maanantai 29. syyskuuta 2014

Puutarhakesä 2014

 "Perinteen kirjoittaja on sanonut, että ihminen voi keskittyä elämänsä aikana joko rakentamiseen tai puutarhanhoitoon. Rakentajien työ saattaa viedä vuosia, mutta jonain päivänä rakennus on valmis. Sillä hetkellä he pysähtyvät ja jäävät omien seiniensä vangeiksi. Elämä menettää merkityksensä rakennustyön päättyessä.

Mutta on olemassa myös niitä, jotka kylvävät. He joutuvat kärsimään ajottaisista myrskyistä ja vuodenaikojen rajuista vaihteluista, ja harvoin he lepäävät. Mutta toisin kuin rakentajan rakennus, puutarha jatkaa ikuista kasvuaan. Ja vaikka se vaatii jatkuvaa huolenpitoa, elämä on sen ansiosta puutarhurille yhtä suurta seikkailua."
-Paulo Coelho, Brida

Näin hienosti sen sanoi Paulo. Puutarhurin pienistä - ja vähän isommistakin vastoinkäymisistä tehtiin suuri seikkailu...

Menneen kesän sää oli virallisestikin poikkeuksellinen - tosin minun rajallisen puutarhaharrastukseni kantapäänkautta opettamaa on, että jokainen kesä on poikkeuksellinen.

Ihan oikea palstaviljelijä, Sauvajyvänen, on hänkin mieltä että tämä kesä oli poikkeuksellinen - ja mitä se poikkeus sitten tarkoitti minun pihallani:

-Iso osa aikaisia lavapenkkikylvöksiä jäi itämättä. Siemenet kai vain yksinkertaisesti mätänivät kesäkuun kosteassa kylmässä mullassa.


-Herneet ja pavut itivät huonosti. Tein paikkauskylvöjä myöhään kesäkuussa (saattoi olla heinäkuunkin puolella) ja sillä toimenpiteellä satoa sitten kuitenkin tuli normaaliin tapaan. Eilen otin talteen loput.


-Pinaatti ei itänyt - eikä uusintakylvökään. Sen pitäisi olla se kaikkein helpoin...

-Avomaankurkkukylvökset eivät itäneet. Uusintakylvös kyllä, muttei ehtinyt valmiiksi.

-Salaatti iti ja kasvoi hitaasti. Endiivi menestyi parhaiten.

-Purjot jäivät rimpuloiksi. Tähän tosin löytyy ihan oikea selitys :D Linnut huomasivat että purjojen paksun heinäkatteen alta löytyy ne isoimmat madot - purjontaimet oli peuhdottu nurin joka jumalan päivä...

-Kaalikärpäsen toukat vikuuttivat lehtikaaleja. Kaksi mäntysuopaliuoskäsittelyä ehkä auttoi - ehkä ei... Loppukesällä kasvun vauhti voitti toukkien lisääntymistahdin. Nyt lasilavan lehtikaaleja riittää tuorekäyttöön varmasti jouluun saakka. Ensi kesänä kokeilen suorakylvöä ulos harson alle ja lavaan.


-Omenoita tuli lupaavasta kukinnasta huolimatta huonosti. Kesäkuun kylmyys?


-Ensimmäinen kerta, kun tyrninmarjasato jäi ihan nolliin. Räksät tyhjentivät ne vähätkin - menkööt.

-Toissa syksynä itusilmuista istuttamani valkosipulit eivät vieläkään ole kummoisen kokoisia - jätin multiin kasvamaan vielä yhden kesän. Lannoitus? Kuivuus? Istutin toiveikkaana lisää :)

-Pelargoniat eivät taaskaan kukoistaneet. Huono kanta? Tarjoustaimet? Lannoitus?

-Ruukkuyrtitkään eivät ollenkaan olleet parhaimmillaan. Kylmä? Kuuma? Poikkeustila? :D

-Jättikurpitsa jäi pikkupojaksi. Kylmä kesäkuu? Kuiva heinäkuu? Voiman puute lehtikompostissa?

-Tomaatitkin vikuuttivat vihreinä melkein koko kesän. Ainut, joka edes yritti kypsyä, oli vanha siperialainen lajike. Ensimmäinen punainen avomaan tomaatti saatiin juhannukseksi, mutta luulen hyisen kesäkuun vaivanneen taimia vielä heinäkuun helteilläkin - tomaattien kypsymistahti oli hidasta. Silti suosikkikasvejani :)


Eilen ulkoa kerättyjä loppuja Wilma-tomaatteja - ja se pikkupoika...

-Endless summer -hortensia ei taaskaan kukkinut. Paikanvaihto suunnitteilla. Paljon pitäis...

-Samettiruusukylvökset eivät itäneet. Kylmä ja märkä? Yksi myöhäisempi ruukkukylvös pelasti siemenkannan.

-Lipstikka ei jaksanut alasleikkuun jälkeen kasvattaa uutta kunnollista satoa. Helle?

-Mustaherukat eivät olleet ollenkaan niin maukkaita kuin yleensä. Mistä johtuu?

-Maa-artisokka ei kuki vieläkään. Liian varjoinen kasvupaikka? Siirto edessä.

-Avomaan paprikat jäivät vihreiksi. Ensi vuonna uusi yritys aurinkoisemmalle paikalle.


