosti kaikkien juuuririkkojen leviämisen kylvöpenkkeihin.
Lasilavan toinen pääty tuli reilu 30cm toisen laattarivin päälle. Sitä mittavirhettä laattoja asentaessa vähän tuskailin, mutta totesinkin sitten, että se virhe onkin loppupeleissä ihan mainio juttu. Lasilavan sisäpuoliselle laatoitukselle on nyt kiva asetella ruukkuja. Innostuin aiheesta niin, että taidan laittaa lavan alle vähän isommankin laatta-alueen :)


Etupihan kasvimaa tänään ilta-auringossa - lapio ja kottikärryt lepäävät uusia haasteita odottamassa...


Näkymä kesäkeittiön terassilta viinilasin takaa... Siellä se on - tuhannen neliön taajamatontin urbaani kasvimaa :)

torstai 19. toukokuuta 2016

Ihan vaan pihalla


Tämän kesän ensimmäiset avomaan pensastomaatit - ehtivätköhän posket punoittua juhannukseksi...

Puutarhakiintiö tuntuu nyt aina illasta olevan sen verran tapissaan, ettei enää ole oikein löytynyt virtaa päivitellä kuulumisia. Sen verran olen käynyt lukaisemassa blogeja, etten ole näköjään ainut, jolta viime talvi vei mansikat, narsissit, hortensiat (endless summer), kultatyräkit - ja jopa ne idioottivarmat kurjenpolvetkin... Eipä sillä - kaikki ne minulle tärkeimmät perennat ja pensaat näyttäisivät olevan elossa - ja luonto hoiti puolestani pähkäilyn mansikkamaan uusimisestakin :D

Huhtikuun loppupuolella siirsin kaikki taimet sisäikkunoilta ulos lasilavaan. Tämä noin 1x3m lämmittämätön lava on kyllä oiva apuri keväällä - kun ei ole sitä kasvihuonetta... Muutaman kylmän yön ajaksi levitin päälle lisäsuojaksi harson ja laitoin pari kynttilää pakkasvahdeiksi. Tunnelma taimia täynnä olevassa lavassa oli aika tiivis - osan taimia jouduinkin jättämään ihan vain harson alle ulos. Kaikki selvisivät karaistusoperaatiosta, vaikka en siirrellyt taimia kertaakaan ees-sun-taas-sisälle-ulos.





Lasilavahan on alkujaan rakennettu takapihalle. Takapihan karhunvatukat ja tyrnit (tai sitten takapuoli?) ovat levähtäneet sen verran, että aina lavalla kyykkiessä oksat raapivat persusta...
Sitten vielä sekin, että viime keväänä vanhan leikkimökin paikalle rakennettu uusi kasvimaa näytti niin kivalta, että sitä piti laajentaa...
Teräsrunkoisen lasilavan siirto tontin ympäri ei ollut helppo homma - mutta tuli se sieltä - eikä edes kovin monta pärisevää sanaa tarvittu...

Agrimarketista löytyi vielä entisenlaisia pihalaattoja - kaveri lupasi hiekkamontultaan perustushiekkaa - toinen lainaksi peräkärryn - ja mies lupasi latoa laatat paikoilleen. Jatkosuunnitelmana on kaksi entisiin nähden poikittaista penkkiä ja laattakäytävät väliin & lasilavan ympärille.

Takapihan kasvimaa on jo aikalailla kylvetty. Laitoin valkosipulia ihan reilusti enemmän kuin ennen - sitä on nyt kolme penkkiä. Ja koska mansikat paleltuivat (ensimmäinen kerta pariinkymmeneen vuoteen), sain niiden paikalle lisätilaa sellerille, purjolle, herneelle, palsternakalle... Penkkirivien päätyihin, pääkäytävää reunustamaan laitoin koristeeksi isosamettikukkia.

Viime keväänä maalasin kaikki vanhat kellastuneet altakasteluruukut ihan tavallisella ulkolautoihin hankitulla öljymaalilla. Maalasin silloin muovipinnan kahteen kertaan - ja nyt siistin osan ruukkuja vielä yhdellä kerroksella. Maali kesti ulkona ihan täydellisesti yli kesän ja talven. Ainoat kauneusvirheet olivat pieniä kolhuja, mutta maali kesti hilseilemättä. Eivät ne vieläkään ehkä ihan etuoven ruukkuja ole, mutta takaoven portaille pääsivät :)
Altakasteluruukuissa kasvattelen pääosin tomaatteja ja chiliä.

