keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Kirpparilta museoon


En tiedä mikä muu, kuin 0.20€ hinta motivoi minua jokunen vuosi sitten kirpparilla kun katse kiinnittyi pehmoleluun. Ostin kuitenkin sen ensimmäisen - ja sen jälkeen niitä sitten alkoi kertyä - kun kerran oli jo yksi, niin loogistahan on ostaa toinenkin samaa sarjaa - ja sitten vielä kolmas ja neljäskin ja...?

Lapset eivät enää olleet innokkaimmassa leikki-iässä, joten "äidin pehmot" päätyivät kellarilootaan. Kerroin yhdessä postauksessa tästä "keräilykohteestani" johon hurahtaneisuus ei koskaan ole ollut sen vakavampaa kuin euron panostus kirpparilla. Postaus poiki innostunutta keskustelua oudoista keräilykohteista - mutta myös yhteydenoton Suomen lelumuseosta!

Veikkailin jutussani leluja venäläisiksi, sen kummempaa tietoa minulla ei niistä ollut. Kommenttiboksiin sain kuitenkin ihan asiantuntijatason tietoa: Pehmolelut ovat Neuvostoliiton aikaisesta Tallinnasta, tehtaan nimi oli Polümer, tuotanto on lopetettu ja että ne ovat ovat nykyisin keräilykohteita.

Jutun kuvat kopsattu aiemmasta postauksestani - lelut kun eivät nyt ole paikalla.









Tämän vuoden näyttelyteema Suomen Lelumuseo Hevosenkengässä on Leikkikaluaarteita itänaapurista. Sinne muutti kevättalvella minunkin kokoelmani vuodeksi :)
Lelumuseo Hevosenkenkä löytyy Espoon Tapiolasta.


Yksi aiheeseen perehtyneitä ja monta informatiivista kommenttia aiempaan juttuuni lähettäneistä oli Heidi - kiitos sinulle ja kaikille muillekin aiheesta lisätietoa antaneille :)
Heidin ykköskohde ovat Cheburashka-lelut ja rakkain keräilylöytö tämä sininen heppa :)

vanhoja leluja / keräily / vanhat venäläiset lelut /

12 kommenttia:

  1. Hei, ei voi olla totta! :D minulla on sama pupu mikä sinulla on sinisenä (toka kuva)! :) minulla pupu on oranssinen mutta tismalleen sama. Olen pienenä sen joltakin saanut, en yhtään muista kuka sen antoi. Pitääkin äidiltä kysyä jos hän muistaisi paremmin :) pupu on vieläkin tallessa vanhemmillani :) eikö oo semmoista jännää kimmoisaa matskua kun puristelee? Vähän kuin meikkisieni mutta paksumpaa :D heh mun vertaus.. olipas jännä juttu! :D ihana pehmoeläin kokoelma sinulla :) <3 suloisia! :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei :)
      Just kuin meikkisieni - ja pinnassa lyhyt karva. Osan sisällä on myös rautalankaa - ehkei taivuttelua varten, mutta tukena?
      Ihmettelen kyllä itseäni kun alkujaan ensimmäisen ostin... Minulla kun ei ole ollenkaan tapana tarttua kirpparilla muuhun kuin kirjoihin tai kankaisiin... Mutta kai sitten syystä ovat keräilykohteina nyt muillakin - niissä vaan on sitä jotain :)

      Poista
    2. Ne tosiaan ovat kivan tuntuisia, mutta näiden huono puoli on se että ne hajoavat helposti, varsinkin mitä vanhempia ovat. Jos niitä taittaa ne usein murtuvat, siksi niitä ei kannata juuri puristaa tai taivuttaa. Oikeastaan näiden materiaali ei sopisi leluihin ollenkaan kun lapset tapaavat käsitellä lelujaan usein rajusti. Siksikin näitä on nykyään vaikeampi löytää, niiden valmistuksesta on sen verran kauan että ne alkavat olla aivan hajalla jos niillä on leikitty.

      Lisäksi olen kuullut että nämä eivät tykkää auringonvalosta eli niitä ei pitäisi säilyttää sellaisessa paikassa johon aurinko jatkuvasti pääsee paistamaan.

