Ja miksi minäkin klikkaan heti auki blogini lukulistaan ilmestyvät jutut, jos otsikossa tai alkutekstissä vain vilahtaakin sana kirppis... Monta oikein tarkasti mietittyä ruokaohjetta tai muuta virallisempaa postausta sitten usein rullaan ohi - ihan tuosta vaan - edes juttua avaamatta. Tunnustan.
Miksi tykkään lukea kirppislöydöistä... Kateutta tai muuta negatiivista tunnetta ne eivät herätä - vaikka joku kertoo löytäneensä metritolkulla sitä minulle koskaan vastaansattumatonta Vihkiruusu -kangasta vitosella :)
Osaanko iloita toisen puolesta - ehkä en nyt ihan varsinaisesti sitäkään? Uteliaisuudesta - kenties jonkin verran. Sitäkin pohdin, että kirppisostokset kertovat jotenkin aidosti ihmisen persoonasta - siitä kaikenmaailman tarjonnasta mitä kirpparilla on - mitä juuri hän valitsi.
Vai onko se vaan sitä hengenheimolaisuutta - koska olipa harrastus tai mielenkiinnonkohde sitten mikä tahansa, niin eikö jokaisen ympärille ole kehittynyt seuroja ja keskustelufoorumeita, jopa omia lehtiä.
Kirppistely näin "omaan käyttöön" harrastuksena ei minua jokapäivän - tai edes joka viikonkaan kierrokselle motivoi, mutta siinä välipäivinä on mukava kurkistaa mitä muut ovat matkaan poimineet. Ja tärkein - millä hinnalla :D
Mutta tässäpä näitä nyt taas on - löytöjä tiistain kirpparikierrokselta Jyväskylän kaupungin alueelta.
Vogel, Luonto paras lääkitsijä -kirja. Klassikko ja yksi omia suosikkejani alan kirjoista. Minulla tottakai ja tietysti tämä jo on, mutta nyt on sitten varakappalekin jonka voin antaa lahjana jollekulle aiheesta kiinnostuneelle, kierrätyskeskus 1€.
Valkoinen masai, SPR-kirppis 1,20€. Keräilen pokkariversioita kirjajemmoihin tulevia lomia silmälläpitäen, .
Kirjoja olisi varmasti löytynyt enempikin, jos olisi ollut aikaa pengastaa hyllyt ihan ajan kanssa.
Mutta olikohan tässä se päivän paras? Design Raili Konttisen villakankaiset retroverhot - kaksi täyspituista priimaverhoa neljän euron kilohintaan yht 7€.
Konttisen kankaat eivät ole kovin yleisiä kirppiksillä - itse olen löytänyt yhdet aiemmin.
Vai tässä - meidän Anetelle paitiksia, kierrätyksen kilotekstiilejä nämäkin.
Vai tässä - kaksi Linnnonmaan neuletta ja ihana koristeommeltu Birger et Mikkelsen paitis - nämä pidän itse :) Kilotekstiilejä edelleen.
Jälkikirjoituksena: Paitis taitaa kuitenkin olla se oma päivän Löytöni. Kunhan vielä saan paidan silitettyä, niin kaikki miehustan, selän ja hihojen koristeompeleet näyttäytyvät koko kauneudessaan...
Vaiko nämä - nuorimmalle tyttärelle suloinen KappAhl tunika ja JC-paitis - kilotekstiililöytöjä.
Näitä lähdin etsimään - Lempille farkkuja. Ja löytyihän niitäkin, kolmet sopivat - Vero Modan mustat ovat täysin uudet, kilohinnoiteltuja kaikki.
Lempille edelleen - villaneule jossa pieni korjattavissa oleva reikä, 2€ SPR-kirppis ja sävyyn sopiva Sand paitis kilotekstiileistä. (Lempin kirppisvinkkipostaus.)
Veera-tyttärelle Sand-paitis ja Peak lenkkipaita - kilotavaraa.
