keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Suurimo-ryyni-soppa

Suurimo / ryyni... Aloitin tämän jutun otsikolla tattarituorepuuro, mutta annankin nyt tattarisuurimoiden vielä hautua hetken liotusvedessään ja ihmettelen tätä suurimo / ryyni politiikkaa...

Tuorepuuroaiheesta josta piti kirjoittamani, poikkean senverran että kysäisen näin julkisesti josko joku vilja-ammattilainen selvittäisi minulle ja siinä samalla ehkä muutamalle muullekin mikä on näiden ryyni ja suurimo sanojen logiikka.

"Kauraryyni ts. kaurasuurimo on kuorittua kauranjyvää." Näin sanoo esim. Niittymylläri nettisivuillaan. Selvä juttu. Oletan ja ymmärrän siis että kauraryyni on kaurasuurimoa eli kuorittua kauranjyvää? Ja että vehnä- ja ohraryynitkin ovat kokonaista kuorittua jyvää? Eli siis kuorimattomina jyviä ja kuorittuina ryyniä ts suurimoa?

Mutta mutta, miksi Helmi-perunasuurimoita kutsutaan suurimoiksi vaikka ne eivät ole kuorittua perunaa vaan sisältävät perunajauhoa, perunatärkkelyssiirappia ja E330 eli sitruunahappoa? Ja miksi mannasuurimot ovat suurimoita, vaikka ne valmistetaan vehnänjauhatuksesssa erotetuista vehnän karkeista ydinrakeista? Niissä ei ole mukana viljan ulompia kuorikerroksia. Kaura- ohra- tai esim vehnäryynit eli -suurimothan kun ovat kokonaisia kuorittuja jyviä.

Ja miksi, oi miksi minä aina kutsun mannasuurimoita mannaryyneiksi :D Ja niin tekevät lapsetkin, ja mies joka soittaa jouluruuhkassa kiihtynessä mielentilassa Cittarin jauhohyllyiltä yrittäen löytää kauppalistan mannaryynit: Täältä prkl mitään mannaryynejä löydy, otanko nyt näitä mannasuurimoita, en etsi enää minuuttiakaan...

Ja sekoitetaan pakkaa vielä senverran että kurkistakaapa esim. Ruohonjuuren nettisivut. Kauranjyvän kohdalla kuvassa on ainakin oman näkemykseni mukaan kuorittu kauraryyni ts se kaurasuurimo. Ei siis kauranjyvä, jossa minun käsitykseni mukaan pitäisi olla mukana vielä uloinkin kuori?


Niin ja jouluterveiset täältä sohvan pohjalta... Huomenna noustaan :D
Tämä oli ihan mukava joulu. Paluu arkeenkin tietysti on taas ihanaa sekin. Tästä postauksesta piti tulla juttu tuorepuuroista, mutta tämä ryyni / suurimo aihe nyt tuli kuin vahingossa sitten esille. Kävin tässä jokunen päivä sitten (sanotaan että eräässä isossa marketissa) kyselemässä ryynejä. Valikoima oli aikalailla nolla. Pysäytin osastolta myyjän ja kysäisin josko tilanne on nyt joulun takia huono vai ihanko normaalivalikoima on tämä nollalinja. Hänkin ihmetteli sanaa ryyni, ei oikein tiennyt mitä pitäisi etsiä ja lopuksi esitteli minulle mannasuurimoita... Että näin...


Y muchas gracias Jussi :) He pasado tres dias al fondo de mi sofa. Cinco peliculas en un dia con un botella de vino tinto y queso bueno. Puedes imaginar lo he pasado bien...

"Niin kauan kuin minulla peukalo heilahtaa, tuon sinulle joka joulu punaisen amarylliksen". Kiitos Raija :)


Vanhoja 1967 :D kankaita ja pyyhkeitä siskolta kiitos :)

Vaippapyllyjä omalta äidiltä. Keräileekö näitä kukaan muu kuin minä?

