tiistai 20. toukokuuta 2014

Välineurheilua puutarhassa

Että ei ole ainakaan välineistä tai niiden puutteesta kiinni tämä puutarhaharrastus.
On kaksin kappalein haravoita, on harakuokkaa ja rautakankea... Lapion kahvakin on justiinsa naisen käteen passeli.


On kottikärryt joissa pakkauusi rengas ja akseli...



Ja on kastelukannukin - josta ette arvaa kuinka monet kerrat olen sitä nostellut piiloon kuvien ottamisen ajaksi... Nostetaankin nyt tänään kannu jalustalle. Sihtinokka meni jokunen vuosi sitten rikki - jäi auton alle - ilmankin pärjää. Jeesusteippi pitää aika hyvin - pohja ei edes paljon vuoda. Yläreunan halkeama ei haittaa muuten kuin että kannua ei voi ihan täyteen ladata ettei roisku kantaessa reisille...

Huomenna saatte jotain ihan muuta kuin puutarhaa... Luvassa ihan tosi hyvä suklaaherkkuresepti. Tehtiin tyttöjen kanssa jo kolme satsia - ja syötiinkin kaikki. Nyt täytyy penkoa muistikorttia, tuliko aiheesta hyviä kuvia talteen :)

Jutussa esiintyviä puutarhatyökaluja ei ole sponsoroitu - kuuluivat seitsemäntoista vuotta sitten talon kauppahintaan...                  

2 kommenttia:

  1. moi pitkästä aikaa! voi että minuu naurattaa tuo siun kastelukannu:D Siinä on kyllä fengshuit niin kohillaan :D :D.
    enkä jaksa oottaa huomiseen mitä herkkua tuleman pitää!!
    terkuin Tiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Tiina :)
      Sinä' sen sanoit - kyllä nauratti minuakin kun sain kommenttisi :D Mieti mikä historia näilläkin välineillä on - satoja ja tuhansia tunteja - ei niitä viboja uusiin välineisiin saa rahallakaan...

      Tällä kahvattomalla lapiolla oon nyt vääntäny kohta parikymmentä vuotta - en kai osaisi enää millään ergonomisella vempeleellä edes lapioda. Ja arvaa vaan olenko tottunut kantamaan kastelukannua silleen kaukana ettei vesi roisku halkeamasta reisille. Ja kottikärrykin - ihan hemmetin huonon mallinen, mutta siihenkin tottunu. Niin ja sama ukkokin ollut jo kohta parikymmentä vuotta - tottumiskysymys :D

      Poista