Nostin valkosipulit syksyllä ylös - ja koska silloin kasvimaasuunitelma oli vielä vaiheessa, talvetin kynnet ja itusilmut jääkaapissa. Istutin valkosipulit ulos 3.5, harsotin ja nyt ovat hyvällä alullaan.



Lehtisellerin taimikasvatus onnistui mielestäni ihan hyvin.

Mansikoiden talvehtiminen ei onnistunut. Toisaalta hyvä näin, koska jo muutaman vuoden olen pähkäillyt taimien uusimisen kanssa. Nyt selvisi tämäkin :)
Istuttelen mansikkalaatikoihin nyt muita kasveja - ja ehkä teen uuden mansikkamaan etupihalle, jossa on muutenkin aurinkoisempi kohta.

 Chileissä on jo pieniä vihreitä palkoja.

 Parsat kasvavat nopeammin kuin ehtii kerätä...

Jättikurpitsa pääsi taas kompostilaariin. Sekin saa vielä olla harson alla. Tänään löysin ensimmäiset kukkanuput. Kylvin kurpitsansiemenet 15.4, vein taimet lasilavaan huhtikuun lopulla ja istutin harson alle 13.5.

Lehtikaalin taimikasvatus ei vaan tahdo onnistua... Tässä lähes kaksi kuukautta sitten kylvetty taimi... Eilen tein vielä uusia siemenkylvöjä suoraan maahan ja lasilavaan ruukkuihin. En vaan osaa tätä...

Sinikka-luumu kukkii - kuten myös kalliokielo ja kesäpikkusydän. Iloinen olin myös siitä, että viime kesänä saamani sinivuokot kukkivat hienosti - ja näyttävät kotiutuneen tontille.

Iloinen olen myös kirpparilta löytyneestä puutarhapöydästä. Ja siitä, että sain terassin öljyttyä ja kesäkeittiöön kuuma-kylmä-vesihanan. Ja siitäkin että sain vihdoinkin siirrettyä kaikki pionit uuteen kukkapenkkiin. Päätin myös mahduttaa tontille vielä yhden omenapuun - lajike on vielä harkinnassa.

Tässäpä tämä - pieni pikapäivitys pihamaalta. Kirjoittelen tarkempia huomioita muutamasta aiheesta kunhan kuun asento taas vaihtuu ja saan pienen huiluutauon kylvöksistä :)

La 21.5 on täydenkuun päivä. Siihen saakka istutellaan maan päällä satoa tuottavia kasveja.
22-24.5 ratataso muuttuu nousevaksi - se tarkoittaa sitä, että siitä alkaa parisen viikkoa kestävä "sadonkorjuuaika".
20-21.5 kuu on skorpionin merkissä - ja ajankohta on erityisen suotuisa rohtoyrttien keräämiseen ja kuivaamiseen.

Kevään iloa teille :)

tiistai 3. toukokuuta 2016

Perunateatteri

Kun ei keväällä tonttia katellessa tiedä, mistä taas alottais, niin onkohan silloin hulluutta vai viisautta aloittaa vähän joka kohdasta... Siinä voi sitten auringonkierron ja inspiraation mukaan jouhevasti vaihtaa työpisteeltä toiselle. Olenkohan nyt circuit puutarhastelija :)

En jaksa edes miettiä, mitä missäkin tontin nurkassa on vaiheessa - tässä vaan tämän päivän tärkein, perunat. Kuukalenteri ohjeistaa istuttamaan perunat vähenevän kuun aikaan - ja erityisen suotuisaksi se mainitsee kalapäivän - joka oli siis tänään.

Kokeilin nyt ensimmäistä kertaa perunoiden esikasvatusta maitopurkeissa. Siikli kasvatti vähän liikaa vartta, kun taas Rosamundan kasvu oli maltillisempaa. Istutin esikasvatettuja perunoita tontille useampaan kohtaan - osan takapihan puolivarjoon lavakauluksiin. Osan samaan jemmamultalaariin, jossa viime vuonna onnistuin saamaan ihan kohtuullisen sadon. Osan suoraan maahan, aurinkoisempaan etupihan kasvimaanurkkaukseen - ja osan kestokasseihin.

Yksi "kestokasseista" on tämä Ikean sinistä esittelykelpoisempi ja jämäkämpi etupihan malli, jonka sain lahjaksi Eurogardenilta. Tykkään pussin "ruukkumaisesta" mallista - eli siitä että se on pyöreä. Harmaa väri on neutraali - istuu hyvin pihakivetykselle. "Ruukun" virallinen nimi on kasvukoppa, siinä on kantokahvat ja se on konepestävä. Materiaali on vettäläpäisevää, joten kopan voi laittaa avomaallekin.

