tiistai 10. joulukuuta 2013

Tarpeellinen huuhteluoperaatio?

Tattari kaikissa muodoissaan on eniten käyttämäni viljojen korvike. Kokonaisten tattarisuurimoiden (eli tattariryynien) käytön yhteydessä puhutaan aina suurimoiden huolellisen pesun ja moneen kertaan huuhtelun tärkeydestä. Ohjeet vaihtelevat ja minullekin on ollut tähän saakka aikalailla epäselvää, miksi huuhtelen miten lämpimällä vedellä, moneenko kertaan ja mistä tiedän että nyt on oikeaoppinen huuhdonta suoritettu ja että "terveydelle haitallinen fagopyriini" on saatu lapsille syöttämistäni leivistä pois...



Lähetin aiheesta kysymyksen itse pääkallopaikalle - ja näin vastattiin Keskisen myllystä:

"Kun tattari kuoritaan, jyvän suojakuori poistuu ja se altistuu kaikelle sille, mihin se on ilman välityksellä kosketuksissa. Pitkään (yli 8 kk) kuorittuna varastoidun tattarin väri alkaa muuttua punertavaksi (myös meidän tattarin). Tämän aiheuttaa itiökasvusto, joka pääsee ilmasta tarttumaan suojattomaan siemeneen ja alkaa kasvaa punertavaa rihmastoa sen pinnassa.
Tämän takia tattareita neuvotaan huuhtelemaan kylmässä ja kuumassa vedessä ennen käyttöä ja punainen huuhteluvesi heittämään pois. Meidän neuvomme on, että ostaa tattaria, joka on juuri kuorittua, tällöin sen maku ja terveellisyys on parhaimmillaan (niinkuin kaikilla elintarvikkeilla).
Tuoretta tattaria voi käyttää ilman mitään huuhteluita. Itse en suostuisi syömään mitään sellaista elintarviketta, jota on pitänyt ensin pestä ja huuhtoa moneen kertaan. Säilöntä- eikä peittausaineita ei tattarissa tietääkseni ole käytössä muillakaan valmistajilla, vaikka tuota väriä erheellisesti sellaiseksikin monesti luullaan."

Markku Vitikainen kirjoittaa vielä, että siementen fagopyriini on hänen käsityksensä mukaan tattarin mustissa kuorissa (akanoissa) - jotka siis ovat kovia ja syömäkelvottomia ja ne poistetaan myllyssä. MTT:n sivuilta selviää että fagopyriiniä on eniten tattarin versoissa - eli tattaria ei siis kannata versottaa.
Markku lupasi olla vielä yhteydessä MTT:lle ja laittaa viimeisimpiä tutkimustuloksia aiheesta tiedoksi minullekin - kerron jos jotain uutta aiheesta selviää.

Tuorein tattari on tietysti kotimaista. Olen käyttänyt tattarisuurimoita jo vuosia - vielä koskaan en ole huomannut että huuhteluvesi olisi punaista - suurimoista irtoaa hiukan myllyn normipölyä, kuten kaikista kokonaisista viljoistakin. Huuhtelen tattarisuurimot haalealla vedellä kulhossa käsien välissä hieroskellen. Kiehuvaa tai kuumaa vettä en käytä senkään takia että idätän tattaria usein - kuumapesu kun ei itämistä ainakaan edistä...

Tattarisuurimoista valmistuu ihan mainiota rieskaa - mutta sitä kannattaa käyttää myös idätettynä esim. tuorepuuroissa tai raakaleivässä. Tattarin idätystä ei kannata kokemukseni mukaan yrittää idätysastioissa - helpoiten se hoituu metalilävikössä:

"Tattariryynejä on helpoin idättää metallilävikössä. Aluksi ne pestään huolellisesti. Itse hinkkailen niitä käsien välissä vesikulhossa parissa vaihtovedessä. Pintaveden mukana huljahtavat pois ylimääräiset pölyt. Kaadan pestyt tattarit lävikköön, alle kulho ja koko laitos pimeään. Huuhtelen tattaria haalealla vedellä hyvin heilutellen useammankin kerran noin kahden vuorokauden idätyksen aikana - se estää tattarisuurimoita homehtumasta ja pitää itusatsin raikkaana. Kun ryyneissä on muutaman millin idut, huuhtaisen ne vielä kerran ja siirrän jääkaappiin."



tattarisuurimoiden huuhtelu / myrkyllinen fagopyriini / tattari / tattarisuurimot / idätys / tattariversot / idätetty tattari / tattaripuuro / raakapuuro / raakaleipä

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Sydämelliset piparit - gluteeniton

Itseleivotut piparit ovat olleet meillä ns. jäissä jo useamman vuoden. Blogiringin Dr.Oetker PipariBattle 2013 -kampanja kuitenkin innosti kokeilemaan miten piparit onnistuvat gluteenittomina - ja onnistuivathan ne :)


Edellisestä piparitaikinastani oli kulunut ainakin parikymmentä vuotta - eli näppituntumaa sopivaan seokseen ei enää ollut. Virittelin kolme hiukan erilaista taikinapohjaa - hyvänmakuisia kaikki, mutta psylliumin lisääminen helpotti kaulintaa.

