En millään pysty listaamaan vain kymmentä sekalaista kirjaa - jos luku olisi sata, niin ehkä jonkinlainen listantynkä syntyisi. Koska olen taas aamupäivän värkkäillyt keittiössä, listasin teille nyt kymmenen minua koskettanutta keittokirjaa. Tässä pikainen poiminta omista hyllyistä - osa omia suosikkeja matkaa maailmalla kavereilla lainassa.
Tilanne täällä on se, että minuun on hyvin helppo vaikuttaa kirjalla. Kynnys mielipiteen tai tapojen muuttamiseen jotain ajatuksiaherättävää luettuani ei ole kummoinen. Muutos ei kuitenkaan ollenkaan tarkoita että loppuiäksi pitäisi - ei fanaattisestikaan - mutta ehkä tunnustellen koeajaksi - kunnes uusi aihetta sivuava kirja tai keskustelu taas tuo uutta näköalaa aiheeseen...
Nämä pääsivät listalle. Kymmenen kirjaa, joiden ohjeilla kokkailen tänään.
Elävä ravinto - Elsa Ervamaa. Suomalainen klassikkoteos idätyksestä ja versottamisesta. Mukana paljon tietoa ravinnon merkityksestä terveyteen. Kirjan raakaruokaohjeissa on käytetty joka marketista löytyviä perusraaka-aineita. Innostava ja kattava opas aiheesta kiinnostuvalle.
Pikaruokakansa - Eric Schlosser. Tarina amerikkalaisen aterian maailmanvalloituksesta. "Karmeat faktansa kiihkotta esittelevä kirja panee lukijan miettimään edullisen aterian todellista hintaa." Hyvin dokumentoitu teos, jossa ruuantuotannon ohella kuvataan mm. kemianteollisuuden ja lihantuotannon kehitystä sekä työntekijöiden asemaa.
Ravintomme lisäaineet - Lähteenmäki, Nuutinen, Parkkinen. Tämä kulkee mukana käsilaukussa. Ruokakaupasta ostan käytännössä pelkkiä perusraaka-aineita, mutta joidenkin erikoistuotteiden kohdalla tarkistan välillä tästä kirjasesta missä mennään...
Antti Heikkilä - Hyvän olon keittokirja 1 ja 2. Ruokaohjeita en teoksista oikeastaan selaile, mutta Heikkilän ajatukset ravinnosta kiinnostavat.
Petoksen siemenet - Jeffrey M.Smith. Voiko kuluttaja luottaa geeniruokaan? Ovatko geenimuunnellut siemenet ja gm-ruoka liian varhain päästetty globaaliin levitykseen? Jääkö meille vapaus valita gm-vapaa ruokavalio vai katsotaanko se kilpailun estämiseksi? Kirja kuvaa gm-elintarvikkeiden hyväksymisprosessin toimimattomuutta sekä tiedemaailman ja viranomaisten riippuvuutta suuryrityksistä.
Mistä kunnon ruokaa - John Elkington & Julia Hailes. Kirjassa selvitetään käytännönläheisesti elintarvikkeiden uusia tuotantomenetelmiä, lisäaineita, geenimuuntelua, rasvoja, vitamiineja ja ns. funktionaalisia elintarvikkeita.
Terveysteetä luonnonkasveista - Toivo Rautavaara. Tiivis tietopaketti yrttijuomista ja raaka-aineista jotka kaikki löytyvät Suomesta - luonnosta tai puutarhasta.
Oikean ruoan puolesta - Michaen Pollan. Vastustaa ravintoainekikkailua ja muistuttaa että totuus terveellisestä ruoasta on hyvin yksinkertainen: Tarvitsemme oikeaa ruokaa teollisen mössön sijaan.
Terveyden avain - Are ja Ebba Waerland. Tutkin mielenkiinnolla vanhaa ravinto-oppia sivuavaa kirjallisuutta. Tämä on yksi klassikkoteos kasvisruoasta.
Parantavien ruokien opas - James A.Duke. Helppolukuinen kirja, johon on koottu uusin tutkimustieto tehokkaimmista ruoka-aineista, joilla voi hoitaa luonnollisesti omaa terveyttään.
Kaikki kirjat olen löytänyt kirppareilta - ja mikä kirpparikirjoissa on parasta - aiemman lukijan huomiot :)
Ja saanhan tuon kymmenen lisäksi mainita vielä muutaman tutustumisen arvoisen keittokirjan :)
Vaaralliset viljat - James Braly, Ron Hoggan.
Syö itsesi suomalaiseksi - Airi Rekilä-Aaltonen
Maksa terveyden säätelijänä - A.Vogel
Diabeteksen hoito ruokavaliolla - Antti Heikkilä.
Ruokavalio hyvänolon perustana - Doris Grant & Jean Joice.
Kivennäisaineiden ja vitamiinien merkityksestä - Helvi Marjanen, Sylvi Soini.
