sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Purjontaimet purkista hylsyyn

Nyt tuli pähkäilyn paikka myös purjon istutuksen kanssa. Kylvin purjon ja lehtisellerin siemenet kasvavan kuun aikaan - niinkuin perussääntö ohjeistaa (maan päällä kasvavat kylvetään kasvavan kuun aikaan - ja maan alla kasvavat vähenevän kuun aikaan). Sitten kurkistin ohimennen Yläkuu-sivuston uutiset - ja sielläpä neuvotaankin istuttamaan vähenevän kuun aikaan myös purjo, jos tavoitteena on pitkä valkoinen osa. Eikä vain purjoa, vaan muutkin kasvit joiden toivotaan tekevän satonsa kasvin tyveen (kyssäkaali). Myös kerivät salaatit istutetaan vähenevän kuun aikaan.

10.5 tein sitten semmoisen tempun, että istutin osan purjoja vähenevän kuun juuripäivänä - ja ihan vertailun vuoksi meinaan istuttaa osan purjoja seuraavana kasvavan kuun lehtipäivänä 21-22.5.

Ja jos nämä mietteet eivät vielä kuulosta tarpeeksi hulluilta - niin jatkoa seuraa :) Kokeilin vielä semmoistakin temppua, että pujotin purjontaimet vessapaperirullahylsyyn. Ja miksi?
No siksi kun olin niitä hylsyjä pitkin talvea säästänyt taimikasvatukseen ja kytännyt ettei kukaan vaan tee oharia ja heitä hyvää hylsyä roskiin :) Taimikasvatuksen aika otti ja meni - ja kaapissa pyöri edelleen kassilllinen rullanhylysyjä.
Ja siksikin kun kaverin kanssa tuli tämä aihe puheeksi jokunen päivä sitten. Pähkäiltiin, josko rullahylsy tukisi taimenrimpulaa alussa - ehkä auttaisi sitä erottumaan juurelle katteeksi lisätystä heinänsilpusta - ehkä jopa edesauttaisi sen paljon puhutun "purjon valkoisen osan" kasvua. Sitäkin mietittiin, että riittääkö puolikas hylsy - vai pyörisivätkö hylsynpätkät ensimmäisellä tuulella pitkin tiluksia - että kuinka syvälle ne pitäisi laittaa.

Äitienpäivänä paistoi aurinko ja mikäs minun oli näpertäessä takapihan kasvimaalla hevosenpaskan vessapaperirullien ja heikosti kasvaneiden purjontaimien kanssa. Jos tästä ei pitkiä valkoisia purjoja tulekaan, niin mukavan äitienpäiväaamun vietin kuitenkin. Ja oli se hylsyrivi aika hauskan näköinen valmiina :D

Hylsyjä, hevonpeetä ja purjontaimia purkissa. Tämä kun nyt on ihan harakirikokeilu, säästin ne yksittäiskoulitut taimet ja käytin ryhmäpurjoiksi kasvattamiani koulimattomia taimia.
 Pujotin purjon hylsyyn niin että juuri tuli pohjasta läpi.
Tein kohtuusyvän vaon, johon ladoin hylsyt riviin. Tyhjä ruukku sattui olemaan käsillä - sillä sitten merkkasin istutusvälit. Lisäsin istutuskauhalla multaa hylsyyn suunnilleen haarautumispisteen kohdille.
 Rivissä kuin reippaat sotapojat.
Täytin vaon hylsyjen ympäriltä hevonpeellä. Ja koska purjon taimia oli paljon - ja on vieläkin, tein pari riviä lisää. Keskiriville piti vähän kurkotella ja siihen olikin niin hankala näpräillä hylsyjen kanssa, että istutin taimet siltään - hyvä toisaalta niin myös vertailun kannalta.

Olen latvonut purjontaimet pariinkiin kertaan - nyt taas sen verran, että pysyvät topakasti pystyssä hylsyissään. Latvomaton
 ja latvottu.