Entäs saarivauvoja? Näiden tarina alkoi Veera Merenhelmen syntyessä 19 vuotta sitten. Ensimmäinen saarivauva kotiutui meille Rarotongalla tapaamaltani suomalaiselta pariskunnalta. Kokoelma on karttunut mummon kirpparilöytöinä ja lisää löytyi taas yllätyspaketista :)

Kiitos Alexander. Belgialaista luomusuklaata. Ihanaa.

Hyvää punaviiniä anopilta.

Kiitos kaikille kärsivällisille lukijoilleni. Joulukuu on mennyt aikalailla huomaamatta ohi ja blogikin elellyt hiljaiseloa. Monta mukavaa reseptiä ja muutakin juttua odottelee vuoroaan.
Toivotan rauhallista loppuvuotta teille kaikille. Uusi vuosi tuo taas mukanaan uudet tuulet. Aina on mahdollisuus oppia uutta, muuttaa totuttuja tapoja, kokeilla, uskaltaa, ehkä joskus pettyä mutta usein yllättyä iloisestikin. Toivon että jokainen teistä kirjoittaa ensi vuonna omasta elämästään oman näköisensä tarinan.

tiistai 18. joulukuuta 2012

Alennus palvelun hinnasta

"Kolmasosan palvelun hinnasta", sen saa reklamoida pukkipalvelusta jos aatoksi tilattu joulupukki onkin päissään. Tämän virallisen kannan aiheeseen antoi Kuluttajaviraston lakimies Katri Väänänen tämän päivän Keski-Suomalaisen jutussa. Eli lapset joulun juhlassa kohtaava joulupukki saa lähestulkoon "hyväksynnän" rohkaisuryypyille, "Kolmasosan alennuksen...". Että kippis vaan sillekin :D



Viikko on mennyt hiljaiselossa blogin suhteen. Sama ilmiö lienee useammallakin perheellisellä bloggarilla. Aiomme viettää tänä vuonna kokeellisen, erilaisen joulun (ei koristeita tai kuustakaan, ei lahjoja, ei mitään muuta perinteistä kuviota kuin aaton pitopöytä ja senkin pääsemme nauttimaan anoppilassa).

Tuntuukohan olo apealta aattona; viimeiset parikymmentä vuotta sitä on vietetty reilun parinkymmenen perheenjäsenen voimin ja nyt aiomme rauhoittua omalla lähipiirillä. Katselenko haikeana iltakävelyllä ikkunoista pilkisteleviä naapuruston joulukuusia...
Tämä on kuitenkin meidän vanhempien, myös lasten yhteinen päätös. Ehkä tämä nollatoleranssijoulu tuo uusia ajatuksia joulun perimmäisestä tarkoituksesta. Tänä vuonna, kuten toki aina aiemminkin, juhlan tuntu tulee puhtaasta kodista; vastavaihdetuista liinavaatteista, mäntysuovalta tuoksuvista saunan lauteista, soodalla raikkaaksi jynssätystä jääkaapista ja keittiöstä, pakkaskelissä tampatuista matoista. Tunnelmatuojiksi ostin jo laatikollisen kynttilöitä. Jokainen saa toivoa pyhiksi omia herkkujaan; itselleni hankin ihania juustoja ja tutuksi tulleelta leipurimummolta laatikollisen luomuruisleipää ja karjalanpiirakoita. (Niidenkin tekemisen jätin nyt suosiolla väliin.)

Saunomista, jokunen hyvä elokuva, kasa kirjoja, takkatulta, sohvanpohjaa... Niistä on toivottavasti tämä joulu tehty. Odotan ihan oikeasti niitä päiviä :)

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Detox jalkalaastarit

Sain testattavaksi Wellness Detox Puhdistuslaastareita. Oikein mielelläni lähden mukaan tämänkaltaisiin juttuihin :)
Ensimmäinen suunnitelma oli tehdä alkuun pedikyyri. Ajatuksenani oli että laastari tehoaisi kenties vielä paremmin jos kaikki mahdollinen kuollut iho on välistä pois? No, en nyt sitten kuitenkaan tänäänkään ehtinyt siihen puuhaan alkaa ja päätin lätkäistä laastarit saunan pehmittämälle iholle.
Pakkauksessa on kymmenen laastaria. Vaikuttava aine, vihreäsävyinen jauhe on pakattu harsopussiin. Jauhepakkaukset kiinnitetään laastaripohjaan ja koko hökötys jalkapohjaan. Laastari jätetään vaikuttamaan yön ajaksi, 8-10 tuntia.

