Pienen tontin päärynäpuut

Harrastelijakokemuksia päärynäpuista:
Oma tonttini on moreenipohjainen mäennyppylä Jyväskylän pohjoispuolella, kolmos-nelos-vyöhykkeen rajamailla.
Noin kymmenen vuotta sitten istutin pihamaalle Aunen Päärynän, Bessemjankan ja Pepin .

Aunen päärynä: Lähti heti hillittömään kasvuun, mutta ensimmäisiä päärynöitä sai muistaakseni odotella jonkun vuoden. Huitelee nyt (veikkaus) ainakin noin seitsemän metrin korkeudella ja kukki tänäkin keväänä valkoisena pilvenä. Viime keväänä kosteus ja kylmyys haittasivat pölytystä eikä hedelmiä kehittynyt montakaan. Tänä vuonna kevät oli kuuma ja kuiva - hedelmiä ei ole taaskaan...
Joinain vuosina se on tehnyt hyvänkin sadon mutta Aunen päärynä on talouslajike... Eli tällä kokemuksella en valitsisi Aunea rajalliselle tontille voimakkaan kasvun ja maultaan & kooltaan & rakenteeltaan vaatimattoman hedelmän takia.

Bessemjanka: Ensimmäinen istutuskuoppa meni vikaan (osui ymmärtääkseni vahvan vesisuonen päälle). Puu kitui kuopassaan jonkun vuoden, latvakin kuivahti ja runko halkeili. Lopulta lapioin taimen ylös - juuripaakku oli edelleen ruukkumitoissa. Siirsin ruman taimen leikkimökin taakse katseilta piiloon jossa se sai vielä  yhden mahdollisuuden.
Kasvupaikka ei nyt ole paras mahdollinen, mutta Bessemjanka sinnittelee. Se on edelleen ruma ja toispuolinen - sidoin yhden sivuhaaran uudeksi latvaksi, mutta ei se paljon ulkoasua parantanut. Puu kukki nytkin hyvin, mutta ei ole vielä koskaan tehnyt yhtään hedelmää

 Virosta lähtöisin oleva Pepi on paras kotipihojen päärynälajike, johon olen Keski-Suomessa kolmos-nelos-vyöhykkeen rajoilla törmännyt. Pikkuinen Pepi tuotti satoa jo istutusta seuraavana vuonna. Hedelmä on kotipuutarhapäärynäksi ihan kohtuullisen isokokoinen, ja mikä tärkeintä, todellakin hyvänmakuinen ja rakenteeltaan mehevä.
Pepin kasvu oli hillittyä, mutta satoa tuli aina kokoon nähden runsaasti. Kolme vuotta sitten lehdet alkoivat mustua oksien kärjistä lähtien. Riivin aluksi lehtiä pois, mutta sairaus eteni mustuttaen lähes koko puun lehdet. Lopulta myös kaikki latvaoksat kuivuivat. Leikkasin syksyllä latvan poikki - mitä jäi, oli reilu metrinen tappi ja jokunen vesiverso rungon alaosassa. Sidoin yhdestä rimpulaversosta uuden latvan. Viime kesänä Pepi taas keräsi voimia ja tuuheutui mukavasti. Tänä vuonna se on taas täynnä päärynöitä.

Yhdessä kesässä Pepi pääsi taas takaisin risusta pikku puun mittoihin. Jätin rungon alaosaan varuiksi yhden jouto-oksan. Jos Pepin aiemmin kuivattanut hometauti iskee uudelleen, kasvatan siitä uuden latvan :)

Sivuoksasta taitettu harakiri-latva häviää aika hyvin vihreiden lehtien alle. Kiristin sen heti alkuunsa puutumaan ihan entiseen runkoon kiinni.

Syksyksi luvassa taas päärynöitä.

Haaveilla saa... Mitä jos kaataisin pois Aunen päärynän ja leikkimökin takana kituuttavan Bessemjankan. Leikkimökki kuorma-auton lavalle ja läntille niin iso kuusikulmainen kasvihuone kuin vain ison kiven ja rajapensaan väliin mahtuu...

Kuva: Tuontiliike Ukkonen