Näin ihanan viestin sain 100 000 blogissani vieraillutta-arvonnan voittajalta :) No, Veera poimi lippusen joten osa kiitoksista kuuluu sitten hänelle...
Voittajan luvalla julkaisen tämän hauskan viestin :)
"Hei,
luin juuri blogistasi, että voitin arvonnan! Ihan huikeeta, en oo voittanut koskaan mitään! (Paitsi kerran kymmenen kiloa karkkia, mutta tää on niin paljon parempi) :D Olen vähitellen lisäillyt ruoan lisäksi myös kosmetiikassa luomun käyttöä, joten ei olisi parempaan saumaan voinut tulla.
Eli KIITOS KIITOS KIITOS sinulle ja kiitos kivasta blogistasi. :)"
Voittaja ei ole itse (vielä :) bloggaaja joten minä tai me muutkaan emme ole päässeet tutustumaan häneen 7-faktaa haasteiden ja muun itsensäpaljastelun merkeissä :D
Kysyin, haluaisiko hän kertoa meille parilla sanalla jotain itsestään. Ja tekstiähän tuli paljon enemmän kuin "pari sanaa". Tässä yhden anonyymi-lukijani profiili:
"Olen 24-vuotias eli edustan tätä lukijoiden nuorempaa polvea. Opiskelen opoksi ja terveystiedon opettajaksi, asustelen pikku yksiössä Joensuun keskustassa. Tänään mun elämäni on vappuhumusta toipumista, pakastemustikoita, viimehetken esseenkirjoitusta ja univelkaa, huomenna toivottavasti jotakin ahkerampaa. Tykkään lukea blogiasi, koska samaistun niin moniin asioihin erilaisista elämäntilanteista huolimatta. Blogistasi välittyvän kuvan perusteella jaamme samankaltaisen arvomaailman ja kiinnostuksenkohteet. Enkä ikinä voi kyllästyä kasvissosekeittojuttuihin! :D"
Kiitos tästä mukavasta viestistä, oli hauska tutustua sinuun :)
Loputkin paketin tuotteet tulivat perille iHerb:iltä eilen. Tänään laitan postia tulemaan sinne itä-suomeen. Iloista ja aurinkoista kesää sinulle :)
Hei,
VastaaPoistaLöysin blogisi joskus maaliskuussa ja siitä lähtien olen seurannut kirjoituksiasi. Ihan hengästyttää lukea, mihin kaikkeen ehdit ja jaksat ryhtyä. Uteliaisuuttani kysyn, oletko päivätyössä/työssä ollenkaan vai voitko käyttää kaiken aikasi kotiin ja itseesi?
Nyt en ole päivätyössä. Kun lapset olivat pieniä, halusin olla kotona. Mieheni työ vei häntä ympäriinsä joten muuta järkevää vaihtoehtoa ei edes ollut. Jokunen vuosi sitten suvussani tuli tilanne jossa tarvittiin henkilökohtaista apua. Olen nyt muutaman vuoden käyttänyt aika paljon aikaa siihen ja jatkan edelleen sitä "työtä" :)
PoistaEn mielestäni ehdi senkummemmin mitään... Tahtini on kyllä hidastunut ja paljon niistä vuosista kun kaikki lapset olivat pieniä. Silloin hoidin omieni lisäksi vielä yrittäjä-ystävänkin lasta melkein vauvasta lähtien :)
Tämä blogi nyt uutena harrastuksena vie kieltämättä hiukan aikaa. Keväällä touhuilen pihalla, kesällä ja syksyllä marjastan, noin kerran kahdessa viikossa käyn kirpparilla ja kaupungilla, kerran tai pari vuodessa ystävän luona Turkissa. Loput aikaa sitten vaan tasaisen tappava tahtia hellan, tiskipöydän, silitysraudan ja imurin parissa...
Noin keskimääräisesti arvioiden taidan olla aika laiska käyttämään aikaa itseeni :) En koskaan laita hiuksia, meikkaan tosi vähän ja harvoin, en jaksa miettiä "päivän asuja" vähääkään. Aamulla teen pikaisen jumppani, nyt kun touhuan kasvimaalla, lenkitkin ovat jääneet väliin. Kotiin, jos siihen saa laskea ruuanlaiton ja kasvimaan ja siivoamisen niin käytän sitten ehkä aika paljon aikaa :)
Mielestäni olet "unelmatyössä", ainakin minun! Olisin nii-in onnellinen, jos voisin jättää palkkatyön ja tehdä mitä ikinä huvittaa. Oli se sitten kodin siivousta tai ryytimaan laittoa. Minäkin nautin suunnattomasti marjastuksesta, ja olen kuin tulisilla hiilillä, jos en pääse mustikkamättäille ja vattupusikkoon. Blogiasi on tosi kiva seurata, vaikka sitä lukiessa tuleekin alemmuuskompleksi ja kateuden puuska. Älä vaan aio lopettaa, meitä lukijoita on paljon!
PoistaKiitos, kirjoitit kauniisti :)
PoistaPuolensa varmasti molemmissa vaihtoehdoissa... Onhan tämä kotihomma välillä aika yksinäistä puuhaa. Ja mitään valmistahan tästä ei tule ikinä. Tiskipöytää olen nyt hinkannut sen kaksikymmentä vuotta ja taas se vyöryy...
Ehkä jotenkin olenkin tässä olevinani "töissä". Yleensä joka päivälle minulla on joku "päivän suunnitelma" :D En ikinä osaa normityöaikaan istua sohvalle, katsoa telkkaria tai lukea kirjaa. No, välillä päivän suunnitelma on käydä kirpparilla ja Cittarissa. Sen toki voi ajatella vapaapäiväksi ja niin se minulle onkin.
Normipäivinä sen yleisten jokapäivän pakollisten lisäksi kehitän itselleni aina jonkun ohjelmanumeron; pese sauna, sulata pakastimet, pese ikkunat, siivoa kellari, siivoa autotalli...
Että semmoista, vieläkö vaivaa kateus :D
Elämä nyt vaan on mennyt näin ja tästä otan sen parhaan irti minkä saan. Kyllä välillä kaipaan ihan oikeisiinkin töihin. Eniten ehkä sosiaalisten suhteiden verkostoon ja mukavaan yhdessätekemisen ilmapiiriin...
Tämä uusi blogiharrastukseni on tietysti nyt omanlaisensa sosiaalinen verkosto. Ainakin toistaiseksi tämä on tuonut pelkästään positiivista palautetta ja mukavia yhteydenottoja. Muutaman ihanan lukijan kanssa olemme jo sopineet kesälomatreffeistäkin :)
Tarkoitat kai 100 000 kävijän arvontaa? :D Mutta onnittelut voittajalle :)
VastaaPoistaOho, menipä taas vähän isotteluksi :) Käyn korjaamassa tuon lauseen, kiitos kun huomasit :)
VastaaPoista