A - täynnä likaisia astioita, mutta käynnistämättä.
B - täynnä puhtaita astioita, mutta kenen vuoro tyhjentää?
C - pyörimässä parhaillaan sitä parin tunnin energiansäästöohjelmaa.
Ja koska meillä on tiskipöytä, joka on aina:
A - täynnä likaisia astioita odottamassa, että joku laittaa ne astianpesukoneeseen - mutta hommaa hidastaa se, että koneesta pitää ensin tyhjentää ne puhtaat pois.
B - täynnä likaisia astioita, koska astianpesukone jyllää edelleen sitä parin tunnnin energiansäästöohjelmaa.
C - täynnä likaisia astioita, koska vaikka olen ohjeistanut lapsia jo parikymmentä vuotta laittamaan likaiset astiat suoraan koneeseen, niin en itsekään sitä tee kesken leipomusten tai muun touhun. Pohja on siis mennyt siltäkin säännöltä...
Astianpesukoneiden vallankumous hävitti keittiöistä toisen tiskialtaan - sen oikeanpuoleisen johon järjesteltiin likaiset astiat odottamaan tiskivuorolaista. Minulla on suhteellisen tilava 80-luvun keittiö, mutta vain yksi allas. Sitä ei voi täyttää niillä pesukonevuoroa odottavilla astioilla, koskapa siinä täytyy päästä huuhtaisemaan rätti tai täyttämään vesikattila.
Tiskialtaan jatkoreunan on joku (mies)suunnittelija halunnut tehdä kohokuvioiseksi. Semmoiseksi että kun lapset (tai mies) heittää siihen kauhan kaurapuuro- tai mustikkasoppakattilasta, niin siinä onkin erittäin tikkuinen pesuoperaatio - etenkin seuraavana päivänä kun soppa on oikein kunnolla jämähtänyt raitojen pohjalle...
Tiskivatiajatus lähti siis aidosta tarpeesta - tämän ensimmäisen koeversion hankin syksyllä paikallisesta halpahallista. Materiaali muovi, väri valkoinen ja muoto suorakaide. Muovi puolustaa paikkaansa keveydellä, halvalla hinnalla ja helpolla hoidettavuudella. Valkoinen väri oli kompromissi, koska mustaa ei ollut. Neliömuoto säästää tilaa rajallisella tiskipöydällä. Mitoituskin sattui sopimaan ihan täydellisesti tiskialtaan päälle asetetuksi vihannesten pesualtaaksi.
Tiskiallas tuli jäädäkseen. Tiskipöydällä odotteleva astiakaaos on jotenkin hallitumman näköinen kun se on piilotettu tiskivatiin. Tiskipöytä pysyy puhtaana kun vispilät ja kauhat voi heittää kesken kokkailun vatiin - ei siis enää kuivuvia puurokokkareita pöytätasolla. Vati on myös aina esillä ja valmiina vihannesten käsittelyyn.
Nyt kun olen käytännössä todennut tiskivadin tarpeellisuuden, voisin sijoittaa systeemiin vaikka vähän enemmänkin kuin sen pari euroa, millä tämä muovivati irtosi. Uusi muovinenkin kyllä kelpaisi - hakusalla musta. Tai voisi vati olla teräksinenkin tai vanhaa emalia... Silmät auki kirppareilla siis :)
tiskivati / tiskiallas / keittiö /
Tunnen tuskasi...
VastaaPoistaSillä erotuksella, että mulla on neliön kokoinen keittiö. Altaassa tai tiskipöydällä ei tarvii lojua montaa lautasta ja lasia edes siivosti pinossa, kun kesken kokkauksen loppuu tila kesken. Puolet astioista ja kattiloista on kroonisesti säilössä kuivauskaapissa kaappitilan puutteessa ja tiskaaminen muistuttaa palapelin rakentamista. Veden kiehumista odotellessa tiskaaminen ei ratkaise mitään, kun puhtaita astioita ei saa mahtumaan mihinkään.
Jospa joulupukki tois jonkun hökötyksen, johon vois mättää astioita kuivamaan vaikka pyyhkeen päälle työtasolle ja mättää siitä suoraan kaappiin kuivat lautaset, lasit ja muut melkein kaappeihin mahtuvat asiat.
Vati-idea on hyvä. Ja kaksi allasta myös - meillä on vielä, ja haluan kyllä jatkossakin, että on.
VastaaPoistaMä haluaisin hävittää koko tiskikoneen ja alkaa tiskaamaan käsin. Paljon nopeammin on käsin pesty ne astiat kuin jos alkaa oottelemaan niitä sieltä koneesta. Mun mielestä tiskaaminen on mukavaa puuhaa. Se on jotenkin rentouttavaa, on ihanaa työntää kädet kuumaan veteen ja mietiskellä yhtä sun toista samalla. Ja olis varmasti viisaampaa ajankäyttöä kuin tää ainainen koneella kököttely.
Voit uskoa, että kukaan muu meillä ei kannata tätä mun ajatusta... ei tasan varmasti löytyis tiskaamaan halukkaita. Jos mä olisin vain kotosalla, voisin koneen heivatakin. Ja jos asuisin yksin, heivaisin varmasti!!