Veera-tytär ihastui tähän niin, että samana päivänä halusi pikapesun kautta käyttöön: Calvin Klein A-linjainen paitis kilotekstiileistä. Eilen paita pääsi jo blogikuviinkin :)
.jpg)
Semmoinen päivä - jokunen pikku juttu jäi vielä mainitsemattakin - Lempille vyö 1€, muutama perusteeppari tanssitunneille... Kierrätyskeskuksissa tekstiilit kustantavat pääosin 4€/kg (keskustan kierrätyskirppiksellä 5€/kg). Jokunen erikoistuote on yksittäishinnoiteltu, mutta hyvin kohtuudella nekin.
Kaikki kuvissa näkyvät päivän ostokset yht. noin 25€. Kiitos kirppisseurasta Marjalle - ihan paras makutuomari, joka tyrmäsi mielestäni ihan kivan paidan sopivaksi perunannostoon :D
Jyväskylän kirpparikierroksella käymme usein lounaalla Cantine Agape'ssa - niin eilenkin. Vaikka lista on liharuokapainotteinen, keittiöstä löytyy (melkein aina :) myös gluteeniton kasvisvaihtoehto. Tykkäämme pienen lounaspaikan rauhallisen kotoisasta ilmapiiristä ja seisovan pöydän kotiruuasta.
kirpputori löytöjä ostoksia kirppis
Nuo sinun kilokirppislöytösi ovat kyllä uskomattomia - vaativat taitoa ja tuuria;)
VastaaPoistaItse tykkään myös lueskella toisten kirppislöydöistä vaikka en nykyisin kovin paljon kirppiksiä kiertelekään - täällä päin eivät laatu ja hinta kohtaa enää ollenkaan. Mutta kyllä minä suurimman osan ostoksistani ostan alennuksilla - ja oikea alennusprosentti on vähintään 50;)
Hei Lady :)
PoistaTäytyy sanoa, että olen kyllä kieltämättä ihan hyvä tässä... Taidan olla niitä about ensimmäisiä aktiivikirppistelijöitä - jo joskus 90-luvulla kierrätyksestä tuli minulle ihan tavallista arkea ja tapa hankkia se mitä milloinkin tarvittiin. Aiemmin ostin jotain tarpeellisia huonekalujakin ja mattoja - nyt en oikeastaan tarvi enää mitään, joten en niitä edes viitsi pahemmin katsastaa.
Vaatteita taas peuhdotaan tässä taloudessa viiden naisen kesken - ne ovat aina mieluisia tuliaisia kirppiskierrokselta. Sekin vielä, että tunnen niin hyvin tytärten vaatekoot ja -mieltymykset. Hutiostoksia ei monta tule ja nekin sitten menevät jakoon kavereille.
Kai tässä vuosien mittaan on silmä harjaantunut poimimaan ne neulaset heinäsuovasta - erottamaan hyvät materiaalit ja laadun.
Alennusmyynneissä kävin minäkin joskus satunnaisesti. Viime vuosina on jäänyt sekin - tuntuu että helpommin löytää tarvitsemansa sieltä kierrätyksen sekalaisesta valikoimasta :)
Missä tuo kilohinta kirppis on?
VastaaPoistaHei vaan :)
PoistaKeskustassa on yksi - en nyt osoitetta muista, mutta Harjun portaiden alla. Siellä piipahdin eilenkin pitkästä aikaa ja jotain kivaa sieltäkin löytyi.
Kaksi muuta ovat Seppälänkankaalla - eli vähän syrjässä. Valikoima on sekalaisen laatuista. Aina vähän päivästään kiinni mitä löytyy ja joskus ei mitään... Kärsivällisyyttä penkomiseen ainakin tarvitaan, mutta jos seassa joku helmi on, niin hinta on sitten edullinen :)
Minä luen kirppisjuttuja ihan rehellisen kateellisena :D
VastaaPoistaMä en löydä koskaan mitään, mikä olis vielä sopivan kokoinenkin. Mä en edes tunnista laatumerkkiä, vaikka sellaisen näkisinkin. Laadusta vois muutaman euron maksaa, vaikka oliskin vähänreilun kokoinen (tai hautoa ennestään täyteen kaappiin motivaatiovaatteeksi)
Moi Ansku :)
PoistaEt kai tosissasi - siellähän asut nurkilla ja pääset penkomaan vaikka joka päivä :)
Minä olen aina tykännyt selata muotilehtiä - eli on sitten siinä sivussa oppinut myös ne merkit mitä kannattaa poimia. Ei aina, mutta noin yleensä kuitenkin hulppeampi hinta takaa myös paremman materiaalin, leikkaukset ja työnjäljen.
Sitä "väärää kokoa" mielestäni ihan turhaan vältellään... Numero ei välttämättä kerro ollenkaan koko totuutta.
Sitten taas monikin ihan reilusti iso vaate on tuunattavissa omaksi. Nytkin minulla on työn alla L-kokoinen Ritva Pohjolan neulospaita, josta meinasin tehdä semmoisen (aika :) lyhyen syksyisen mekon - tai tunikan...
Ymmärrän kyllä, että niin kuin mikä tahansa harrastus, tämäkin vaatii silmää ja oppimista. Niin monet kerrat olen vienyt kavereita mukana ja monet eivät löydä "yhtään mitään", vaikka itse olisin samoista laareista penkonut yhtä sun toista aarretta :)
Mähän tosiaan voisin muuttaa vaikka asumaan sinne :D
PoistaEn mä vaan koskaan löydä sieltä mitään. Tai niistä muistakaan kirppareista, joita tässä ympärillä riittää melkoisen monta.
Harvoin mulle vaatteet liian isoja on. Useimmiten niissä on se vika, etten mä sovi niihin sisälle. Sovin, mutta napit tai vetoketju ei yllä kiinni...
Jossain tässä lähellä selvästi asuu joku teidän kokoinen laatuvaatteiden shoppailija, joka säännöllisesti käy kippaamassa kaapista ylimääräiset teidän perheen tyttöjen löydettäviksi :)
Täytyy joskus sopia treffit kirppiksen pihaan ja mennään yhdessä kaivamaan ne mun kokoiset löydöt rekeistä!
Nämä kirppisjutut on niin innostavia. Tyttäreni löysi merkkihuivin kesällä hietsun kirpparilta ja ilo oli suuri. Meillä eletään säästöbudjetilla tällä hetkellä niin kaikki tällaiset vinkit ja jutut, missä voi tehdä jokapäiväisessä elämässä säästöä ovat tervetulleita:) Samalla tulee yleensä tehtyä ekologisia ratkaisuja, mikä on aina hyvä.
VastaaPoistaKiitos Maarit :)
PoistaTavaran määrä on jotain ihan käsittämätöntä nykyään... Minua ei yhtään kiehdo kierrellä kaupoilla - päinvastoin - iskee ahdistus jo ajatuksesta. En siinä mielessä "henkistynyt" ole minäkään että pysyisin kokonaan erossa maallisesta - tavaraa ja vaatetta on paljon ja liikaa. Siinä kuitenkin aika puhtaat paperit, että uutena hankittua ei monta juttua meidän taloudesta löydy.
Minäkin luen kirppisjutut ennemmin kun muut, jos siitä vian vinkataan. Minusta on hienoa tämä kirppistely tänä päivänä, se on viisautta, mikä sen fiksumpaa, kun laittaa tavara kierämään. Mielelläni luen myös niitä juttuja kun joku on keksinyt tuunata kirppisvaatteita tai omiakin uuteen uskoon. Jos olisin jollekin kateellinen, niin semmoiselle joka keksii uusia ideoita vanhaan vaatteeseen. Muuten kiitos vinkistä, en ole tiennytkään noista Ikean verhovaijereista, saattaisi löytyä käyttöä. Aina oppii uutta.
VastaaPoistaHei vaan :)
PoistaIhan samaa mieltä olen tuosta uudelleenkäytöstä. Uskon että se ala tulee kasvamaan tulevaisuudessa - ja kiinnostaa yhä enenevässä määrin. Meillä erityisesti keskimmäinen tytär harrastaa paljon vaatteiden tuunailua. Eihän siinä oikein järkeä edes ole ostaa alusta asti pakalta kankaita ja tarvikkeita, jos kierrätettynä löytää käytännössä ilmaiseksi huippulaatuistakin materiaalia.
