Huima parannus

Facebookin sivuilla kerroin eilen lähteväni mustikkarinteeseen juuriharjan kanssa - Marru heitti villin veikkauksen aamulla unohtuneesta bodyn kuivaharjauksesta, jonka sitten hoitelen metsässä em. välineellä :)

Kymmenet kerrat olen istuskellut lasten ja siskon kanssa marjaretken evästauolla samalla kivellä. Iso kivi erottuu ympäristöstä kauas ja sitä on pidetty "huoltopisteenä", koska lapsetkin ovat sen jo pienestä löytäneet. Kiven varjoisalla sivulla säilyvät juomapullot viileinä - sen päällä on istuskeltu tuntikausia nauttien auringosta...

Mutta vuosia meni tähän oivallukseen - siivouspäivä.

Harjasimme siskon kanssa kiven puhtaaksi irtokarikkeesta.

Pakkasimme "sisustus-survival-setin" tiiviskantiseen rahkaämpäriin. Vanha pöytäliina, pari pitsiliinaa "sivupöytää" varten, vessapaperirulla, Paksu Pepe -patukka, suklaalevy, jokunen pahvilautanen...
Aamulla ei ihan kaikkea hoksannut ja kehitys ämpärisetin osilta jatkuukin vielä ainakin muutaman oikean teemukin osalta. Mikseipä pieni patteriradiokin...
Tämä setti jäi kiven koloon kiinteäksi varusteeksi. Saatte lainata - mutta jos syötte suklaan tai Pepen niin sitten kyllä tuotte uuden tilalle :)

Evässanko, putipuhtaaksi harjattu pöytä ja mummolta saadut pöytäliinat. Kankaiset pöytäliinat kertovat lienee jotain ravintolan tasosta :)

Sivupöydällä jäähtyvät teemukit.

Vanhat partaukkopänikät ovat hyviä evässalaattikippoja. Pohjalla sekalaista salaattia, herneenversoja, krassinkukkia, valkosipulinvarsia, kirsikkatomaatteja...
Kyläkaupasta mukaan napattu avokado ja juustopala.

Ihan paras eväsvinkki marjaretkille: Ota mukaan purkki kermaa ja pari kulhoa. (meillä näitä kierrätysvoirasioita :) Poimit kipon täyteen erilaisia marjoja, päälle loraus kermaa. Ihan täydellistä.
Elokuun loppupuolella on tarjolla kaikkia mahdollisia marjoja: puolukoita, variksenmarjoja, mustikoita ja juolukoita. Löysimme myös katajan jossa oli aivan täydellisen kypsiä marjoja. Poimimme niitäkin muutaman litran.

Sisko viipaloi avokadoa. Huomatkaa tikapuut (niissä vielä pientä kehitystyön varaa :) ja eteinen vasemmalla - peremmälle ei saa mennä kengät jalassa. Keittiö sijoittuu sydämenmallisen pohjapiirustuksen kärkeen.
Kiven kupeella kasvavat kuuset houkuttelevat suunnittelemaan tulevia metsäpikkujouluja - nyt mietintämyssyssä maastoon sopivat kuusenkoristeet.

Näkymä ruokailuhuoneen puolelta :)

 Miten me ennen pystyttiin syömään tällaisessa sotkussa :D

Yhteistyössä: Olympus - Pen Lite E-PL5

Rouva Äks

Tämä kiva juttu oli julkaistu tänään paikallislehti Äksässä. Kiitos toimittaja Emma Kautto - kunniasta ja kutsusta haastatteluun minun ja tytärtenkin puolesta :)