      Poista
  2. Voi, sinulla on tuollainen lohikäärmekin, se on yksi noista pöppiäisistä jotka ehdottomasti haluaisin saada, se kun on niin erikoinen ja hassu. Jos sellainen ilmestyy nettiin myytäväksi niin se olisi minulle varmaan se seuraava hankinta. Minusta näiden eläinhahmojen eräs hieno ja niiden suunnittelijan luovuutta ja monipuolisuutta osoittava piirre on se että näissä on mukana sellaisiakin otuksia joihin ei yleensä liitetä sanaa "söpö", kuten lohikäärme, käärme ja mustekala (käärme ja mustekala minulle on tulossa, niillä oli molemmilla niin vastustamattoman hassu ja herttainen ilme että ne oli pakko tilata kun ne Etsyyn myyntiin ilmestyivät). Ja kuitenkin ne onnistuvat näyttämään söpöiltä.

    Ja tuo aasi on myös niin ihana, samoin apinat. Kuinka monta otusta sinulla suunnilleen noita on ja muistatko kuinka kauan suunnilleen kesti kerätä tuollainen lauma?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo ylimmän kuvan lelut sain lahjaksi viime jouluna siskoilta - eli harvakseltaan niitä vielä kirppareilla on. Etsy oli minulle ihan uusi foorumi - kävin jo kurkkimassa ja sehän on mainio paikka. Paras kuitenkin pysyä pois sivustoilta, karkaa pian lapasesta minultakin tämä keräily :)
      Tiedätkö linkkiä, josta löytyisi kaikki hahmot, mitä tehdas on valmistanut?

      Minulla tätä porukkaa on yli 50kpl, en tarkkaan muista ja nyt ovat siis kaikki siellä museossa. Osa on samoja, siis pientä ja isoa possua ja ehkä joku ihan samakin. En ole näitä koskaan mitenkään tarkemmin syynäillyt. Suurin osa on varmasti alle euron löytöjä, ei niistä koskaan ole enempää edes pyyydetty. Yhdestä olen maksanut neljä euroa - se oli juurikin se iso cheburashka - muistan vieläkin, kun ei ollut se alle euron "normihinta" :D Pyörittelin kyllä aikani ja mietin.. Ei se huono ostos ollut silläkään hinnalla.

      Ensimmäisen kotiutin lähes kymmenen vuotta sitten. Suurin osa löytyikin sitten ihan parin vuoden sisällä. Nyt en ole itse löytänyt yhtään ainakaan vuoteen tai pariin, mutta muutama tulee aina joululahjoina siskojen kirppislöytöinä. Heidät tuntien eivät varmasti ole maksaneet euroa enempää yhdestäkään - mutta nyt täytyy ohjeistaa että voi niihin ehkä jonkun roposen enempikin sijoittaa :)

      Montako sinulla on näitä pehmoja? Ja kauanko olet keräillyt? Miten homma alkoi?

      Poista
    2. Minun keräilyni kohdistuu kaikenlaisiin söpöihin venäläisiin leluihin, eli nämä pehmot ovat vain yksi osa siitä. Siksi minulla ei ole tästä materiaalista valmistettuja otuksia vielä kuin 5, ja pari kappaletta on tulossa. Tarkoitus olisi kuitenkin hankkia niitä vähitellen lisää. Cheburashka on minulla se ykköskohde ja niitä minulla on erilaisista materiaaleista valmistettuina useita kymmeniä jos sellaiset ihan pikkuisetkin hahmot lasketaan mukaan. Cheburashka-keräily kohdistuu lisäksi muihinkin Cheburashka-tavaroihin ja minulla on iso kasa esimerkiksi rintamerkkejä ja kortteja. Muita eläinhahmoja minulla on muovisia ja kumisia.