Tässä vähäsokerinen, nopea ja helppo gluteeniton piparitaikina.
125g voita
2tl jauhettua kanelia
2tl jauhettua kardemummaa
1/2tl jauhettua neilikkaa
1/2tl jauhettua inkivääriä
2rkl intiaanisokeria
2rkl siirappia

1 muna
1/2dl kylmää vettä
1rkl psyllium kuiturouhetta
1dl perunajauhoa
3 1/2dl tattarijauhoa
1tl soodaa
1/4tl suolaa

Laita kattilaan voi, sokeri, siirappi ja mausteet. Sulata ja kiehauta seos. Anna jäähtyä lämpimäksi ja vispaa sähkövispilällä sekaan muna. Sekoita psyllium kylmään veteen. Älä anna seisoa kauan, vaan kaada psylliumgeeliseos aika pian taikinaan ja sekoita samalla huolellisesti sähkövispilällä. Lisää lopuksi jauhot joihin on sekoitettu ripaus suolaa ja sooda. Sekoita taikina puulastalla. Kääräise kelmuun ja laita jääkaappiin maustumaan yön yli.

(Mittaa jauhot yhteen isoon mittakulhoon ja tarkista kokonaismäärä - pienillä desimitoilla mitaten tulee helposti mittavirheitä. Jauhot kannattaa muutenkin kipata kerralla ja pyöräyttää nopsaan rasva-muna-seokseen - siten sekoitus hoituu helpoiten. Ja toinen pikkuvinkki: rkl ja tl -mitat kannattaa hankkia - niitä löytyy muovisina joka romukaupasta eurolla. Ruokailuvälineiden koko ja mittaajan näkemys määrästä kun vaihtelevat :) 

Kauli taikinasta pulikalla tattarijauhojen avulla sopivan paksuisia taikinalevyjä (isot piparit vaativat hieman paksumman rakenteen, pienet piparit voi kaulia ohuemmiksi). Painele muoteilla - tai leikkaa veitsellä tai taikinapyörällä - haluamasi maliset piparit. Paista kiertoilmatoiminnolla noin 175°C noin 12-13 min.

Kevennetty piparitaikina, josta valmistuu myös haarukkaleipiä - gluteeniton ohje.

Ja nämä innostivat kokeilemaan piparien koristelua. Dr.Oetker Silver -rasia ja valkoinen sokerikuorrute ovat kaksi tuotetta, joilla pääsee jo pitkälle. Silver -pakkauksessa on neljää erilaista koristeraetta. Dr.Oetker pehmeät kultaiset helmetkin ovat erityisen kauniita.

Sokerikuorrutteella on helppo kiinnittää koristerakeet.
 Pieniä rakeita on näppärä liikutella paikalleen hammastikulla.



Valkoinen, kulta ja hopea - niitä käytimme pääväreinä.

Minulle jäi vain taikinan teko - tyttäret halusivat koristella.

Tässä ensimmäinen taikinapohja. Käytännössä sama kuin ylläolevassa ohjeessa, mutta ilman psylliumia. Oli tämä ainakin mureaa :) Piparit olivat hyviä - aivan suussasulavia, mutta kaulimaan pystyi vain yhden ison piparin kokoisia takinapaloja...

Tässä taikinassa mukana on psylliumia ja yksi muna. Taikina toimii mielestäni hyvin. Kokelin vielä samaa taikinapohjaa hieman eri voi- ja jauhomäärällä ja kahdella munalla - hyvin toimi sekin - lisään reseptin myöhemmin. Sokeria käytin ministi - kuten kaikissa leipomuksissani.

Pyöräytin pipareiden yläreunaan sukkapuikolla pienen reiän ennen paistoa. Minulla on ollut visio valmiina jo marraskuun viimeisistä sienireissuista lähtien :)

Aneten, Veeran ja Lempin taidonnäytteitä - ensikertalaisilta aika hieno suoritus - mutta hyvää oli minun ensimmäinen gluteeniton piparitaikinakin :)
Erityisesti sokerikuorrutteella koristeltavat piparit eivät tarvi kuin nimeksi sokeria taikinaan - itse tykkäsin rouheisiin tattarijauhoihin valmistuneista pipareista tosi paljon. Kuorrutetut piparit ovat niin hienoja, että ne hennoo syödä vasta joulun jälkeen. Koristelemattomia tattaripipareita on meillä tehty ja syöty nyt aiheesta innostuneena jo useampikin taikina...

