Erkki Palviaisen Voimaruokaa on helppolukuinen tiivistä tietoa oleva kirjanen Erkin omasta ravintofilosofiasta. Kirjoittaja esittelee yksinkertaisen ymmärrettävästi hyviksihavaitsemiaan kaukomaiden superfoodeja - mutta ihan yhtä kannustavasti myös monia Suomen luonnosta kaikkien saatavilla olevia herkkuja - nokkonen, voikukka, koivu, mänty...
Kirjasta löytyy myös konkreettisia esimerkkejä voimaruuista, jotka saattavat helpottaa esim. yleisestä väsymyksestä, iho-ongelmista tai unihäiriöistä kärsivää.
Vaikka itse olen jo aika laajaltikin tutkaillut vaihtoehtoisia ravinto-oppeja, kirja kiinnosti - ja tarttui siitä mukaan jokunen ihan uusikin vinkki. Voimaruokaa -kirja on selkeälukuinen tiivistelmä, jonka luin kertaistumalta ja johon tykästyin. Minulla ei valitettavasti vielä kirjaa ole - lainasin tämän luettavaksi joululomalla tyttäreltä - mutta kelpuuttaisin teoksen kyllä omaankin kotikirjastoon.
Kirjasta välittyi positiivisella tavalla se, että Voimaruokaa on kirjailijan ensimmäinen teos. Kirja on kirjoitettu rennolla otteella ja henkilökohtaiseen kokemukseen pohjautuen. Helppolukuisuus taitaa tosin olla pelkkää hämäystä ja lukijan koukuttamista :) koska kirja on loppupeleissä tiukka paketti tietoa. Itse Erkistä jäi kirjan perusteella mielikuva "hyvästä tyypistä".
Tutustele kirjaan jos sattuu osumaan kohdalle. Jällenmyyntipisteinä näyttäisi olevan ainakin moni luontaistuoteketju.
Veera-tyttären kertomaa samasta kirjasta.
Tänään ostamassani Luontaisterveys- lehdessä oli pieni juttu Erkki Palviaisesta ja super foodista.
VastaaPoistaKunpa me suomalaiset huomattaisiin oman maamme super foodit ja arvostaisimme niitä.
Hei Eeva :)
PoistaIlmanmuuta minäkin olen ensin omien voimaruokien puolustaja. Ehkä enempi kuin mausteeksi sitten kokeilen tuliaisherkkuja... Levä nyt ainakin on semmoinen, että siihen uskon, mutta sitä ei täältä saa.
Nyt olisi kyllä tarvetta aikamoisille superfoodeille - ja tietoakin tarvitaan vaikka foodeista joka tuutista tuleekin mainosta. Itseäni kiinnostaa lähinnä se, riittävätkö oman maan mansikat;)
VastaaPoistaHei. Lady :)
PoistaKyllä ravinnon ja liikunnan vaikutuksen huomaa aika äkkiä. Ja sokeri - se on niin vahva "hermomyrkky", että ihan varmasti huomaa eron psyykessä jos on jonkun viikon tauolla. Ihan on ihmisestä kiinni - toiselle sopii jyrkkä suunnanvaihto - kerrasta pahat tavat poikki ja paasto kaupan päälle... Toiselle hitaasti toteuttaen - ensin opetella juomaan tee tai kahvi ilman sokeria, suklaan tilalle tummempaa, resepteistä puolet sokerin määrää pois, vitamiineina vahva D-vitamiini, kelp-puriste, Q10 aikuiselle naiselle...
Mansikoista sen verran, että en kyllä henkilökohtaisesti usko tehoviljellyn mansikan terveellisyyteen ollenkaan... Päinvastoin - ainakin minulla melkein polttivat kitalakea kun joskus pitkän tauon jälkeen olen maistanut - ja maistuivat kitkeriltä, ihan erilaiselta kuin oman pihan mansikat... On jo yli kymmenen vuotta siitä,kun olen viimeksi käynyt ammattipellolta hakemassa...
Siinä on kanssa yksi tuote, jossa kannattaa panostaa luomulaatuun.
Helmikuussa vauhti loppuu ja ihan lopahdan. Olisiko voimaruuasta apua. <3
VastaaPoistaMoi Tiia :)
PoistaNo ei lopahtamista ainakaan sinun blogista huomaa - vauhtia ja usia juttuja joka päivä :)
Kyllä pimeä talvi vaan tuo omat haasteensa - ainakin D-vitamiinia ja sitä jodia (levää) suosittelisin. Idut ovat sitten ihan parasta tuorevihreää kun salaattiainekset ovat pääosin muilta mailta.
Lisääntyneen valon huomaa jo hyvinkin - kyllä se taas tästä :)
Pitäisikin lukea ko kirjasta kaikkia kivoja ruokajuttuja :)
VastaaPoistaHei Sirpale :)
PoistaTykkäsin kyllä kirjasta - mukavan helppolukuinen perusteos. Sen reseptejä en nyt muista - luin lainakirjan joulun aikoihin, mutta Veera taisi niitäkin kehua.