En nyt oikein osannut hahmottaa, montako perunaa tähän voisi mahdollisimman tehokkaasti istuttaa... Laitoin sitten kolme ja jätin multausvaraakin ihan reilusti.

Peruspenkissä on vähän liian pitkään varteen venähtänyttä Siikliä. Saas nähdä josko jaksaa enää kasvattaa mukuloita. Monta uutta kasvimaa- ja kukkapenkkiäkin on tältä keväältä lapioituna - mutta huomatkaa myös uusi istumispenkki :)

Tämä oli niin mieluisa löytö Ikean poistopisteeltä Sen kahdeksantoista euron eteen olen tässä jo tainnut istuskella... Pinta ei ehkä kesimättä sadetta ja säätä tule kestämään. mutta tähän sen nyt kuitenkin aion jättää - ison kiven ja alppiruusujen kupeeseen. Nurkkaukseen tuli penkin myötä jotain japanilaisen puutarhan tuulahdusta - tai sitten vain perunateatteri...

4-5.5 ovat vielä vähenevän kuun aikaa. Perussääntönä on, että vähenevä kuu on suotuisaa aikaa maan alla satoa tuottavien kasvien kylvöön ja istutukseen. Mutta hoks ja huomio - vähenevää kuuta suositellaan myös kaalin, pinaatin ja salaattien kylvöön.

Kymmenen päivän sääennuste näyttää nyt niin lupaavalta, että huomenissa aion itse kylvää aikaista pinaattia. Kokeilen nyt myös lamopinaattia - jota en olekaan koskaan aiemmin kasvatellut. Lamopinaattti kylvetään mahdollisimman aikaisin keväällä ja siemeniä on hyvä liottaa yön yli - likoamassa ovat :D
Palsternakankin voi kylvää vähän viileämpään maahan - sekin on ohjelmassa huomenna. Salaatteja laitoin tänään jokusen rivin - huomenna vielä jokusen lisää.

Puutarhailun iloa teillekin - vielä kaikki on mahdollista :)

lauantai 16. huhtikuuta 2016

Taimipöydän kuulumiset huhtikuussa


Ei pelkkä taloudellinen tuotto - vaan se hyvänmielen saldo. Siemen- ja multapussin hinnalla ne saa maksimoitua. En nyt ainakaan tänä aurinkoisena huhtikuun aamuna keksi sen parempaa sijoituskohdetta :)

Kasvun ihme, latvotun basilikan aromi sormenpäissä, vastakastellun mullan tuoksu huoneilmassa, sirkkalehtien hento vihreys, tomaatinlehtien tumma rehevyys, topakkana puskevat perunanidut, ensimmäiset nuput...

Eikä tässä korkealta putoa, vaikka sitten halla tai kirvat vikuuttaisi jonkun taimen. Kylvöt aloitan yleensä liian aikaisin - tai sitten unohdan ja teen ne myöhässä. Lidlin siemenpusseista löytyy melkeinpä kaikki tarvittava. Taimimultaa hennon ostaa ehkä sen yhden pussin - loput siemenet kylvän viime syksyiseen tarjoussäkkimultaan. Lannoitankin, kyllä. Nyt ihan Substralilla, kun muistin ostaa kauppareissulla. Jokaiseen kasteluveteen pieni loraus, jota ei sen tarkemmin mitata.

Tämä on hyvänmielen harrastus. Kokeiluja ja kompastelujakin, mutta yleensä kuitenkin iloista ihmettelyä että miten tässä näin hyvin kävi.

Joka kevät päätän hankkia ne kasvivalot - pärjättiin nyt taas kuitenkin avaamalla verhot. Ja vaikka alan ajoissa jemmata maitopurkkeja, niin taaskaan niitä ei ollut tarpeeksi. Luulen muistavani että kukkatarjottimella oli Siikliä - ja siinä pienessä styroxlootassa sitä tummanvihreää lehtikaalia - tai sitten se oli Rosamundaa tai basilikaa. Pitäisi merkata joka purkki - ehkä ensi keväänä jo uskon, että en muista enää huhtikuussa helmikuun kylvösten logiikkaa :D

Black russian -runkotomaatti. Kylvetty 23. helmikuuta, mutta koulimispäivää en ole tainnut laittaa ylös...
Minun itsekasvatusasteikolla tomaatit ovat nyt ihan vankassa varressa ja reippaita. Jatkovarret purkkeihin laitoin eilen, 15.4.
Tässä vanhaa Siperialaista pensastomaattikantaa. Olen kerännyt ja kylvänyt samoja siemeniä jo ainakin reilu kymmenen vuotta. En osaa sanoa, paljonko näissä enää on alkuperäistä jäljellä, ja kuinka paljon ovat risteyneet muiden tomaattien kanssa. Edelleen kuitenkin erittäinkin säänkestävä lajike, josta saa poimia ensimmäisiä avomaan tomaatteja usein jo juhannuksen aikoihin.