Penkin reunalle lisäsin vielä väripilkuksi muutaman samettiruusun - niitä ekakertaa itsekasvatettuja taimia :) Ja riviväleihin keräsalaattia.


Tänään 17.5 purjot näyttävät kotiutuneen hyvin hylsyihinsä. Levitin penkin päälle harson - joka tosin roikkuu muutamasta tukikepistä huolimatta nyt ihan liian alhaalla. Huomenissa käyn joko Lidlissä etsimässä lisää kasvitunnelitarpeita - tai rautakaupassa tarkistamassa vastaavien hintatasoa.

Uusi kasvimaa leikkimökin pohjalle on lisälaattojen saumaushiekkoja vaille valmis. Nyt se sitten tapahtui - hyötykasvimaa levähti takapihalta etupihan puolelle :)

12 kommenttia:

  1. Onpas nätit siistit rivit! Ahkera olet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)
      Ei ihan suoraan taaskaan rivit mennyt. Siis niin saamaton olen, etten sitä narutikkusysteemiä saa hankittua (tehtyä). Sillä saisi niitä suoria rivejä - joita minä aina muiden kuvissa ihastelen :)

      Poista
  2. Anteeksi nyt, että tässä vaiheessa kommentoin tällaista. Hylsyidea on sinällään näppärä, mutta oletko tullut ajatelleeksi mitä hylsyt sisältävät? Niissä voi olla vaikka mitä kemikaaleja (liimoja, väriaineita...), jotka liukenevat maahan ja sieltä juurten kautta kasveihin. Ei niistä aineista varmasti mitään kertakäytöllä aiheudu, mutta jos tarkoitus on syödä mahdollisimman luonnonmukaista ruokaa niin välttäisin laittamasta maaperään teollisia materiaaleja, joiden sisällöstä ei ole mitään tietoa. Tällainen mahdollisuus on pilannut minultakin monta hyvää niksiä ja suunnitelmaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ja kiitos huomiosta :)
      Kyllä olen kuule moneen kertaan ja hartaasti pähkäillyt, missä menee "kemikaaliraja2 omalla tontilla. Keltiäispesiin ainakin tulee tuprautettua valkoista jauhoa - joka ei varmaan mitään luomua ole...
      Nämä hylsyt kai lukisin samaan kastiin kuin sanomalehdet. Ymmärtääkseni niiden käyttö mullan alla rikkojen estoon on kuitenkin ihan hyväksyttyjä luomutalouksissakin?
      On jäänyt minultakin monta väliin just näiden pähkäilyjen kanssa. Vieläkin mietin niitä jokunen vuosi sitten alessa olleita superhienoja piharuukkuja - valmistumaa Kiina ja materiaali jotain epämääräistä... En uskaltanut niitä tomaateille ottaa :)

      Poista
  3. Miten siellä pohjoisempana kasvit kasvaa ulkona. Laitoin kaksi tomaattia kokeeksi ulos - ja kuolleilta näyttävät. Tai sitten ovat vaan laiskoja ja makaavat sen takia. Sisareltani paleltui viimeyönä osia kukista (lumipalloheisi ainakin lötköttää ja muutamasta pelakuustakin osa kukista).
    Näin kylmästä keväästä en tykkää - varsinkin kun ekakeran laitoin oikein innolla siemeniä sisälle itämään ja nyt ne kasvavat liian pitkiksi. Voi ei :-(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Marru :)
      Ihan hyvällä mallillaan ovat ne tomaatintaimet, jotka istutin toukokuun alussa. Meidän tontilla ei ole pakkanen käynyt. Osa taimia (mm arka basilika) on ollut lasin alla ja osa tomaatteja oelkän rei'itetyn muovin alla - siinä Lidlin tunnelissa :) Laitan kuvia niin uskotte, että kyllä ne siellä pihalla vaan ovat kärvistelleet. Keli on kyllä käynyt aika lähellä nollaa, mutta ovatpahan nyt sitten karaistuneet kunnolla.

