Petoksen siemenet

Olen joskus aiemminkin maininnut teille lukijoille Jeffrey M. Smith - Petoksen siemenet -kirjasta. "Voiko kuluttaja luottaa geeniruokaan?"

Aihetta lähestyy yllättävän rohkeasti myös tämän aamuinen Keski-Suomalainen -lehti julkaisemalla Helena Romppasen artikkelin ohessa saman kirjoittajan kriittisen kommentin.
"Yhä suurempi osa Suomessa myytävästä lihasta on muuntogeenisellä rehulla tuotettua. Sen osuus kaikesta maahan tuodusta rehusoijasta oli viime vuonna ennakkolukujen mukaan noin 55% - vielä vuonna 2012 sen osuus oli noin 13%. Suurin osa tuodusta gm-soijasta käytetään sikojen ja siipikarjan tuotantoon ja suunta on selvästi gm-rehun käytön lisääntymiseen. Sikatilojen huonoa kannattavuutta kohennetaan rehun valinnalla. Munintakanaloissa gm-soija on melkein kaikilla käytössä valkuaislähteenä, paitsi luomukanaloissa."

Se että gm-aihe on nyt noussut yleiseen tietoisuuteen ja keskusteluun, oli ennakoitavissa talven aikana suuren lihatalon gm-vapaa kampanjoinnista :) Se tiesi tulevan ja myös sen, että Suomen kansa ei ihan purematta niele vakuutteluja gm-tuotteiden turvallisuudesta ja erinomaisuudesta. Hyvä me :)

Petoksen siemenet on mielenkiintoinen kirja, josta tavan kuluttaja saa yksissä kansissa perustietoa gm-tuotannon historiasta, sen takana vaikuttavista suuryhtiöistä sekä tiedemaailman ja ja viranomaisten voimattomuudesta niiden puristuksessa.
Kirjan keskeinen väite on gm-tekniikan arvaamattomuus - ovatko geenimuunnellut siemenet ja gm-ruoka liian varhain päästetty globaaliin levitykseen?

Kirja on pitkälti asiasisältöä, kokouksien päivämääriä, niihin osallistujia, päätöksentekoa... Osaltaan puuduttavaa historiikkia, mutta koska taustat tuodaan esiin, lukija saa kokonaisvaltaisen käsityksen gm-tuotteiden maailmanvalloituksesta. Erittäinkin lukemisen arvoinen kirja, josta minulle jäi päällimmäisenä mieleen, että ainakaan pienille lapsille en gm-elintarvikkeita tarjoaisi.

 gm-ruoka / geenimanipulointi /