Vilmakin kasvaa topakkana. Näille en lisännyt vielä jatkovarsia ruukkuihin. Katson tilannetta kevään mittaan. Jos maa ja sää lämpenevät niin kuin toisinaan suotuisana keväänä käy, istutan tomaatit ulkoruukkuihin, suojaisalle seinustalle toukokuun alkupäivinä.

Chili on haarautunut ihan hyvin ilman latvomistakin. Tämäkin on jotain vanhaa tuntematonta lajiketta. Tänä vuonna siemenet tosin itivät tosi huonosti ja sain vain neljä taimea alulleen. Kyllä niistäkin tulista satoa soppaan tulee ihan riittävästi :)

Nyt vasta kuvasta huomasin, että siellähän taitaa olla jo nuppujakin. Näenkö oikein?

Unohdin kylvää ryhmäpurjot aikanaan - olisi pitänyt aloittaa helmikuussa. Tässä kuitenkin vähän myöhästyneet kylvökset, jotka latvoin eilen ensimmäistä kertaa.

Basilikaa. Vihreän muistin - ja sen punaisen unohdin. Tulossa on nyt kuitenkin sitäkin, vaikka vähän myöhemmässä aikataulussa. Koulin basilikan muutaman taimen ryppäinä - niitä riitti koko styroxlavalliseen. Ensin siinä meinasi loppua into, sitten styroxpotit... Loput taimet tuuppasin kunnon kasoina näihin maitopurkkeihin. Ihan reippaita taimia ovat nyt kuitenkin nämäkin. Siirrän basilikat ulos lasilavan alle heti kun yöpakkaset hellittävät.

Yllättäjiä tänä vuonna ovat isosamettikukat. Viime keväänä ne vikuuttivat kasvussa ja taisivat aloittaa kukinnan vasta heinäkuussa. Mutta nyt - itsekerätyt siemenet itivät ihan mahdottomasti. Muistelin edellistä kituliasta kasvukautta ja koulin taimet pieniin styroxpotteihin, joiden ajattelin riittävän mainiosti. Nyt isosamettikukat sitten kasvavat ihan mahdottomasti. En nyt kuitenkaan näitä enää isompiin ruukkuihin lähde siirtämään. Toivottavasti vaan saisin ulos asap :D

Osan isosamettikukkia koulin vähän isompiin yksittäisruukkuihin. Taimet näissä ovat hieman tukevampia kuin pieneissä styroxpoteissa kasvaneet, mutta yllättävän pieni ero kuitenkin mielestäni.

Tässä alla taas vähän äskeisiä pienempiin muoviruukkuihin istutettuja taimia. Kokonaiskuvksi kuitenkin jäi, että yllättävän pienessäkin ruukussa tulevat taimivaiheen ajan toimeen. Lannoitusta lisään lorauksen jokaiseen kasteluveteen.
Eilen 15.4 kylvin kesä- ja jättikurpitsan siemenet sekä jonkinverran krassia. Takana varsiselleriä, jolle lisäsin vähän pintamultaa.

Ja perunapöydän tilanne: Eilen lisäsin multaa maitopurkitettuihin perunoihin. Ja koska niitä maitopurkkeja ei taaskaan ollut tarpeeksi, osa perunoita on ruukuissa. Heti kun sää vähän lämpenee, laitan perunoiden taimipurkit isoihin styroxlaatikoihin ja vien ulos lasilavan valoon kasvamaan.

Vadeissa isosamettikukkaa turveruukkuihin istutettuna. Nyt kasvuero eteläikkunalla kasvaneisiin alkaa näkyä. Nämä varjoisamman koillis-itä-ikkunan taimet ovat aika pieniä rimpuloita verrattuna eteläisellä ikkunalla kasvaneisiin. Taidan vielä viritellä jonkun apupöydän olohuoneen ikkunan lähelle - teenkin sen nyt samantien :)
Sitäkin tosin pähkäilen, että tykkääkö samettikukka nimenomaan styroxruukuista - eikä ollenkaan näistä turveruukuista? Täytyy ensi keväänä laittaa molemmat rinnan etelän ikkunalle. Sitten sekin selviää.