      Poista
  4. Talouspaperirullan hylsyjä on neuvottu useammassakin puutarhajutussa (arvostettua lehteä myöten) käyttämään juurikin lisäämään purjon valkoista osaa, joten en näe mitään syytä olla niitä hyödyntämättä. Tuskinpa niissä maitopurkkia myrkyllisempiä aineita on käytetty, taloustarvikkeeksihan talous- ja wc-paperikin käsittääkseni luetaan. Kadehdittavat rivit sinulla tosiaan on :)

    Itse ilahduin siitä, etten ehkä sittenkään kylvänyt omia kyssäkaalejani väärään aikaan, kuten luulin. Tosin vielä niistä ei ole noussut minkäänlaista vihreää mullan pintaan vaikka lykkäsin siemenet maahan parisen viikkoa sitten. Jotenkin ajatuksissani mielsin kyssäkaalin nauriiksi/lantuksi ja siksi istutin alakuulla ja vasta jälkikäteen tajusin, että maan päällehän se kyssäkaali kasvaa... Mutta hyvä tosiaan, jos se kaikesta huolimatta pitikin laittaa alakuulla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Anna :)
      Talouspaperirullan hylsy kuulostaa jo aika ammattimaiselta valkoisen purjon kasvatukselta :) Eivät olisi minun taimirievut yltäneet niihin korkeuksiin... Mietin sitä itsekin, että sanomalehteen lienee on hylsypahvi verrattavissa? Sehän on totta, että kierrätyspaperin käsittelyyn käytetään kemikaaleja - eli ihan puhtailla papereille eivät varmasti selviä jos oikein lähdetään mittaamaan...

      Aika hitaasti nyt on kevät edennyt. Pari viime viikkoa ollut niin kylmiä, että taidan laittaa vähän uusintakylvöjä varulta samettiruusun osalta. Mutta ihan kohta helpottaa - säätiedotus näyttää siltä, että tulee se kevät sittenkin :)

      Viime kesänä minulta söi kirvat kyssäkaalin lehdet niin pahasti, että kitkin pois koko yrityksen. Nyt kokeilen harson alla.

      Poista
  5. "Johanna" tomaatintaimet on lantalan seinustalla ruukuissa (muiden ulkotomaattieni kanssa). Tuo kun on suojaisa paikka, harsolla peittelin.
    Pellolle viemäni koetaimet ovat kaikki paleltuneet. II ja III vyöhykkeen rajamailla on ollut kovia yöhalloja (sääaseman mittarin mukaan jopa -7 pahimmoillaan).

    Lumipalloheisi meillä alkaa komeesti vihertämään samoin ns. perennat.
    Ruoho pitäisi ajaa, mutten ole raaskinut, kun valkovuokot ja skillat värittävät nurmikon.
    Muista kukkasista vain orvokki ja neilikka kestää meidän yöhalloja.
    Kasvihuonetomaatit ovat kasvihuoneessa, pakkasvahti päällä yöt.

    Palmukaali/lehtikaali talvehti hangen alla hyvin ja sen lehtiä meillä syödään jo. Laitoin taimien juurille siemeniä itämään uutta satoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei :)
      Onpa hurjia pakkasia ollut. Meillä kolmos-nelosen rajamailla ei ole käynyt toukokuussa nollan alapuolella - lähellä tosin, mutta ihan voimissaan ovat alkukuusta istutetut tomaatit lasin ja Lidlin muovin alla. Siitä saakka on ulkona ollut parikymmentä muutakin tomaatintainta purkeissaan karaistumassa. Kaikki ihan iskussaan nekin - tosin aika kaatuilevia honteloita jo.
      Tänään on lehtipäivä ja katson josko ehdin saada osan varsiselleriä ja purjoa maihin. Viikonloppuna on leijonapäivät - se olisi suotuisa aika istuttaa chili ja paprika. Ja 26-27 ovat sitten niitä kauan odotettuja neitsytpäiviä - silloin on se hetki kun pitäisi tehdä kaikki pihahommat :)

      Palmukaalia en ole koskaan kokeillut - ensi vuonna varmasti.