Ja tässä se visio on valmiina - Lempin huoneen ikkunalla metsästä löydetty ihanasti kelottunut karahka ja tyttöjen koristelemat piparit. Kiinnitin oksan verholautaan ruuvattuihin koukkuihin siimalla. Koska oksa on käyrä ja halusin sen nimenomaan näin päin, se on kiinnitetty kolmella koukulla - keskellä oleva koukku pitää oksan asennossa.
Käytin siimaa myös pipareiden ripustamiseen - ajatukseni oli että puu ja piparit pääsevät pääosiin. Värikkäämmän piparikoristeen saa nauhoilla tai rustiikkisemman sisalnarulla.

Lempin huoneessa on sydämellinen joulupiparikarahka - toiselle ikkunalle ripustimme kuusipipareita.


PipariBattle 2013 on Dr. Oetkerin Oy:n Hotelli- ja ravintolamuseon kanssa yhteistyössä järjestämä piparkakkujen leivonta- ja koristelukilpailu, jossa etsitään kauneinta, jännittävintä, mielikuvituksellisinta, ihastuttavinta, erikoisinta, hauskinta… mitä ikinä piparkakkutaikinasta voikaan taikoa koristeiden voimalla.

Kilpailusarjoja on neljä:
1) Kotileipurien 2D eli yksitasoiset piparkakut
2. Kotileipurien 3D eli kolmiulotteiset rakennelmat
3) Yritin parhaani… piparkakut, joiden kauneus löytyy katsojan silmästä
4) Pro: kondiittorit, leivontablogin pitäjät sekä kaikki itsensä ammattilaiseksi tuntevat

En itse edes muista, milloin tein edellisen kerran pipareita... Päätin alussa osallistua "Yritin parhaani" -kilpailusarjaan, mutta kyllä tämä lopputulos on senverran hieno, että taidan ihan ihan itse ylentää itseni ja nousta "Kotileipureiden 2D" -luokkaan :)


Yhteistyössä Dr.Oetker ja Blogirinki
gluteenittomat piparit / gluteenittomat joulupiparit / gluteeniton piparitaikina resepti ohje

tiistai 3. joulukuuta 2013

Classic

Jyväskylä 96,2 MHz
Kokeile ilmaiseksi kuukausi - tai ihan niin pitkään kuin haluat. Itse tutkitusti: Classic laskee verenpainetta, vähentää lapsiin, mieheen, koiraan ja naapuriin suuntautuvaa kyrsiintymistä, poistaa "hilpeiden radiomainosten" aiheuttaman otsalohkon kiristyksen, tasoittaa pulssin, tuo kotiin ja keittiöön rauhan, ajattomuuden ja hitauden henkeä...


Muistin yht'äkkiä, että joskus menneisyydessä päätin siskoni kanssa kuunnella vain Yle ykköstä - sitä josta saa tietää merisään, jossa luetaan päivän mietelause ja jossa Turun tuomiokirkon kello lyö keskipäivän tunnit. Se päätös piti ainakin vuoden-pari. Elämän hulinoissa se unohtui - nyt on taas se aika.

Löysin Classic -kanavan. Se on nyt hiljaisena taustamusiikkina keittiöradiossani. Lapset olivat aiheesta hiljaa ensimmäisen päivän. Toisena päivänä joku vaihtoi kanavan takaisin Novalle. Palasin Classicille ja pyysin lapsia ihan oikeasti ja avoimin mielin kuuntelemaan muutaman päivän. Kolmantena päivänä Lempi sanoi, että nyt minä ymmärrän mitä tarkoitit. Olemme kaikki yhtä mieltä - keittiössä saa soida Classic.

Musiikkia ja kanava, jota voit kuunnella taustalla vaikkapa samalla kun lueskelet tätä blogia. Sytytä kynttilä ja koekuuntele hetki. Suosittelen erityisesti nyt joulukuussa :)

"Classic on tuoreella ja avoimella otteella kulttuuriin ja sen ilmiöihin pureutuva klassista musiikkia soittava radiokanava.
Classic soittaa maailman kauneinta musiikkia kellon ympäri ja tarjoaa siten oivan vastapainon nykypäivän nopealle elämänrytmille sekä keitaan kiireen keskelle."

Classicin antennitaajuudet ovat:

Helsinki  92,9 MHz
Hyvinkää  103,4 MHz
Hämeenlinna  88,1 MHz
Jyväskylä  96,2 MHz
Kuopio  94,8 MHz
Lahti  107,4 MHz
Oulu  99,6 MHz
Porvoo  90,8 MHz
Raasepori  104,3 MHz
Savonlinna  100,0 MHz
Tampere  92,2 MHz
Turku  106,8 MHz
Valkeakoski  90,3 MHz