Syö oikein oman tyyppisi mukaan - Peter J.D'Adamo & Catherine Whitney.
terveyskirjoja / paras keittokirja / parhaat keittokirjat / parhaat terveyskirjat / lue nämä /
Onpas siinä mielenkiintoinen kirja poikineen - itsekin olen kovasti pohtinut tuota ruuan ja terveyden välistä suhdetta - ruoka - tai mitä kaikkea sen mukana sisällemme mätämme - tuntuu vaikuttavan vähän kaikenlaiseen hyvinvointiin. Pienin askelin itse menen eteenpäin kokeiluissani - ja tuon yhden kirjan sivuhuomautuksista sanon ameneni ainakin hiivan käytölle leivonnaisissa - vatsani on voinut huomattavasti paremmin sen jälkeen, kun olen yrittänyt vältellä hiivalla leivottuja tuotteita.
VastaaPoistaHei Lady :)
PoistaNo arvaat vaan että niin olen pohtinut minäkin :D
Kyllähän se hyvä ruoka & hyvä olo on ihan yksinkertaisesti ajateltuna yksi yhteen suhde. Minä olen kokeillut jo aika monia teorioita - ja monet ajatukset ovat päässeet kyllä käyttöönkin.
En tiedä, onko minulla ihan erityisen herkkä elimistö, kun aika pienestäkin lipsumisesta jo huomaan olotilassa muutoksen. Tai sitten olen ollut välillä aika pitkiäkin aikoja tiukkana ja tarkkana - tiedän miten erilaiselta voi olo tuntua, kun ne itselle sopimattomat aineet on eliminoitu ja liikunta & lepo ovat balanssissa.
Hiivasta minäkin olen luopunut jo vuosia sitten. Silläpä kaikissa leipomuksissani kohotusaineena on sooda. Hiivasta en usko, että se hyvää tekisi kenellekään.
"Tarvitsemme oikeaa ruokaa teollisen mössön sijaan." Amen! Tämän allekirjoitan täysin. Mielenkiintoinen kirjavalikoima muutenkin :)
VastaaPoistaKiitos komppaavasta kommentista :)
PoistaSiihen lauseeseen kyllä kiteytyy koko hyvän ruuan käsite. Kirppareilta löytyy yllättävän hyvin tätäkin aihetta sivuavaa kirjallisuutta. Tietysti kaikki uudetkin teoriat kiinnostavat, mutta aarteitani ovat myös ne ensimmäiset "toisinajattelijoiden" julkaisut.
Hei! Kommenttini ei liity nyt mitenkään juuri tähän postaukseen. Minä kaipasin sinulta sentyyppisiä juttuja joita teit alussa eli kuvia kattauksista, kynttilöistä ym. Niistä sai paljon ideoita omaan sisustukseen.
VastaaPoistaOi kiitos :)
PoistaOlen ajatellut että blogeista löytyy niin paljon ihan huippuosaajia ja innokkaita sisustamisesta kirjoittavia että nämä minun tuotokset on enempi vaan sellaisia tunnnelmakuvia hetkestä. Kyllähän minulla kynttilöitä piisaa - ja kattauksiakin joka päivä. Kiitos vinkistä ja kommentista - täytyy napata tänne blogiin välillä kuva vähän laajemmaltakin kantilta kuin pelkästä kattilasta :)
Hei Johanna, nyt menee ohi postauksen aiheen, mutta oletko tutustunut kikhernejauhoihin? Minulle tämä on aika uusi tuttavuus kotikeittiössä, vaikka kasvissyöjä olen ollut 20 vuotta. Olen kokeillut paistaa siitä erilaisia tortillamaisia lettuja kasvishöysteen proteiinilisäksi ja kerran tein intialaistyyppisiä sipulipakoroita öljyssä paistaen (nämä onnistuivat todella hyvin ja olivat herkkua).
VastaaPoistaHei Manteli :)
PoistaKiitos mukavasta kommentista. En ole koskaan kokeillut kikhernettä jauhoina - laitan listaan heti.
Eilen ostin uutuutena kokeiluun hernerouhetta, jota meinaan nyt ensialkuun lisätä kasvispihveihin.
Kävin profiilissasi, mutta en löytänyt blogia. Kirjoitatko? Jollet, niin pitäisi kyllä :) Parinkymmenen vuoden kasvisruokailija - sinulla on varmasti hirmuisesti tietoa ja käytännön osaamista.
Hyvä, hernerouheinspiraatiota kaipaankin, oma paketti on ollut koskematta kaapissa jo liian pitkään. Omat luomukikjauhot ostin Ekolosta, mutta jos tavallista haluaa, niin etnisissä kaupoissa oli hurjasti paljon halvemmalla. Iso (kilon?) pussi Kauppakadun lähi-idän herkkuja myyvässä kaupassa maksoi kolme-neljä euroa. Siitä varmasti haen jatkossa itsekin, jos alan suurkuluttajaksi. Toiselta nimeltään tämä jauho on gram-jauhoa, jota mm. vegaanit käyttävät "munakas" massan tekoon.
PoistaEn kirjoita blogia, vaikka sellainen haaveissa on pitkään ollutkin. Ehkä jonain päivänä, katsotaan :) Sinun blogisi on ollut todella mielenkiintoinen löytö, tykkään kaikesta mistä kirjoitat; ruoanlaitosta, kasvishörhöilystä, puutarhasta, sisustamisesta, kirppareista jne. Kiitos siis sinulle!