      Olen keräillyt vasta pari vuotta. Kaikki alkoi oikeastaan siitä kun katselin vanhoja lastenkirjoja joita minulla on lapsuudestani säästettynä, ja niissä oli pari venäläistä joissa oli juuri sellaisia söpöjä eläinhahmoja kuvituksena: toinen kertoi Cheburashkasta (suomeksi Muksis) ja Krokotiili Genasta, kuvitus perustui näistä tehtyyn nukkeanimaatioon. Muistin tämän kirjan hyvin, tykkäsin siitä lapsena paljon. Aloin sitten etsiä netistä tietoa näistä hahmoista ja ihastuin hellyttävään Cheburashkaan täysin. Siitä tehty nukkeanimaatio oli niin uskomattoman suloinen. Tätä kautta löysin sitten Cheburashka-lelut ja samalla kiinnostuin muistakin venäläisistä leluista. Ensin oli lähinnä Cheburashkat, ja sitten harrastus laajeni muihinkin otuksiin.

      Olen itsekin etsinyt tietoa siitä olisiko jossain lueteltuna mitä kaikkia hahmoja Polümer-tehdas teki. En ole vielä ainakaan löytänyt. Taitaa olla niin että ei sellaista luetteloa ole nykypäivään säilynyt. Ehkä jos osaisi venäjää paremmin (tai viroa, näitä nimenomaisia hahmojahan tehtiin vain Virossa) niin sellaisen voisi netistä löytääkin. Jatkuvasti näkee netissä sellaisia hahmoja joihin ei ole aikaisemmin törmännyt, joten tosi paljon niitä on ollut. Uusin minulle aiemmin tuntematon hahmo on aivan ihana kenguru jolla on poikanen pussissa, löytyy Ebaystä. Lisäksi samaa hahmoa on usein tehty erilaisilla väreillä, esimerkiksi noita aaseja on monia erivärisiä.

      Ja tosiaan, olet ollut onnekas kun olet saanut noita niin halvalla. Nykyään nämä ovat halvimmillaan siinä 6-10 euroa (Etsyn keskimääräiset hinnat) mutta esimerkiksi tuollaiset Cheburashkat maksavat Ebayssa noin 40 euroa. Haluaisin vielä ainakin sellaisen upean viininpunaisen, itselläni on vaaleanruskea ja sen lisäksi näitä on olemassa muita ruskean sävyjä sekä vaaleanvihreitä. Neljä euroa on todella halpa hinta Cheburashkasta. omastani maksoin pari kymppiä ja se johtui varmasti siitä että se reppana on aika kulunut, priimakuntoiset ovat kalliimpia. Minä kun kelpuutan kokoelmiini myös kuluneita ja kärsineitä otuksia, jotkut ovat kertakaikkiaan niin säälittäviä että pitäähän ne pelastaa....

      Poista
  3. Varsin söpön näköisiä olentoja! Asuin 90-luvun alussa puolitoista vuotta Tartossa Virossa ja muistan nähneeni erään paikallisen ystäväni perheen olohuoneessa vastaavanlaisen lelukokoelman esillä kirjahyllyssä. Tuli nostalgiset muistot mieleen niistä ajoista! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei :)
      Näissä on jotain tunteisiin vetoavaa - ainakin minun ikäiselle :) En nyt muista, olisiko itselläni ollut lapsuudessa yhtään tällaista, mutta ehkä jollain kaverilla - siitä on sitten jäänyt ehkä joku tiedostamaton muistijälki ja sympatia näihin...

      Poista
  4. Hieno kokoelma ja kiva, että pääsivät lelumuseon näyttelyyn. Tuolla Weegeessä tulee usein vierailtua, nyt täytyy käydä tuolla lelumuseonkin puolella katselemassa. Muistan huvin nämä "vaahtomuoviset" pehmot, etenkin tuon Moskovan olympialaisten maskotin Miskan. Nämä oli sellaista materiaalia, mitä teki mieli lapsena nyppiä ja katsoa mitä siellä pinnan alla on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Anna :)
      En ole itse koskaan käynyt WeeGeessä. Olisi ollut kiva käydä näyttelyn avajaisissa, mutta tämä välimatka vaan toppaa monta mielenkiintoista tilaisuutta.
      Kesällä kyllä on suunnitelmissa käydä tutustumassa museoon - mielenkiintoinen nähdä mitä muita leluja näyttelystä löytyy.





      Poista
  5. Hieno kokoelma !

    Ps. Blogissani on kiva arvonta !

    VastaaPoista