Mieletön pari kuukautta

Mieletön aika alkoi joskus lokakuun lopuilla. Pesukone sanoi kertarytinällä sopimuksensa irti ja minä vääntelin käsin kuivaksi kuudenkymmenenasteen kirjopesukasan.
Soitin merkkikorjamoon.
Jo kahden viikon kuluttua ehtivät noutaa koneen...
Eikä mennyt kuin kuukausi lisää niin päiväposti toi kustannusarvion korjauskustannuksista.
Sekuntien sisällä siitä tulistuin ihan tosissaan...
Ilmoitin korjaamoon että tulen noutamaan puhkisyöpyneen takaristikon ja lähetän sen, tai kuvat siitä tehtaaseen.
Kone oli kuulema jo aikoja sitten heitetty romuihin...
Miksi #%&# sitten odotutatte kuukauden ja lähetätte arvion korjauskustannuksista...

"Emäntä käy taas kuumana kuin hellakoukku"... Kuulin mieheni kertovan puhelimessa tilanteesta kaverilleen. Vähätteli :D

Kyseinen pesukone oli noin seitsemän vuotta vanha Miele. Ei ihan minua tämä seitsemän vuoden palvelusaika vakuuttanut ja otinkin yhteyttä merkin huoltopäällikköön. Täytyy myöntää että ihan puhtaan asialinjan kriteerejä ei ehkä se yksi sähköpostiviestini täyttänyt, mutta herrasmiehenä ymmärsi keski-ikäistä äiti-ihmistä joka on sitkutellut ilman pesukonetta pari kuukautta...

Se kustannusarvio korjauksesta...

Saman herrasmiehen kanssa pääsimme keskustellen niin hyvään sopuratkaisuun etten tiedä onko minulla edes lupa sen yksityiskohtia näin julkisesti kertoa :)

Elämä jatkuu... Vaikka se ei enää ole ollenkaan Mieletöntä :D
Uudessa koneessa on eco-ohjelmat eli iso parannus vanhaan. Näin tyhjiä koneellisia en pyöritä muutoin kuin silkin tai villan hienopesussa. Minulla ei ole niin monta silkkipaitaa että kone täyttyisi ikinään...

Minun pyykkivaltakuntani... Seinään kiinnitettävä kuivausritilä on kyllä sataparempi kuin se lattialla pyörivä siipihärveli. Seinähaitari menee tyhjänä nätisti kasaan eikä haittaa imurointia. Yksi lattiahökötys minullakin vielä on, mutta sen kelkon kierrätykseen sinä päivänä kun saan aikaseen hankkia toisen seinään kiinnitettävän. Takana Lempi-tyttären ompelukonesysteemit.

Kellarivessa.

Ja vinkkiä remontti-intoisille: Kellarin vessanpytyn taakse on sijoitettu pumppu joka heilauttaa sen itsensä katon kautta kulkevan poistoputken kautta pääviemäriputkeen. Tässä tapauksessa jälkikäteen rakennetun vessan poistoputken vetäminen sementtilattian sisään olisi ollut aika epäinhimillinen urakka. Kellarissa risteilevien keskuslämmitys- sun muiden putkien seassa yksi metallinen viemäriputki katossa ei ole kuin "sisustuselementti" :)

Niin ja tämän postauksen ajatus vain oli että ei kaikkea tarvitse aina ihan purematta niellä ja mukisematta hyväksyä. Soitin kuluttaja-asiamiehellekin jonka kanta pesukoneen kestoon oli, että näin se vain nykyään on... Koneen heittäminen romuihin asiakkaalta kysymättä ei tosin hänen mukaansa ollut normikäytäntö ollenkaan.

Sanoi mitä sanoi, ei kelvannut minulle. 
Mielen huoltopäällikkö oli samoilla linjolla kanssani, heidän pesukoneidensa käyttöikä ei ole seitsemän vuotta. Vika joka omaan koneeseeni ilmaantui, on äärimmäisen harvinainen Mielen koneissa, eikä sille löytynyt arvauspohjalla selitystä.

Nykytuotteiden elinkaaresta postaili juuri ihana Preferita ja turhasta valittamisesta suorasanainen Virpi.
Molemmat aiheita jotka riipivät omaakin hermoani... Tässä tapauksessa se valittaminen nyt kuitenkin oli mielestäni kertakaikkisen aiheellista ja kuten tarinasta ilmi käy, tuloksellistakin. Nyt olen tyytyväinen ja ihan hiljaa hetken :D