Kirjoitin jokunen viikko sitten että en ole vielä koskaan löytänyt suppilovahveroita... Mutta nyt olen :) Muistin että "melkein sukulaiseni", siis mieheni ex-appiukko puhui joskus vuosia sitten aiheesta. Tartuin oljenkorteen ja kysäisin viime tiistaina, josko mentäisiin suppisretkelle. Jo samana päivänä asia järjestyi ja palasin reilun parin ämpärillisen kanssa kotiin. Olen aivan innoissani uudesta valloituksesta, nyt tiedän suppispaikan. Samalta läntiltä hain tänään viisi sankoa lisää, enkä millään olisi malttanut lähteä kesken pois :D
Suppilovahveroita löydät sammaleisesta havumetsästä. Ensimmäinen sieni on helpointa huomata puhtaalta sammalikolta. Kun löydät yhden, varo askeleitasi :) Ympärillä saattaa lymytä koko sangollinen...
Maastoutumisen mestarit mustatorvisienten ohella :)
Ja tässä varoituskuva: Suppilovahverot kasvavat samassa maastossa kuin tappavan myrkylliset suippumyrkkyseitikit. Usein juurikin näin, aivan rinnakkain. Ihan pienten lasten kanssa näitä ei kannata poimia, saa touhussa aikuinenkin olla huolellinen. Suppilovahverot esiintyvät isoina ryppäinä, niitä saattaa löytää sangollisen muutaman neliön alalta. Siinä intopiukeana niitä ryppäitä sankoon viskellessä mukaan ei saa joutua yhtäkään seitikkiä.
Onnellinen mies, ystäväni Veikko :)
Kahvitauon aika. Ja tosiaankin, se oli minulle ensimmäinen kahvikuppi kolmeen vuoteen. Veikon nokipannulla keittämä kahvi tuoksui niin vastustamattoman ihanalle että otin puoli kuppia. Ja sen jälkeen kaksi puolta kuppia lisää :D Silläpä kirjoittelen tätä juttua poikkeuksellisesti puolenyön tietämillä.
Veikon Drive out-kahvila :)
Kahvitauon jälkeen poimimme vielä pari sankoa lisää...
Tässä viime tiistaina poimimani suppikset: Halkaisin kuivatettavat pienetkin suppilovahverot kahtia. Isommat pilkoin useampaan osaan.
Minulla ei ole kuivuria, joten kokeilin kuivatusta saunan lauteilla leivinpaperin päälle leviteltyinä. Saunassa on "aina valmis-kiuas", joka pitää saunatilan aina hiukan ylilämpimänä. Lämmitin myös takan, sen piippu on saunan takaseinää vasten ja siitä sain vielä lisälämpöä. Kuivatussaunassa lämpöä oli noin 35 astetta. Kahdelle normikokoiselle lauteelle sain aseteltua reilu pari sangollista. Sienet kuivuivat laudeolosuhteissa lähes kuiviksi noin vuorokaudessa. Kuivatuksen aikana pöyhin ja kääntelin sieniä jokusen kerran ja jätin ne vielä toiseksikin päiväksi lämpimään.
Tähän, noin kahden litran peltipurkkiin mahtui reilu kaksi sangollista suppilovahveroita kuivattuna. Kutistuivat kuivatuksessa noin 90% tuoretilavuudesta.
Aivan ihania kuvia! Itse en ole sieni-ihmisiä, mutta ajattelin opetella maistelemaan pikkuhiljaa...Ehkäpä mieli muuttuu vielä. Maku ja koostumus vain ei ole istunut oikein minulle : /. Mutta ihana tunnelma tuolla!
VastaaPoistaHaluatko kokeilla kuivattuja sieniä? Ainakin kasviswokkeihin käyvät mielestäni tosi hyvin. Niissä sienten makukaan ei oikeastaan pääse esille... On se sitten hyvä tai huonompi juttu :)
PoistaJos haluat, niin laitan Aneten matkaan tai jätän kaupalle kun ajelen Jyväskylään.
Näitä syötän lapsillekin, ovat siis satavarmasti seitikkivapaita :D
Tänään oli yllä yksi ihmeellisen ihana päivä. Aurinko paistoi, näin ison ukkometson ja löysin ihan hulluna sieniä... Jos välillä vähän elämä ahdistaakin, niin kyllä luonto hoitaa omansa :)
Voi vau, mitä herkkuja ämpäri kaupalla. Meidän pikkumies löytää aina suppikset, minä harvoin.
