Toinen menneen kesän uusi tuttavuus kasvimaalla olivat varsisellerit. Hankin niihin siemenet ajoissa - mutta unohdin sitten kylvää ne. Juhannuksen aikoihin sain Viinikan puutarhan isännältä lahjaksi kaksi grillitikun kokoista purjontainta. Junttasin ne puolivarjon penkkiin - hoitotoimet jäivät siihen. Koko syksyn irrottelin uloimpia lehtihankoja ja nyt sitten nostin koko loppujuurakon ylös. Ihan hervoton kasa selleriä vieläkin. Pakastan sen pilkottuna ja menee keittoruokiin ihan täydestä.
Varsiselleri ei ole ottanut nokkiinsa pakkasesta, mutta parin viikon takainen lumimyräkkä katkoi rapeita varsia.
Ja lehtikaali sitten. Sen viljelyä olen kokeillut nyt kahtena kesänä. Ensimmäisenä kesänä sääolosuhteet lienee olivat otolliset - tuhohyönteisiä ei ollut lainkaan ja lehtikaalit kukoistivat lasilavassa ja avomaalla.
Tänä vuonna tuli totuus vastaan. Kaaliperhosen toukat nylkivät pienet lehtikaalit tikkurangoiksi. Suihkutin taimet kahteen kertaan mäntysuopaliuoksella. Ehkä se jotain auttoi, mutta ei niitä kaikkia pirulaisia saanut hengiltä ainakaan sillä luomukonstilla. Tiesin että lehtikaali kasvattaa lehtiä pitkälle syksyyn ja sillä sitten jätin surkeat lehdettömät varret paikalleen. Pikku hiljaa kaalit voimaantuivat ja uusi kasvu voitti toukkien lisääntymistahdin. Loppukesän lehdet olivat jo ihan ehjiä - kaunista tummanvihreää satoa on vieläkin vaikka kuinka.
Ja tämänkin vielä esittelen: Gluteeniton marraskuun sadonkorjuupiiras purjosta ja lehtikaalista. Nyt olen saanut kehiteltyä aika täydellisen hyvän suolaisen piiraan pohjan tattarista ja psylliumista. Laitan siitä ohjetta kohtapian :)
Saa kyllä ylpeänä esitelläkin, hienoa satoa sait! Odotan kovasti sitä piiraan taikinan ohjetta.
VastaaPoistaMeillä kävi vähän samalla tavoin lehtikaalien kanssa, kun tuli niitä kaalikoin toukkia invaasiona silloin kevään hurjan lämpöaallon mukana. Alkuun näytti, ettei mitään syötävää saa mistään kaalikasvista. Koit olivat menneet harsojen allekin. Sitten lehtikaalit rupesivat syyskesällä puskemaan terveitä lehtiä. Taimiahan oli vähän liikaa meillä, joten jaoin satoa ympäriinsä ja pakkaseen meni paljon. Tänä vuonna en kuivannut sitä, kun ei ole tullut kauheasti lämmitettyä leivinuunia vielä ja kun entistäkin kuivattua satoa on tallessa.
Lehtisellereitä ostin taimena etelämpää, Kokkolan torilta, tutulta viljelijältä neljä alkua. Hän valkkasi mulle sellaiset taimipotit, joissa oli vähän enemmän, ja sanoi, että kannattaa jakaa, niin saa useamman taimen. Taimia tuli kuusitoista... Ja selleriä riitti :) Oli niin suotuisa kesä täällä Oulussakin, neljä kuukautta kasvukautta.
Mutta purjot mulla menivät mönkään. En koskaan ennen ole kasvattanut niitä, ja näyttää, että aika lailla on opeteltavaa. Suurin purjoista oli syyskuun lopussa sellainen lyijykynän paksuinen, ja sen kokoisina kai ne pitäisi istuttaa keväällä :D.