Voikukka - kevään ensimmäisiä salaattiaineksia

Tässä yksi viime kesänä toteutuneista puutarhahaaveista - "rikkaruohopenkki" salaattitarpeiksi. Villivihannekset tuovat oman kirpakan lisänsä mietoaromisiin virallisiin salaattiaineksiin. Sekin etu vielä, että ne ovat monivuotisia - ja nousevat esiin jo aikaisin keväällä.

Voikukka on yksi luonnon tehokasveja, joka hoitaa erityisesti maksaa - ja sitä siis ainakin halusin laittaa. Tiesitkö jo, että Suomessa voikukka on ravintoarvoiltaan toiseksi paras villivihannes nokkosen jälkeen?

Meidän pienellä kaava-alueen tontilla ei ole luonnontilaista aluetta, josta voisi kerätä villisalaattia. Muutenkin ajattelin, että kun on kyse syötävistä lehdistä, on ruokahalua herättävämpää rajata villivihannestenkin kasvutila hallittuun penkkiin, jonka päältä ei tallo koira tai kukaan muukaan...

Perustin vilisalaattipenkit lavakauluksiin, hukkaläntille trampoliinin varjoon. Varjossa kasvaen voikukan lehdet pysyvät miedomman makuisina, joten tämä muuten kasvimaana mitääntekemätön nurkka onkin ihan täydellinen voikukille :)

Takapihalla on vielä lunta - mutta niin vain voikukan lehdet jo nousevat esiin. Toisaalta tekisi mieli laittaa jokunen voikukantaimi etupihan aurinkoiseen kasvimaanurkkaukseenkin. Sieltä voikukkasalaattia saisi oletettavasti aikaisemmin kuin takapihan varjosta - tosin sitten aurinkoisella paikalla lehtien maku saattaa kitkeröityä kesän mittaan.

Voikukkalajikkeita on pelkästään Suomessa lähemmäs 500. Pääsääntönä ymmärtääkseni on, että mitä terävämpi sahalaita lehdissä on, sen kipakampia ovat aromiltaan. Eri voikukkalajikkeiden välillä on ihan huomattavia eroja ulkonäössä ja maussa. Tosin myös kasvupaikka vaikuttaa - eli kosteassa ja varjossa kehittyvät voikukanlehdet ovat miedompia kuin aurinkoisella kuivalla läntillä kasvaneet,

Ja siksi, vaikka ihan hullulta kuulostaakin tässä voikukkien luvatussa maassa, tilasin voikukkaviljelmääni siemenet Englannista asti :D

Eteläisessä Euroopassa voikukkaa käytetään salaattiaineksena hyvinkin yleisesti. Mutta sen verran aiheesta, että voikukan näköinen salaatti (Italian dandelion) ei ole oikea voikukka. Etsiskelin kyllä hetken tietoa italialaisen voikukankin ravintoarvoista. En sitten siinä kevään hulluuksissani kauempaa koneella viitsinyt pähkäillä - kun oli pihalla parempaakin tekemistä...
Koska itse halusin voikukkaviljelmän nimenomaan voikukan sisältämien arvokkaiden ravinto- ja luonnonlääkintäominaisuuksien takia, niin valitsin nyt varuiksi ihan oikeaa voikukkaa. Luomulajike, jota suositellaan salaattikäyttöön.

Tässä kuvia viime kesältä voikukkapenkin perustamisesta. 21.6. - tarkka päivämäärä löytyi merkkitikusta. Sen verran villivihanneshaaveet kesän mittaan kaatui, että samana päivänä kylvämäni, salaattitarkoitukseen tilatut poimulehden ja ratamon siemenlajikkeet eivät itäneet. Jokainen puutarhastelija muistaa edellisen juhannuksen - meilläkin kasvimaa peittyi rakeisiin...

Mutta eikun taas uudestaan - tilaan nyt mielenkiinnosta myös sitä italialaista voikukkaa - ja uusintakierroksen poimulehteä ja ratamoa :)

Paavokin oli mukana kylvöpuuhissa :)