Puutarhurin laulu
Minä kylvän vihreän nurmikon,
joka kasvaa apilaa;
ja vehmaalta tuoksuu tarhassa,
kun tuuli puhaltaa.
Älä huolehdi turhaan tarhuri,
saat siemenet itämään.
Voikukkia kasvaa varmasti
ja vaikka et kylväkään.
Minä ruusun istutan tarhaani,
jalon, vahvarunkoisen.
Ja kun ruusu nuppunsa aukaisee, koko päivän iloitsen.
Älä huolehdi turhaan tarhuri,
saat ruususi kasvamaan.
Ja sen piikit tunnet varmasti,
jos kukka ei puhkeakaan.
Ja lintulautoja joukoittain
panen puihin korkeisiin,
kun linnut aamulla laulavat,
minä herään säveliin.
Älä huolehdi turhaan tarhuri,
jos lähtevät laulajat.
Niin harakat saapuvat varmasti
ja ne puissasi nauravat.
-Aale Tynni-
Minä kylvän vihreän nurmikon,
joka kasvaa apilaa;
ja vehmaalta tuoksuu tarhassa,
kun tuuli puhaltaa.
Älä huolehdi turhaan tarhuri,
saat siemenet itämään.
Voikukkia kasvaa varmasti
ja vaikka et kylväkään.
Minä ruusun istutan tarhaani,
jalon, vahvarunkoisen.
Ja kun ruusu nuppunsa aukaisee, koko päivän iloitsen.
Älä huolehdi turhaan tarhuri,
saat ruususi kasvamaan.
Ja sen piikit tunnet varmasti,
jos kukka ei puhkeakaan.
Ja lintulautoja joukoittain
panen puihin korkeisiin,
kun linnut aamulla laulavat,
minä herään säveliin.
Älä huolehdi turhaan tarhuri,
jos lähtevät laulajat.
Niin harakat saapuvat varmasti
ja ne puissasi nauravat.
-Aale Tynni-
Muodon vuoksi
Aina meitä väännettiin
ja aina meitä käännettiin:
Ei niin eikä noin eikä näin.
Totteli luonto:
pensas tuli puuksi,
puu kasvoi sivullepäin.
Mitä heimoa olimme alkujaan,
tuskin muisti kukaan.
Leikatulla nurmella,
herramme käskyn mukaan
kasvoimme, pallo ja kartio,
neliö ja suorakaide
ja kaiketi meistä kunniaa
sai puutarhataide.
Niin elimme, niin kuolimme
lain ja nuhteen alla
ja hallittuina saksilla
ja rautaharavalla.
Huokasiko joku?
Huokauksen kuuli,
vain peippo nurmikolla
ja tuuli.
-Aale Tynni-
Aina meitä väännettiin
ja aina meitä käännettiin:
Ei niin eikä noin eikä näin.
Totteli luonto:
pensas tuli puuksi,
puu kasvoi sivullepäin.
Mitä heimoa olimme alkujaan,
tuskin muisti kukaan.
Leikatulla nurmella,
herramme käskyn mukaan
kasvoimme, pallo ja kartio,
neliö ja suorakaide
ja kaiketi meistä kunniaa
sai puutarhataide.
Niin elimme, niin kuolimme
lain ja nuhteen alla
ja hallittuina saksilla
ja rautaharavalla.
Huokasiko joku?
Huokauksen kuuli,
vain peippo nurmikolla
ja tuuli.
-Aale Tynni-
Tulin tänne syksyllä 2010 viikonlopun ratsastusreissulle ja tunsin tulleeni kotiin. Nyt puolitoista vuotta myöhemmin olen muuttanut tänne asumaan. Tämä on ainakin kertomus siitä, että mahdottomiltakin tuntuvat unelmat voivat toteutua! Tämä blogi kertoo myös Norjasta, Valdresista, metsistä, vuorista, dølehevosista, ihmisistä, kissoista, arjestani, sopeutumisestani, havainnoistani ja ajatuksistani. Toivottavasti tämä kertoo myös elämän hidastamisesta... Vähän syvällistä, vähän arkista ja vähän kepeän pinnallista. Vähän kaikkea.
Kiitos Johanna tästä postauksesta! Hyvän kuuluu kiertää -itsekin noita runoja kierrätin ja varmaan moni muu ennen minua!
VastaaPoistaPuutarha-aiheisia runoja on muuten tosi paljon. En ole koskaan ollut erityisemmin runoihminen, mutta onkohan tämä ulkomaille muutto vaikuttanut siihen, että näen äidinkieleni nyt vähän eri valossa ja runot tuntuvat nykyään niin hienoilta...
Moi!
VastaaPoistaMikä olisi hyvä makeuttaja valkoisen sokerin tilalle mehuihin? Syksyllä kun äitini tekee kerätyistä marjoista myös mehuja, mutta haluaisimme sokerin korvata jollain muulla, terveelisemmällä. Osaisitko siis neuvoa asiassa? :)