Lempijuttuja x 3

"Johanna, 46, on kirjoittanut Eilistä paistoa -blogiaan nyt noin puolitoista vuotta. Blogin "vihreänä lankana" kulkevat helpot gluteenittomat kasvisvoittoiset arkiruuat, kotikosmetiikka, kotipuutarha, mökkikesät ja kirpparilöydöt.
 - Eilistä paistoa -bloginimi syntyi huumorilla ja siitä ajatuksesta että ohjeet päivittyvät nettiin yleensä päivän-parin viiveellä siitä, kun ruoka on oikeasti valmistunut, Johanna kertoo.
 - Lukijat siis tavallaan saavat eilistä paistoa.
   Johanna innostui kirjoittamisesta tyttäriensäkin aloitettua bloggaamisen.
 - Homma lähti alkujaan siitä, että tyttäret halusivat liittää omiin postauksiinsa heille mieluisten ruokien tai leipomusten valmistusohjeita. Kun olin vuoden verran istunut ja selittänyt blogijuttujen parissa touhuaville tytöille makaronivellin tai piimäpiirakan valmistusohjetta, niin huomasin että helpommalla pääsen jos kirjoitan ohjeen itse, Johanna hymyilee
  Juttujen aiheet sivuavat naisen päivän touhuja.
 - Nykyisin keittiössä on leikkuulaudalla veitsen ja vihannesten vieressä myös kamera. Kamera kulkee mukana myös metsäretkillä ja ulkona puuhatessa. Johannan blogin löydät osoitteesta..."

Juttu jatkuu esittelynä myös tyttäristäni Lempistä ja Veerasta. Molemmat aloittivat bloggaamisen ennen minua - nyt bloggaaminen on, ei nyt ihan koko perheen, mutta minun ja kahden tyttären yhteinen kiva harrastus.

Rahka-omenapiirakka tattarista - gluteeniton

Sitä kesäomenapuuta tyhjennetään vieläkin urakalla mummon kanssa... Tuorekäyttöön tai edes hillo-omenoiksikaan sen sadosta ei juuri ole - joutavat uuniin jalostumaan :)

Rahka-omenapiirakka. Pohja-aineksina tattari- ja perunajauhoa.
100g voita
1/2dl intiaanisokeria
1 muna
2dl Keskisen myllyn gluteenitonta tattarijauhoa
3rkl perunajauhoa
2tl leivinjauhetta

10 pihapuuomenaa
1dl mantelilastuja
Vaahterasiirappia (siirappia), kanelia

250g rahkaa (puolikas Lidlin isosta rahkapurkista)
1dl kermaa
1dl maitoa
2rkl intiaanisokeria
2tl vaniljasokeria
1dl karpaloita

Huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaahdotetaan - sekaan vispataan muna. Lisätään sekoitetut kuivat aineet.
Taikina levitetään nuolimella piirakkavuokaan. Päälle asetellaan siivutetut omenat - pinnalle hienoinen noro vaahterasiirappia, tuiskaus kanelia ja desin verran mantelilastuja.
Rahkapäällisen ainekset sekoitetaan ja kaadetaan tasaisesti omenalohkojen päälle - pintaan ripotellaan jäiset karpalot.
Tämän, kuten kaikki muutkin gluteenittomiksi otsikoimani reseptit voi ilmanmuuta valmistaa tav. jauhoista. Spelt on oma suosikkini.

175°C noin 40min.

Omppuleikkurilla saa nopsaan viipaleita. Kesäomenat ovat niin pehmeitä ja höttöisiä että hiukka reilumman paksuisetkin viipaleet kypsyvät kyllä.

Omenankukka :)

Omppujen päälle ohut noro vaahterasiirappia - tai tavallista siirappia.

Kanelia ja mantelilastuja.

Rahkaseoksen päälle väriksi ja kirpakkuudeksi karpaloita (tai puolukoita).

Uunista ulos

Ripottelen kesällä kaikkien leipomusten päälle yrtti-iison lehtiä.

Ihan tosi hyvä ja murea piirakka - Eilistä paistoa suosittelee :)
Sokerin kokonaismäärä himpun alle desi + pieni loraus siirappia.

Yhteistyössä: Olympus - Pen Lite E-PL5