sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Porkkanakeitto & hamppukerma

Uusi kokeilu hampunsiemenistä; hamppukerma.
Aluksi liotin yön yli noin 1,5dl hampunsiemeniä, sekaan 1,5 dl vettä. (Aamusta en sitten ehtinytkään jatkaa siemenkermaprojektia ja heitin vesi-siemen-sekoituksen vielä päiväksi jääkaappiin.)


Illalla seos bamixin kulhoon ja pyöritys tasaiseksi. Suhteella 1/1 siemenet-vesi seos jäi aika paksuksi. Valmista kermaa tuli reilu kaksi desiä. Yllättävän vaaleaa kermaa näinkin tummista siemenistä. Liotusvesi oli myös ruskeaa. Käytin sen tietysti, koska mukanaan tulee siihen liuenneita ainesosia. Kerma saattaisi olla vielä vaaleampaa jos sekoituksessa käyttäisi puhdasta vettä. Tämä kerma meni vahvan värisen porkkanakeiton sekaan, joten asialla ei ollut mitään merkitystä.


En ole aiemmin tehnyt hamppukermaa, mutta kokeilin nyt aluksi lisätä sen porkkana-paprika-sosekeiton sekaan. Ajatus osui kyllä ihan nappiin. Hampun maku sopi tosi hyvin porkkkanan ja paprikan aromeihin.

Porkkanasosekeitto
1kg porkkanoita
3 punaista paprikaa
5 sipulia
10 valkosipulinkynttä
1/2 tuorechilipalko
Kylmäpuristettua oliiviöljyä
Luomu yrtti-kasvisliemikuutio
Ripaus rakuunaa

Kattilaan loraus oliiviöljyä, freesaillaan hetki paloiteltuja sipuleita ja valkosipuleita. Sekaan viipaloitu paprika ja pilkottu chili, taas hetken pyörittely. Lopuksi pilkotut porkkanat ja noin litra vettä. Kasvikset keitellään hitaalla lämmöllä kypsiksi, sekaan lisätään mausteet ja soseutetaan tasaiseksi sauvasekoittimella. Lopuksi sekaan lisätään hamppukerma.



Lautaselle paistettuja Arla grillijuustoviipaleita ja auringonkukan siemeniä. Pakastin osan aiemmin ostamiani tarjousjuustoja. Hiukan rakenne pakastaessa pehmeni, mutta ihan menevät täydestä keittojen lisukkeena.


Aiemmassa hamppukakku-postauksessa lisätietoa öljyhampunsiemenistä. Öljyhamppu on yksi vanhimpia viljelykasveja, joka tekee nyt paluuta yleiseen tietoisuuteen ja ansaitsemaansa arvostukseen.
Itselleni öljyhampunsiemenet jäävät kerrasta keittiön "aina kaapissa tuotteeksi". Ihan uskomatonta tekstiä mitä siitä kerrotaan terveellisyytensä puolesta, ovat hinnaltaan ihan kohtuu edullisia, hyvän makuisiakin ja monikäyttöisiä. Sopivat sekä ruoanlaittoon, leipomuksiin ja pikkunaposteltaviksi sellaisinaan.

Tässä vielä lyhyt tietoisku hampunsiemenistä:

Terveellistä, syötävää hamppuöljyä voidaan valmistaa muun muassa kylmäpuristamalla korjatuista, kypsistä siemenistä. Hampunsiemenet sisältävät helposti imeytyvää proteiinia noin 25 prosenttia ja monityydyttämätöntä rasvaa noin 33 prosenttia. Siemenet ja niistä puristettu öljy ovat gluteenittomia ja kolesterolittomia. Kumpikaan valmiste ei sisällä kannabinoideja.

Aiemmin soijapavun luultiin olevan kasvikunnan eniten aminohappoja sisältävä jäsen, sillä se sisältää jopa 18 aminohappoa kahdestakymmenestä proteiinisynteesissä tarvittavasta aminohaposta. Kuitenkin uudempien tutkimusten mukaan hampunsiemenet sisältävät kaikki ihmisen terveydelle välttämättömät 20 aminohappoa.