Mutta jotain poikkeuksellisen hyvääkin kesään kuului:

-Alppiruusut kukkivat upeammin kuin koskaan aiemmin.


-Ensimmäisten chilien kylki punertui jo heinäkuussa. Kokeilen talvettaa ikunalla jokusen taimen.


-Karhunvatukat kukkivat upeasti - satokin oli mahtava.




-Syyskuun lopulla tontilla ei ole vielä käynyt pakkanen.

Mikä siinä muuten on, että jos ompelukone takkuaa, tai maito palaa pohjaan ja kuohahtaa hellalle, tai ukko lampustelee kumppareilla vastapestylle matolle - niin siinä hermot menee ihan tosissaan.
Mutta jos toukat syövät lehtikaalit, tai kylmä tuhoaa siemenet tai se hortensia ei taaskaan kuki, ei vaikka on siirretty jo kolmeen kertaa - niin ne faktat vaan toteaa seesteisen rauhallisesti - siinä nyt vaan tällä kertaa kävi näin. Ja ensi kesänä yritetään uudestaan.

Huomasiko kukaan toisen sinnikkään? Siellä se on, ylimmäisessä kuvassa, syyskuun 29. päivän aamuna preeria-auringonkukassa hyörivä pikku mehiläinen :)

Tulevalla viikolla en tosin tee yhtään pihahommia. En meinaa mitään muuta, kuin kerätä puolukoita ja etsiskellä suppilovahveroita ja syödä eväitä mättäällä. Ihanaa aurinkoista syysviikkoa sinullekin :)

7 kommenttia:

  1. Jospa se vaan vähän vuorovuosina antaa huippusatoa ja sitten taas lepäilee ja keräilee voimia, tuo sinun puutarha siis.

    Ja nyt oon kyllä Paulon kanssa ihan eri mieltä. Me kun ei olla puutarhaihmisiä ollenkaan vaan noita rakennus- tai paremminkin remonttityyppejä, niin kyllä se elämä sitten vasta alkaa, kun se remontti on valmis, siihen valmistumiseen asti se on paitsi ajoittain kivaa, myös useimmiten stressaavaa ja ärsyttävää puuhaa. ;)

    Ajattelin noita sinun vastoinkäymisiä lukiessani, että minä taatusti lannistuisin täysin, jos kaikki menee vähän miten menee, eikä tule odotettua satoa. En todellakaan kattelis vaan, että no, tää meni nyt näin. Saatikka sitkeästi koittais ensi vuonna uudelleen! =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Heli :)

      Ihan mahtavaa jälkeä onkin teillä nyt. Olet sinä kyllä sitkeä emäntä sen maalausprojektin kanssa :) On se vaan ihme juttu - minua ei yhtään riso, jos pihalla ei kaikki mene ihan käsikirjoituksen mukaan. Jos sama sattuisi remontin kanssa, niin "perkeleet" raikaisivat ja verenpaineet katossa... Juu, ei rentouta remontti, mutta lapiohommat kyllä :)

      Totta on, että ihan matemaattisesti satomääriä jos laskisi, niin näin huonoa kesää ei ole koskaan aiemmin ollut. Kokonaisuutena kuitenkin olen ihan tyytyväinen. Ihmettelen miten mahtavia lehtikaalit nyt ovat, mangoldiakin on vielä ja ihanaa tummanvihreää persiljaa. Että pelkästään kiitollinen taaskin :)

      Poista
  2. Mitä teet vihreillä tomaateilla? Kun meilläkään ei ehtinyt tulla punaisiksi :( niin mietin että voiko niitä hyödyntää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei vaan :)
      En ole muuta kuin kypsytellyt sisällä - pimeässä ja huoneenlämmössä. Kaveri tekee aina vihreistä tomaateista chutneyta - en ole sitä koskaan itse näpertänyt, mutta on tosi hyvää.

      Poista
  3. Jep, näytä mulle ihminen, joka on saanut Endless Summerin kukkimaan kunnolla uudelleen ja pyydä sitä kertomaan niksit:) Meillä se on noin 6 vuotta vanha ja tällä hetkellä näyttävä, hyvin voiva, n 80cm halkaisijaltaan oleva pensas. Tänä kesänä yksi kukka, koko 5cm:(
    Heidi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei vaan :)
      Meinasin jo kirjoittaa, että katson peiliin, niin näet, mutta sanoitkin että kunnolla kukkimaan - ei ole totuudessa pysyäkseni koskaan mitenkään upeasti kukkinut, kerran huonosti. Nyt ei ollenkaan kahteen vuoteen...
      Ensi keväänä lapioin taimet ylös ja vaihdan paikkaa - ja kaadan ison tammen varjostamasta - ja jos ei auta, niin sitten suunnitellaan järeämpiä toimenpiteitä :)

      Sama täällä, pensaat olivat isokokoisia ja lehdistö kauniin vihreä. Ehkä ne ensi kesänä vielä kituuttavat tulevan muuton jäljiltä, mutta tähtäänkin sitä seuraavan kesän kukintaan - kärsivällisyyttä puutarhatoverit - kärsivällisyyttä :)

      Poista
    2. Onneksi rodot kukkivat ihan mielettömän hienosti meilläkin ja ajoitus oli täydellinen -ylppäreiden aikaan!

      Poista