VastaaPoistaNo niin on :) Eilen illalla perkasin ja levittelin pari sangollista kuivumaan, nyt aamusta alan ihmettelemään loppujen kolmen sangollisen jatkokäsittelyä...
PoistaKuivumaan ei mahdu enempää, eli joudun sitten kai pakastamaan loput. Ja tietysti sitten tänään tarjolla suppiskeittoa, suppiswokkia ja ehkä joku suppispiiras...
Juuri tuo pienen pieni erehtymisen mahdollisuus on hillinnyt halujani sienestää...ja se,että kertaakaan kun olen metsään mennyt, ei ole suppilovahveroita löytynyt:( Mutta sinä olet tehnyt mahtavan löydön! Upea saalis!
VastaaPoistaTotta, minuakin kyllä välillä vähän hirvittää erehtymisen mahdollisuus. Tuo seitikki on kyllä paha, kasvaa välillä ihan kiinni suppilovahveroissa.
PoistaLuulen että ennemmin en ole niitä löytänyt, koska yksinkertaisesti vaan en ole osannut niitä etsiä. Hienon paikan ystäväni minulle neuvoi, mutta ihan mielenkiinosta kokeilen joku päivä retkeillä vastaavissa maastoissa. Löytäisinkö sienet nyt kun tiedän miten niitä pitää etsiä...
Metsä hoitaa! Kiitos Johanna,, minulla taitaa olla kuivattuja sieniä kaupalla kun olen joltakin poimijalta ostanut. Minäpä ihan pikkuisen tänään kokeilen.. : ) (ihan kuin pikkulapsi, hävettää... )
VastaaPoistaOi, ukkometso oli varmasti ihana näky. Tidan mennä tänään metsään kävelemään ja "hoitamaan itseäni".Mikko lähti Etelä-Afrikkaan eilen ja saankin pitää huushollia nyt ihan itsekseni : ). Ihan mukavaa! Mukavaa päivää!!
Sama fiilis minulla, mukava välillä pitää koko talo vain naisten valtakuntana :)
PoistaIstui puunoksalla riekkokin, oli kyllä kaunis aurinkoinen päivä.
Minunkaan siskoni ei syö sieniä, eivät kaikki kaikkea :) Turha siitäkään aiheesta on huonoa omaatuntoa kantaa.
Täältä löytyi just sienijuttua ja minulla on ollut jo eilisestä mielessä, että tänään pitää tehdä sienikeittoa :P
VastaaPoistaNythän sitä kannattaa tehdä. Paikallisessa Cittarissakin on ollut tuoreita suppiksia vihannespuolella. En katsonut kilohintoja, mutta eivät lienee mitenkään ylikalliita.
PoistaSenverran vaan täytyy sanoa, että olen jotenkin ylivarovainen kaupassa ja toreilla myytävien marjojen ja sienten kanssa. Aina mietin että onko ne varmasti poimittu puhtailta paikoilta... No, minun ei tarvitse asiaa sen tarkemmin pohtia tai tutkia. Jos kauppoja lähtisin hieromaan niin aika tarkkaa tietoa kyllä vaatisin tuotteiden alkuperästö, vai onko sitä edes mahdollista saada, en tiedä aiheesta yhtään.
Kai tuo sienestyskin menee vähän samalla tavalla kuin muukin kerääminen. Sitten kun oppii katsomaan, näkee saalista joka paikassa. Itsellä oli eilen viimeisiä puolukoita kerätessä oikein työ ja tuska olla keräämättä suppiksia kun niitä tuntui olevan joka paikassa. Viime vuotisetkin on vielä käyttämättä, niin paljon niitä tuli. Huh. Mutta hieno saalis. Palkitseva harrastus!
VastaaPoistaJep, helppoahan tämä oli kun kaveri talutti sieniryppään viereen :) Nyt kyllä kiinnostaa kokeilla, löydänkö suppiksia ihan itse. Kokeilen ilmanmuuta retkeillä omin päin, josko nyt löytyisi tätä laatua, kun osaan katsoa sillä silmällä :)
PoistaNyt, kaivelehan sienijemmat kattilaan :) Kuivatuissa sienissä ei haittaa vaikka olisivat ylivuoteisiakin. Ymmrtääkseni säilyvät jopa muutaman vuodenkin.
Oli kieltämättä ihana päivä ja mahtava sienisaaliskin. Pakko päästä uudelleen :)