Hampunsiemenet sisältävät paljon terveellisiä ja ihmiselle välttämättömiä omega-3-, omega-6-, ja omega-9-rasvahappoja. Hampunsiementen monityydyttymätön ja paljon rasvahappoja sisältävä rasva koostuu pääosin linolihaposta (LA, omega-6), jota on siementen rasvapitoisuudesta noin 55 prosenttia ja alfalinoleenihaposta (ALA, omega-3) jota on 20–25 prosenttia. Hampunsiemenet sisältävät myös erittäin harvinaista ja terveellistä gammalinoleenihappoa (GLA, omega-6) neljä prosenttia ja stearidonihappoa (SDA, omega-3) suunnilleen kaksi prosenttia.

Hampunsiemenet ovat erinomainen proteiinin lähde sisältämällä kaikki 8 kehollemme välttämätöntä aminohappoa sekä 12 muuta aminohappoa. Hampunsiemen - toisin kuin esimerkiksi eläinperäiset proteiininlähteet - on raaka, kokonainen ja valmis proteiininlähde sellaisenaan. Sitä ei tarvitse missään vaiheessa kuumentaa, jotta esimerkiksi ravinnon sisältämät bakteerit saataisiin tuhottua. Tämän vuoksi hampunsiemenessä on jäljellä kaikki sen elinvoimaiset ravinto-aineet.

Yli 65 % hampunsiemenen proteiineista on loistavasti imeytyvää edestiiniä. Loput 35 % on albumiinia, joka on myös äärimmäisen hyvin imeytyvä proteiinityyppi. Sekä edestiini, että albumiini ovat hypoallergisia eli ne aiheuttavat hyvin vähän allergisia reaktioita.
-Wikipedia-

hamppukerman valmistus / hamppukerma / gluteeniton sosekeitto / kasvissosekeitto / porkkanasosekeitto / kasvissosekeitto /

3 kommenttia:

  1. HEI!Käytkö vielä kirppiksillä ja kierrätyksessä tekemässä löytöjä?Olisi taas hauska nähdä mitä ihanaa olet löytänyt edullisesti.Ne ovat mielestäni juuri parastya blogissasi.

    VastaaPoista
  2. Tämähän vaikuttaa hyvältä. Pitää katsella jos tuossa meidän Prismassa olisi tarjolla hampunsiemeniä. Aavistuksen verran lienee paikallaan allergioiden takia reseptiä muokata, mutta ehdottomasti kokeilemisen arvoisia tällaiset keitot. Ne ovat niin hyviä lounaita (minulle, miehestä en tiedä innostuuko se :P ).

    VastaaPoista
  3. Hei! Siementen ja pähkinöiden liotuksen idea on siinä, että entsyymi-inhibiittorit häviävät ja fytaatit liukenevat pois. Entsyymi-inhibiittorit eli entsyymiaktiivisuutta estävät yhdisteet ovat aktiivisia sisäilmassa ja myös ulkoilmassa, mikä näkyy siinä, ettei siemen ala itämään. Vasta mullassa on tarpeeksi kosteutta, jotta siemen voi alkaa itämään ja kasvamaan ja täten myös ravintoarvot nousevat, koska siemen tarvitsee ravinteita kasvaakseen. Siksi saamme idätetyistä tai liotetuista siemenistä enemmän irti kuin liottamattomista.

    Toinen juttu ovat ne fytaatit, fytiinihapot. Ne ovat yhdisteitä, jotka sitovat siihen siemeneen tai pähkinään ravinteita ja mineraaleja, esim. kalsiumia. Tämähän on järevää, sillä mikään elävä ei halua luopua hyvistä aineistaan, joita se tarvitsee kasvuun. Eli kun liotat, niin muista, että liotusvedessä on juurikin siihen liuenneina fytiinihappoja, jotka halutaan sillä liotuksella nimenomaan pois. Eli liotusvettä ei kannata käyttää, jos ylipäätään liottaa siemeniä.

    Toivottavasti oli apua! =)

    VastaaPoista