Pelargonian pistokkaista osa nuupahti. Purjon kasvu ei ole mielestäni nyt ihan parasta. Iisoppiakin laitoin eilen kokeeksi siemenkylvönä ruukkuihin - aiemmin olen kylvänyt sitä vain suoraan ulos. Pihalla (kolmos-nelosen rajamailla) on vielä lumikasoja siellä täällä ja maa on niin routainen, ettei lapiohommiin vielä pääse.

Semmoista minun taimille kuuluu tänään, huhtikuun kuudestoista. Mukavaa viikonloppua sinulle :)

torstai 14. huhtikuuta 2016

Voikukka - kevään ensimmäisiä salaattiaineksia

Tässä yksi viime kesänä toteutuneista puutarhahaaveista - "rikkaruohopenkki" salaattitarpeiksi. Villivihannekset tuovat oman kirpakan lisänsä mietoaromisiin virallisiin salaattiaineksiin. Sekin etu vielä, että ne ovat monivuotisia - ja nousevat esiin jo aikaisin keväällä.

Voikukka on yksi luonnon tehokasveja, joka hoitaa erityisesti maksaa - ja sitä siis ainakin halusin laittaa. Tiesitkö jo, että Suomessa voikukka on ravintoarvoiltaan toiseksi paras villivihannes nokkosen jälkeen?

Meidän pienellä kaava-alueen tontilla ei ole luonnontilaista aluetta, josta voisi kerätä villisalaattia. Muutenkin ajattelin, että kun on kyse syötävistä lehdistä, on ruokahalua herättävämpää rajata villivihannestenkin kasvutila hallittuun penkkiin, jonka päältä ei tallo koira tai kukaan muukaan...

Perustin vilisalaattipenkit lavakauluksiin, hukkaläntille trampoliinin varjoon. Varjossa kasvaen voikukan lehdet pysyvät miedomman makuisina, joten tämä muuten kasvimaana mitääntekemätön nurkka onkin ihan täydellinen voikukille :)

Takapihalla on vielä lunta - mutta niin vain voikukan lehdet jo nousevat esiin. Toisaalta tekisi mieli laittaa jokunen voikukantaimi etupihan aurinkoiseen kasvimaanurkkaukseenkin. Sieltä voikukkasalaattia saisi oletettavasti aikaisemmin kuin takapihan varjosta - tosin sitten aurinkoisella paikalla lehtien maku saattaa kitkeröityä kesän mittaan.
Voikukkalajikkeita on pelkästään Suomessa lähemmäs 500. Pääsääntönä ymmärtääkseni on, että mitä terävämpi sahalaita lehdissä on, sen kipakampia ovat aromiltaan. Eri voikukkalajikkeiden välillä on ihan huomattavia eroja ulkonäössä ja maussa. Tosin myös kasvupaikka vaikuttaa - eli kosteassa ja varjossa kehittyvät voikukanlehdet ovat miedompia kuin aurinkoisella kuivalla läntillä kasvaneet,

Ja siksi, vaikka ihan hullulta kuulostaakin tässä voikukkien luvatussa maassa, tilasin voikukkaviljelmääni siemenet Englannista asti :D

Eteläisessä Euroopassa voikukkaa käytetään salaattiaineksena hyvinkin yleisesti. Mutta sen verran aiheesta, että voikukan näköinen salaatti (Italian dandelion) ei ole oikea voikukka. Etsiskelin kyllä hetken tietoa italialaisen voikukankin ravintoarvoista. En sitten siinä kevään hulluuksissani kauempaa koneella viitsinyt pähkäillä - kun oli pihalla parempaakin tekemistä...
Koska itse halusin voikukkaviljelmän nimenomaan voikukan sisältämien arvokkaiden ravinto- ja luonnonlääkintäominaisuuksien takia, niin valitsin nyt varuiksi ihan oikeaa voikukkaa. Luomulajike, jota suositellaan salaattikäyttöön.

Tässä kuvia viime kesältä voikukkapenkin perustamisesta. 21.6. - tarkka päivämäärä löytyi merkkitikusta. Sen verran villivihanneshaaveet kesän mittaan kaatui, että samana päivänä kylvämäni, salaattitarkoitukseen tilatut poimulehden ja ratamon siemenlajikkeet eivät itäneet. Jokainen puutarhastelija muistaa edellisen juhannuksen - meilläkin kasvimaa peittyi rakeisiin...

Mutta eikun taas uudestaan - tilaan nyt mielenkiinnosta myös sitä italialaista voikukkaa - ja uusintakierroksen poimulehteä ja ratamoa :)


Paavokin oli mukana kylvöpuuhissa :)