Variksenmarjakiisseli

Variksenmarja on tämänkesäinen uusi tulokas meidän pakastimeen ja ruokapöytään. Variksenmarja on napakan kuoren alla mehukas / nestepitoinen. Maku on mieto mutta selkeästi "metsäinen". Vaikka itse en riistaruokia valmista, uskoisin että on erinomainen jälkiruoka- tai lisukeaines riistalle. Lapissa variksenmarjaa poimitaan mehutarpeiksi aika yleisestikin, mutta Keski-Suomessa käyttö on vähäistä. Oma isäni on ollut aktiivinen marjastaja yli kuusikymmentä vuotta, mutta kotonani variksenmarjaa ei syöty.

Tilanne korjaantui nyt. Variksenmarja kasvaa tuuheina mattoina. Kovakuorisena se on nopea ja helppo poimia poimurilla (siis rohmulla, kuten täällä poimuria kutsutaan :) Se säilyy viileässä useitakin päiviä / viikkoja, joten sitä ei ole niin kiire perata ja pakastaa kuin esim. villivadelmaa. Sen  flavonoidipitoisuus on suurin suomessa kasvavista marjoista.

Toistaiseksi olemme syöneet variksenmarjoja siltään raakana puuron ja jogurtin seassa. Se sopii erinomaisesti marjasmoothien / pirtelön sekaan muiden marjojen joukkoon. Variksenmarjakiisseli kermavaahdolla on ollut tämänkesäinen mökkiherkku.

Variksenmarjakiisseli
1/2l marjoja
1/2l vettä
2rkl intiaanisokeria
ripaus ruususuolaa
2rkl perunajauhoja.

Yleensä lisään kiisselimarjat valmiiseen kiisselipohjaan mutta variksenmarjan napakan kuoren takia murskaan ensin marjat pulikalla, lisään veden ja annan kuumentua kiehumispisteeseen. Sekaan suola & sokeri ja kylmään veteen sekoitettu perunajauho. Hetken pulpahdus liedellä ja siinä se.
Marjat voi tietysti murskata myös bamixilla, mökillä minulla ei ole sähköjä joten tein nyt kiisselin kuten mökilläkin, pulikan avulla :)

Kiisseli saa jäähtyä hetken, päälle ripauksella intiaanisokeria maustettu kermavaahto ja kasvimaalta anisiison kukkia ja lehtisilppua.
Mökillä emme jaksaneet vispailla kermaa vahdoksi, lorautimme kerman kiisselin päälle siltään, hyvää niinkin.
2rkl sokeria on ehkä jonkun toisen makuun liian vähän. Sitä voi toki hiukan lisätä oman maun mukaan.

Tarjoilulasi: Villeroy Boch Octavie laakea shampanjalasi

"Flavonoidien kokonaismäärä on suomalaisista marjoista suurin variksenmarjassa. Seuraavana tulee mustikka ja kolmantena juolukka. Esimerkiksi mansikka, lakka ja puolukka sisältävät vain murto-osan kärkikolmikon flavonoidimääristä.

Ainakin yhtä flavonoidiyhdistettä, kversetiiniä, löytyy kaikkein eniten juolukasta. Toisen flavonoidin, antosyaanin, osalta taas variksenmarja päihittää kaikki muut marjat."
Lähde HS

Flavonoidit pitävät yllä terveyttä ihmiskehossa.Ne ovat kasvien aineenvaihdunnan tuotteita, joita on monien kasvien maanpäällisissä osissa, kuten marjoissa ja hedelmissä. Flavonoidit antavat hedelmille ja vihanneksille niiden värin.

Flavonoidien lähteet
Flavonoideja esiintyy kaikissa kasveissa.
Suomalaisessa ruoassa flavonoideja sisältävät eniten

• sipuli
• omena
• kukkakaali
• appelsiini
• greippi
• marjat, erityisesti puolukka ja karpalo.

Kasvisten lisäksi flavonoideja on teessä, kahvissa, kaakaossa ja punaviinissä. Niitä esiintyy yleisesti runsaasti sitrushedelmissä, marjoissa ja pähkinöissä.

Eniten flavonoideja esiintyy kasvien ja marjojen kuoressa ja juuri sen alla. Tästä johtuen esimerkiksi omenan kuoriminen ennen sen syömistä vähentää flavonoideista saatavia terveysvaikutuksia huomattavasti.

Flavonoidien terveysvaikutukset Flavonoidien on arveltu ehkäisevän joitakin syöpiä, allergioita, tulehduksia, virusinfektioita, aivohalvausta sekä sydän- ja verisuonitauteja.

Vaikka jotkut flavonoidit ovat koeputkessa tehokkaita antioksidantteja, uusien tutkimusten mukaan niiden antioksidatiivisuus häviää kokonaan tai suurelta osin ihmisen ruuansulatuksessa. Aineenvaihdunnassa ne voivat kuitenkin auttaa muodostamaan hetkellisesti virtsahappoa, joka on merkittävä elimistön tuottama antioksidantti.

Elimistö pitää flavonoideja “vieraana aineksena” ja pyrkii erittämään ne nopeasti pois. Tässä reaktiossa syntyvät entsyymit auttavat poistamaan elimistöstä karsinogeenejä ja mutageenejä, jotka voisivat aiheuttaa syöpää. Flavonoidien aineenvaihdunnalla arvellaan olevan myös muita vastaavia terveydelle edullisia sivuvaikutuksia. Flavonoideilla ei tiedetä olevan haittavaikutuksia."
Lähde www.flavonoidi.com

"Uskotaan, että ihmisen nauttimat kasviflavonoidit toimivat elimistössämme samalla tavalla kuin kasveissa eli puolustavat soluja sienitauteja, bakteereja ja vapaita radikaaleja vastaan. Flavonoidit estävät rasvahappojen oksidoitumista verisuonten seinämiin. Samalla tavalla ne saattavat estää syövän syntymistä. Toivo Rautavaaran mukaan eräät flavonoidit estävät nivelreumaa aiheuttavaa virheellistä entsyymitoimintaa, toiset taas estävät C-vitamiinin hapettumista. Useat flavonoidit lisäävät hiussuonten läpäisykykyä ja siten parantavat vitamiinien imeytymistä. Hiussuonien hyvä toiminta on myös välttämätön esim tulehdussairauksien parantumisessa."
Lähde Vinkkilän luomutuote

miten käytän variksenmarjaa / resepti variksenmarjoista / variksenmarja kiisseli / gluteeniton / variksenmarjan terveysvaikutukset / terveys / flavonoidi marjat / variksenmarjan käyttö /