Minulla on nyt virityksessä iso pusero, josta meinasin mekkoa :) Laitan juttua jos onnistuu :)
(Tässä Hannen kommentti sähköpostista kopsattuna - onnistuin taas puhelimella poistamaan alkuperäisen.)
VastaaPoistaHeipä hei Johanna !
kiitti ihanasta kirppispostauksesta minäkin mielelläni niitä luen ja ihailen kuvia. Mutta asiasta aivan toiseen .... sinä kun olet semmonen kadehdittava viherpeukalo niin auta mua ... mulla on kasvamassa keltasia pyöreitä kurpitsoita. Ovat jo hyvän kokoisia ja niinpä otin yhden ja ajattelin keittää sosetta, mutta, mutta, kuoren alla olikin vihreetä aika paljon ja vain vähän keltaista ... onko nyt niin ettei se ole vielä kypsä ja onko sama sääntö kuin muissakin ettei sitä vihreetä saa käyttää ? Mutta mistä mä tietäisin koska se kurpitsa olis kypsää ? Auta mua kiltti Johanna ! Kävin lukemassa sun postaukset kurpitsoista ja siinä oli niin ihanan kauniin keltainen sisus ... harmittaa.... terveisin hanne
Hei Hanne :)
PoistaNyt olen ihan yhtä ymmällään kuin sinäkin... Tulee ensimmäisenä mieleen, että kyse on lajikkeen ominaisväristä. Vaikea sanoa kun ei näe tilannetta.
Laittaisitko kuvan kurpitsasta blogipostiin, niin voin vaikka julkaista sen täällä blogissa ja kysäistä josko jollakulla lukijoista olisi tietoa arvailujen tilalle?
Minulla on aina ollut vain tätä yhtä samaa lajiketta joka on ollut kokonaan keltainen.
Kelmuta avattu kurpitsa nyt jääkaappiin - säilyy siellä kyllä jonkun päivän hyvänä. Pähkäillään tilannetta lukijoiden kanssa, jos vaikka löytyisi joku kurpitsaprofessori :)
Tähän jos joku osaa jotain sanoa, niin kiitos neuvoista :)
Lämmin kiitos sinulle Johanna !
VastaaPoistaOlipa mieltä lämmittävää kuinka olit valmis auttamaan kurpitsaongelmaani .. olisit julkaissut siitä kuvan blogissasi .. todella ystävällistä. Kuvaa en kuitenkaan voi lähettää koska en omista kameraa. Nyt ongelmakurpitsa on hyötykäytössä kompostissa :-) Tänään otin sit toisen kurpitsan käsittelyyn ja sepäs olikin ihanan kaunis keltainen sisältä .. eli vihree paksu juova ei ollut ominaisuus vaan jokin poikkeus ... keitin ohjeellasi soseen ja olen NIIN ILOINEN. samoin tein omenasosetta vinkkiesi mukaan bamiksella surautellen .. aah.. tunnen olevani melkein kotonani keittiössä .. kunpa tämmösiä onnistumisia saisi kokea useamminkin :-)
huomenna ovat vuorossa kesäkurpitsat joista teen ainakin sosekeittoa ja lettuja ohjeellasi.
Kiitos Johanna kun jaksat ja haluat jakaa ihania vinkkejäsi meidän lukijoiden iloksi !
terveisin hanne
Hei Hanne :)
PoistaKiitos ihanasta kurpitsatarinasta. Kiva kuulla että onnistui sitten kuitenkin. Kurpitsan kasvattamiseen jää helposti koukkuun - aina yhtä jännää odotella mihin mittoihin ehtii kasvaa ennen pakkasia.
Eihän tämä kesä ainakaan meidän tontilla ollut ollenkaan paras mahdollinen puutarhan puolella. Ei tainnut mikään tehdä parasta satoaan, päinvastoin, monelta kohdin aika heikkoa. Mutta positiivisella asenteella vaan eteenpäin - ensi kesänä uusi yritys :D
Mukavaa syksyä sinulle :) Vielä ehtii sieneen ja puolukkaa. Karpalopaikka vielä kun löytyisi...