Puhdistuslaastarit lupaavat suuria; keho puhdistuu kuona-aineista, lisää elinvoimaa, parantaa vastustuskykyä, parantaa verenkiertoa, lisää aineenvaihduntaa, aktivoi punaisia verisoluja, parantaa yöunta, poistaa kipua ahdistusta ja pahaa oloa...

Markkinoilla on usempaakin merkkiä jalkapohjalaastareita. Ainesosat vaihtelevat, mutta perimmäinen tarkoitus lienee kaikissa juuri tuo kehon puhdistuminen. Wellness laastaripakkaukset näyttäisivät olevan edullisimasta päästä.

Pakkausta avatessa jauheen yrttinen tuoksu toi heti mieleeni jalkahoidot joissa olen käynyt Kiinan matkoillani. Erityisesti yhden maanlaajuisen ketjun hoitoloissa jalat liotettiin suhteellisen kuumassa tummanvihreässä vesi-yrttiseoksessa. Koko hoitohuoneessa leijaili aikalailla sama tuoksu kuin tässä puhdistuslaastarin jauheessa.
Varmistan vielä kiinalaiselta kälyltäni em. hoitolaketjun nimen. Se on kaikista testaamistani ihan ehdoton ykkönen ja kannattaa ehdottomasti pistää nimi- ja osoitetiedot muistiin jos suunnittelet Kiinan matkaa.





Ja on minulla kaikki viisi varvasta tallella, kuvakulma vaan oli hieman haastava :)

Katsotaan kehtaanko laittaa huomenna kuvaa käytetystä laastarista, netistä löytyneiden kuivien perusteella en taida sitä tehdä... Aion käyttää nyt kaikki pakkauksen kymmenen laastaria kuurina joka ilta seuraavan viiden päivän ajan. Minulla on nyt hieman nuhainen olo, katsotaan josko poistaisi nämä oireet.

Pikainen lisähuomio ensimmäisen yön jälkeen: Nyt aamusta tuntuisi että nuhanpoikasesta ei ole tietoakaan. Laastarit olivat kyllä aika julman näköiset, aivan tummat. Tietysti tummuminen johtuu ainakin osin jauheen kostumisesta. Kerron lisää kunhan saan kokeilua eteenpäin...

torstai 6. joulukuuta 2012

Stressipisteitä

Aviopuolison kuolema - 100
Avioero - 73
Asumusero - 65
Vankeustuomio - 63
Oma sairaus tai vamma - 53
Työpaikasta erottaminen - 47
Vaikeudet liikeasioissa - 39
Vaikeudet lähisukulaisten kanssa - 29
Asuinpaikan vaihdos - 20
Joulu - 13

Lähde: Professori Antti Arstila - Kohti terveyttä

Miten tuo viimeksimainittu tähän listaan päätyi... Sitä aion miettiä tänä vuonna.



Onko joku muu
-Tihrustanut väsyneenä itkua Marimekon liikkeessä verho-ostoksilla aatonaattona?
-Herännyt aattoaamuna ennen viittä päättelemään kälylle lahjaksi suunniteltujen lapinsukkien langanpätkät?
-Päästellyt rumia sanoja (mielessään) lasten kanssa joulukortteja askarrellessa?
-Päästellyt rumia sanoja (ääneen) ährätessään kuusta siihen harakirijalkaan?
-Tuntenut olevansa väärässä paikassa väärään aikaan Cittarin kassajonossa?
-Jonottanut postissa puolitoista tuntia viimeisenä mahdollisena joulukorttien postituspäivänä?
-Hankkinut niitä jotain-sillekin-on-pakko-ostaa-lahjoja?
-Tuskaillut jääkaappitilan rajallisuutta jouluruokien paljouden keskellä?
-Tuuletellut kärähtäneiden pipareiden käryjä läpivedolla?
-Posmentanut lapsia istumaan hiljaa joulurauhan julistuksen ajan?
-Etsinyt iltahämärissä varpaat ja sormet jäässä sitä kaukaisen sukulaisen hautaa?
-Odottanut että viimeiset vieraat lähtevät?
-Päästellyt lisää rumia sanoja kun kuusenkynttilät pysyvät pimeinä vaikka joka ikinen polttimo on moneen kertaan tarkistettu ja vaihdettu?

Tässä oma kolmentoista pisteen listani. Totuus on, että se on loputon, mutta enempää en halua edes muistella tai miettiä niitä aidon joulun aineksia joita ei sisustuslehtien tunnelmakuvista löydy :)
Tavoitteena on nyt kuitenkin tänä vuonna saada joulun loppusaldoksi tuon kolmentoista stressipisteen tilalle kolmetoista hyvänolon ja rentoutumisen pistettä...

Tämä on ollut monen hyvänolon pisteen päivä. Rauhallista Itsenäisyyspäivän iltaa teille kaikille.




maanantai 3. joulukuuta 2012

Aromipesä

Keittiön klassikkovempele - aromipesä, löytyi mistä muualtakaan kuin kirppikseltä.
Olen lukenut aromipesän käytöstä jo useammastakin retro-keittokirjasta ja olinkin ihan erityisen kiinnostunut kokeilemaan miten tämä toimii käytännössä.
Tässä ensimmäinen koekäyttö: Kaurapuuro aamuksi.

Tähän pyöreään aromipesään menee nätisti tavallinen parin litran kattila. Korkeusvaraa jäi reilusti ylikin. Normikattiloista ei siis löydy ihan helposti aromipesän sisuksen mallista, kapeahkoa mutta korkeaa kattilaa. Kiehautin kattilassa litran vettä, sekaan 4 dl kaurahiutaleita, ripaus spelt-rouhetta, nokkosrouhetta ja merisuolaa. Sekoitus ja kattila aromipesään hautumaan. Laskeskelin että kiehauttamalla veden vedenkeittimen sijaan kattilassa, myös kattila kuumenee ja paketin kokonaislämpö on alussa suurempi. Tämän tein illalla noin yhdeksän kieppeillä. Puuro hautui aamuun noin kello kahdeksaan, eli yli kymmenen tuntia. Puuro oli suhteellisen paksua, eli seuraavaan erään laitan hiutaleita noin kolme desiä. Puuro ei ollut ihan kuumaa, lämmintä kyllä, mutta hiukan lämpimämpää olisin toivonut. Senverran että voisilmä sulaa :)

Styroxinen aromipesä.


Ylä- ja alakappale lukitaan tiiviiksi paketiksi metallisilla klipseillä.


Ensimmäisen testipuuron ainekset.


Pyöräytin hiutaleet ja muut ainekset kiehuvan veden sekaan.


Kuuma kattila kansineen aromipesään ja nukkumaan :)


Puuro oli hyvin hautunutta ja lämmintä reilu kymmenen tunnin kuluttua aamulla.


Aamupuurosysteemiin tämä on ihan paras juttu. Talvella lämmin ja valmis puuro tekee aamuisin kauppansa. Kaikki heräävät ja lähtevät kuka mihinkin ja eri aikoihin, mutta aromipesässä puuro on valmiina ensimmäiselle ja pysyy lämpimänä viimeisellekin lähtijälle. Hieman nyt viilaamista vaatii sopivan hiutale-vesi-määrän selvittäminen noin kymmenen tunnin hautumisaikaan suhteutettuna. Kokeilen seuraavaksi heittää aromipesän sähköuuniin yön ajaksi; pitäisikö pesä pienessä tiiviissä tilassa lämmön vielä tehokkaammin. (Siis en tietenkään laita uunia päälle.) Mietin mikroaaltouuniakin, mutta sinne aromipesä ei mahtunut.

Aromipesää aion ilmanmuuta kokeilla myös keittojen ja patojen haudutukseen. Siitä raportoin kokemuksia kunhan pääsen vauhtiin :)
Ihan ehdottomasti suosittelen nappaamaan matkaan jos tällainen kirppareilla muutamalla eurolla löytyy. Talvella tähän on varmasti mukava heittää puuro tai joku pikainen keitto valmistumaan ulkoilun ajaksi. Mikä ihanampaa kuin päästä pakkasesta suoraan höyryävän padan ääreen.

Nyt kello on jo kymmenen illalla... ja huomenna työpäivä. Kiehautan nyt uuden satsin pesään hautumaan. Kokeeksi ohraa, litraan vettä kolme desiä hiutaleita ja koko hökötys yöksi uuniin. Taidan viikkailla vielä pellavapyyhkeen kannen ja aromipesän yläosan väliseen tyhjään tilaan. Meneeköhän kehitystyö nyt eteen- vai taaksepäin :D

lauantai 1. joulukuuta 2012

Irti oravanpyörästä

Kaarina Davis - Irti oravanpyörästä. Olen ollut Kaarinan blogin lukija jo pitkään. Aivan yhtä kauan olen odotellut josko jompikumpi kirjoistaan tulisi jossain vastaan. Ääneen lausumattomilla toiveillakin on tapana usein toteutua...



Tätä kirjaa olen odotellut kohdalle niin kauan, että nautiskelen sitä nyt pieninä annoksina, hetken joka ilta muiden työn alla olevien tekstien ohella. Huh miten moni asia kirjassa tuntuukaan tutulta ja kolahtaa... Pohdinnat kuluttamisen mielekkyydestä ja mainonnan mahdista, yhteisön odotukset ja oletukset, raha, työssä jaksaminen, työn mielekkyys...
En ole vielä lukenut koko kirjaa, mutta jo alkumetreiltä tunnistan ja tunnustan montakin oravanpyöräainesosaa omastakin elämästäni.

Olen kuullut kirjasta useammaltakin henkilöltä ja jokaista se on ainakin hiukan ravistellut ja herätellyt.
Tässä alla yksi Kaarinan blogipostauksista joka on jäänyt mieleeni. Kun luin listaa ensimmäistä kertaa, minua ihan konkreettisesti ja oikeasti alkoi hengästyttää. Koin jutun niin ahdistavaksi että en lukenut sitä kerralla kokonaan läpi. Jätin aiheen hautumaan ja palasin siihen myöhemmin ihan ajan kanssa ja ajatuksella. Sillä kertaa selvisin kohtuullisilla verenpaineilla viimeiseen riviin :)

Tämän tekstin Kaarina kertoi löytäneensä saunan sytykelaatikosta eikä osannut kertoa lähdettä. Olkaa hyvät:

