Tuorepuuroaiheesta josta piti kirjoittamani, poikkean senverran että kysäisen näin julkisesti josko joku vilja-ammattilainen selvittäisi minulle ja siinä samalla ehkä muutamalle muullekin mikä on näiden ryyni ja suurimo sanojen logiikka.
"Kauraryyni ts. kaurasuurimo on kuorittua kauranjyvää." Näin sanoo esim. Niittymylläri nettisivuillaan. Selvä juttu. Oletan ja ymmärrän siis että kauraryyni on kaurasuurimoa eli kuorittua kauranjyvää? Ja että vehnä- ja ohraryynitkin ovat kokonaista kuorittua jyvää? Eli siis kuorimattomina jyviä ja kuorittuina ryyniä ts suurimoa?
Mutta mutta, miksi Helmi-perunasuurimoita kutsutaan suurimoiksi vaikka ne eivät ole kuorittua perunaa vaan sisältävät perunajauhoa, perunatärkkelyssiirappia ja E330 eli sitruunahappoa? Ja miksi mannasuurimot ovat suurimoita, vaikka ne valmistetaan vehnänjauhatuksesssa erotetuista vehnän karkeista ydinrakeista? Niissä ei ole mukana viljan ulompia kuorikerroksia. Kaura- ohra- tai esim vehnäryynit eli -suurimothan kun ovat kokonaisia kuorittuja jyviä.
Ja miksi, oi miksi minä aina kutsun mannasuurimoita mannaryyneiksi :D Ja niin tekevät lapsetkin, ja mies joka soittaa jouluruuhkassa kiihtynessä mielentilassa Cittarin jauhohyllyiltä yrittäen löytää kauppalistan mannaryynit: Täältä prkl mitään mannaryynejä löydy, otanko nyt näitä mannasuurimoita, en etsi enää minuuttiakaan...
Ja sekoitetaan pakkaa vielä senverran että kurkistakaapa esim. Ruohonjuuren nettisivut. Kauranjyvän kohdalla kuvassa on ainakin oman näkemykseni mukaan kuorittu kauraryyni ts se kaurasuurimo. Ei siis kauranjyvä, jossa minun käsitykseni mukaan pitäisi olla mukana vielä uloinkin kuori?
Tämä oli ihan mukava joulu. Paluu arkeenkin tietysti on taas ihanaa sekin. Tästä postauksesta piti tulla juttu tuorepuuroista, mutta tämä ryyni / suurimo aihe nyt tuli kuin vahingossa sitten esille. Kävin tässä jokunen päivä sitten (sanotaan että eräässä isossa marketissa) kyselemässä ryynejä. Valikoima oli aikalailla nolla. Pysäytin osastolta myyjän ja kysäisin josko tilanne on nyt joulun takia huono vai ihanko normaalivalikoima on tämä nollalinja. Hänkin ihmetteli sanaa ryyni, ei oikein tiennyt mitä pitäisi etsiä ja lopuksi esitteli minulle mannasuurimoita... Että näin...
Y muchas gracias Jussi :) He pasado tres dias al fondo de mi sofa. Cinco peliculas en un dia con un botella de vino tinto y queso bueno. Puedes imaginar lo he pasado bien...
"Niin kauan kuin minulla peukalo heilahtaa, tuon sinulle joka joulu punaisen amarylliksen". Kiitos Raija :)
Vanhoja 1967 :D kankaita ja pyyhkeitä siskolta kiitos :)
Vaippapyllyjä omalta äidiltä. Keräileekö näitä kukaan muu kuin minä?
Entäs saarivauvoja? Näiden tarina alkoi Veera Merenhelmen syntyessä 19 vuotta sitten. Ensimmäinen saarivauva kotiutui meille Rarotongalla tapaamaltani suomalaiselta pariskunnalta. Kokoelma on karttunut mummon kirpparilöytöinä ja lisää löytyi taas yllätyspaketista :)
Kiitos Alexander. Belgialaista luomusuklaata. Ihanaa.
Hyvää punaviiniä anopilta.
Kiitos kaikille kärsivällisille lukijoilleni. Joulukuu on mennyt aikalailla huomaamatta ohi ja blogikin elellyt hiljaiseloa. Monta mukavaa reseptiä ja muutakin juttua odottelee vuoroaan.
Toivotan rauhallista loppuvuotta teille kaikille. Uusi vuosi tuo taas mukanaan uudet tuulet. Aina on mahdollisuus oppia uutta, muuttaa totuttuja tapoja, kokeilla, uskaltaa, ehkä joskus pettyä mutta usein yllättyä iloisestikin. Toivon että jokainen teistä kirjoittaa ensi vuonna omasta elämästään oman näköisensä tarinan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti