TÄÄLTÄ löydätte ensiesiintymiseni blogistaniassa, ja sen kuvankin jonka Veera oli juuri napannut :)
Pienen ihanan Veeran kanssa lähdössä kylille, kesä-93 :D
tiistai 21. helmikuuta 2012
Paras blogitunnustus
Sen sain jo paljon ennen kuin olin vielä aloittanutkaan tätä Eilistä paistoa-blogiani... Tulin joku ilta lenkiltä kotiin ja tyttäreni Veera odotteli minua keittiössä. Kysyi saisiko julkaista kuvani blogissaan. Ensimmäinen reaktioni oli heti varsin varovainen; Minkä kuvan, minkä jutun yhteydessä... Kertoi kirjoittaneensa pienen postauksen minusta ja halusi siinä yhteydessä julkaista kuvanikin. En voinut kuin heltyä luettuani Veeran kirjoituksen...
TÄÄLTÄ löydätte ensiesiintymiseni blogistaniassa, ja sen kuvankin jonka Veera oli juuri napannut :)
Pienen ihanan Veeran kanssa lähdössä kylille, kesä-93 :D
TÄÄLTÄ löydätte ensiesiintymiseni blogistaniassa, ja sen kuvankin jonka Veera oli juuri napannut :)
Pienen ihanan Veeran kanssa lähdössä kylille, kesä-93 :D
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ihana kirjoitus Veeralta <3
VastaaPoistaKävin lukee, tosi ihana teksti!! Olet todella onnistunut kasvattamaan ihanan tyttären! (tai montakin)
VastaaPoistaNätisti kirjoitettu :) ja eihän se itsestään selvyys ole että on samalla aaltopituudella.Mutta tuolla " olet hyvä" asenteella pääsee vanhempana varmasti pitkälle. Meillä on kanssa aina tuettu, vaikka välillä menis vähän penkin alle. On ollut surullista katsoa, kun jollain ihmisillä on asenne ettei mikään riitä - koita siinä lapsena sitten rakentaa ehjää ja minä pärjään itsetuntoa. Olen tätä sun puuhaamistas tässä ihastellut ja jo miettinyt ehditkö oikeasti käymään töissäkin jossain välissä :) niin ja siitä Kuuba reissusta olisi kiva kuulla joskus lisää!
VastaaPoistaPauska: Kiitos, niin on :)
VastaaPoistaHeli: No, ansio annettava myös mukaville tytöille... On meillä kyllä ihan oikeasti mukavaa yhdessä :)
Saariston kasvatti: Sitä välillä itsekin mietin että ovatko tytöt vaan luonnostaan samalla aaltopituudella vai olenko heidät itse "päsmännyt" samaan ruotuun... Toivottavasti en kuitenkaan...
Kaikilla lapsilla on omat vahvuutensa ja erilaisia tuloksia luonnollisesti odotan tai oletan yhdeltä kuin toiselta. Tai siis tiedän että toiselta 6 matikankokeessa on hieno ja hyvä saavutus jonka eteen on tehnyt töitä ja toiselta taas olisi vaan sen merkki että nyt on löysäilty ihan lauteiden alla :D
Nyt en ole töissä ja silläpä aikaa kaikkea puuhastellakin. Ei siltikään ollenkaan tarpeeksi... Mihin katoavat tunnit päivästä?
Kuuba ja se purjehdusreissu: Laskepa 1+1, tyttäreni nimi on Merenhelmi, sattui syntymään niihin aikoihin :D Varmaan haluaisit kuulla loputkin... Niinpä :D