      Poista
  6. Vaikka aiheesi on purjontaimet, kommenttiosiossa on myöskin sivuttu tomaatintaimien kasvatusta. Siispä minäkin... Odottelen tuskastuneena ilmojen lämpenemistä, sillä vaikka taimet on olleet ikkunan edessä, pituutta alkaa olla jo olla niin paljon, että ulkoilemaan ne pitäisi saada. Kokemusta kun ei ole , niin arvailen että paikka on liian lämmin. Piti siirtää jo eri ikkunalle, kun itäaurinko lämmitti aamulla purkkeja niin, että lehdet näytti kärsivän. Nähtäväksi jää, miten onnistuu, kun ovat niin honteloita. :-(((
    Miten se meni tuon siperialaisen kans, onko sillä väliä, napsiiko varkaat pois?
    Oletko käsitellyt lavakauluksia millään öljyllä tai muulla suoja-aineella, markkinoillahan näkyy olevan ainakin osmocolorilla jotain haitatonta ja biologisesti hajoavaa. Kuitenkin korvaani särähtää ; erikoisuretaaniöljy.
    Ihailen sinun hienoja taimirivistöjä ja tehokasta tilan käyttöä. Ihan kateus iskee. :-)) Siinä näkyy pitkä kokemus ja innostuminen asiaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Anita :)
      Arvaa vaan olenko tuskaillut saman kanssa itsekin... Normia myöhempään on nyt minullakin mennyt tomaattien istutus. Muutaman laitoin toukokuun alussa ja osan vein ulos muovin alle. Ihan hyvässä mallissa ovat - tosin en tiedä ovatko kylmässä kasvaneet sen kummemmiksi. Mutta ainakin ovat karaistuneet ja juurtuneet. Mielenkiintoista nyt nähdä, onko satoajankohdassa tai muuten kasvussa eroja niihin taimiin, jotka ovat edelleen sisällä. Loput tomaatit meinaan istutella 26-27.5, neitsytpäivinä.

      Pensastomaatista ei oteta sivuversoja pois - paitsi loppukesästä jos alkaa olla liian tuuhea. Ei se minua suuremmin haittaa, vaikka taimet ovat ylipitkiä. Hautaan koko ylimääräisen varren maahan ja uskoisin että se vain auttaa tomaattia, koska siihen kasvaa lisäjuuria. Pensastomaatti joka tapauksessa levähtää ympäriinsä - ei se haittaa jos vähän on venkollaan istutusvaiheessa. Alussa tuen sitä muutamalla kepillä ja ohjaan ylöspäin - loppukesästä se karkaa ja leviää joka suuntaan :D

      En ole käsitellyt lavoja mitenkään. Nyt tosin on se minullakin suunnitteilla niden etupihan lavojen osalta. Tarkoitus olisi sävyttää ne tummanruskeiksi ulkopinnalta jollain öljyllä. Täytyy tutkailla aihetta, vaikka tarkoitus ei niihin värjättyihin ole heti mitään istuttaa, ovat vain jemmahiekan- ja -mullan varastointiin.

      Tämä rajallinen tonttitila opettaa tehokkuuteen :) En tämä sinänsä mikään unelmapihani ole - jos tilaa olisi rajattomasti, saisi kaikki kasvaa paljon vapaammin. Tänä keväänä olen jostain syystä ollut taas normia enempi innostunut pihasta - jokunen vuosi meni vähän hohhaillessa. Nyt olen saanut toteutettua jokusen kauan hautuneen vision - ja olen kyllä ihan aidosti tyytyväinen näihin pieniin uudistuksiin.
      Semmoinenkin kynnys ylittyi, että toin hyötytarhaa etupihalle. Ei näytä yhtään hassummalta :)

      Poista