Meidän pitää tehdä työtä koko ajan,
jotta saamme rahaa ja kehitymme.
Kodissamme ei saa olla pölyhiukkastakaan,
ikään kuin olisimme kotirouvia.
Meidän tulee olla erinomaisia vanhempia
ja omistaa paljon aikaa lapsillemme.
Meidän täytyy suojella ympäristöä
ja auttaa maailman hädänalaisia.
Meidän pitää seurata sanomalehtiä ja EU-kysymyksiä,
sillä muuten tunnemme olevamme huonoja ihmisiä.
Meidän täytyy kuunnella uutisia mieluiten puolen tunnin välein
ja katsoa ainakin television iltauutiset.
Meidän on pakko lukea kaunokirjallisuutta,
mieluiten uusimman Nobel-kirjailijan tuotantoa.
Meidän tulee lukea lukea sanomalehden kulttuurisivut,
surffata verkossa, kehittää osaamistamme
ja käydä terapiassa.
Meidän täytyy syödä hyvää ja terveellistä ruokaa.
Meidän pitää opettaa lapsillemme jo varhain terveet ruokatottumukset
ja suojella heitä hampurilaisilta, karkeilta ja muilta roskaruoalta.
Perheelle pitää syöttää myös vitamiineja,
kivennäisaineita ja Kan Jangia,
jottei kukaan sairastu.
Kun emme tee etätyötä kotona,
kiiruhdamme aamuvarhaisella autojonossa
hypermoderniin ja superjoustavaan tietokoneistettuun
maisemakonttoriimme,
jotta saamme parhaan mahdollisen paikan
ja jotta ehdimme tehdä kolminkertaisesti työtä,
vaikka henkilöstön määrä on supistettu kolmannekseen.
Teemme työtämme hymyhuulin.
Meidän pitää laihtua tai lihoa, lopettaa tupakanpoltto,
aloittaa liikunnan harrastaminen tai liikkua enemmän.
Meidän tulee pestä pyykit, poistaa kaapeista ylimääräiset rojut,
lajitella roskat: paristot, lehdet eriväriset lasit,
aaltopahvit ja muut pahvit,
kovat ja pehmeät muovit ja puhtaiksi pestyt peltipurkit.
Eikä pidä unohtaa kompostia,
jota on käänneltävä ja ravittava madoilla.
Meidän pitää tehdä itse vaatteemme, jotta säästämme rahaa.
Rahasta puheen ollen...
on hyvä pitää budjettia,
sitä suosittelevat kaikki.
Meidän tulee lukea kaikki mainokset,
joita postiluukusta kolahtaa,
ja pyöräillä kolme kilometriä syyssateessa,
jotta saamme jauhelihaa muutamaa markkaa halvemmalla,
ja ostaa vain ekomerkillä merkittyjä tuotteita.
Meidän täytyy täyttää pakastin:
ostamme ja laitamme ruokaa sekä leivomme suurissa erissä.
Puolukoita ja mustikoita ei pidä jättää metsään,
vaan ne tulee poimia, puhdistaa, keittää
ja säilöä lasipurkkeihin, joita on säilytetty koko vuosi
ja jotka merkitään kauniisiin riveihin.
Puhumattakaan sienistä,
jotka on synti jättää hyödyntämättä,
tai hirvien riistanhoidosta.
Pyhinä pitää tietysti levätä kunnolla,
käydä katsomassa kesämökkiä,
kutsua kotiin ystäviä
ja nukkua joka yö kahdeksan tuntia,
lukea sähköposti, kuunnella puhelinvastaajaan tulleet viestit,
hoitaa puutarha, viedä auto katsastukseen,
haravoida lehdet, luoda lumet, korjata katto,
vaihtaa tapetit, kunnostaa ja maalata vene
ja käydä purjehtimassa, sillä vene maksoi niin paljon,
ja venettä pitää myös vahtia varkaiden varalta ja panna talviteloille.
Lapsia täytyy käytää baletissa, jalkapalloharjoituksissa,
hevostallilla ja elokuvissa,
sillä heidän ei pidä päätyä huumeiden käyttäjiksi.
Seksistä tulee puhua varhain,
pitää käydä päiväkodin ja koulun vanhempainkokouksissa,
täytyy tarkastaa hampaiden asento
ja ehtiä lukea lapsille, ennen kuin he nukahtavat
(mieluiten englanniksi, jotta heistä tulee kelpo EU-kansalaisia),
sillä heidän ei pidä vain katsella televisiota
ja näpytellä tietokonetta.
Lomalla on tärkeää tarjota lapsille kulttuuria,
joten käymme kirkoissa
ja kerromme maamme historiasta
samalla, kun vastaamme kännykkään.
Sitten on vielä läksyjen luku,
kaikkihan toki auttavat lapsiaan.
Lasten kanssa pitää ehtiä myös keskustella
puhumattakaan siitä, että on tärkeää
pitää yhteyttä puolisoon,
jotta on joku, jonka kanssa jakaa elämänsä.
Tärkeitä ovat myös tasa-arvo ja tyylikäs kampaus --
täytyyhän sitä vähän itseäänkin ajatella,
ja pukeutua näyttävästi, mieluiten avokaulaisiin luomuksiin.
Perjantai-iltana pitää nautiskella vuosikertaviiniä
nukahtamatta television ääreen.
Pitää matkustaa ulkomaille, jotta saa uusia vaikutteita.
Pitää ehtiä tavata sukulaisia ja naapureita,
muistaa heidän syntymäpäivänsä,
ladata kännykän akku,
käydä elokuvissa ja teatterissa (kännykkä pitää muista sulkea!)
tehdä veroilmoitus,
meditoida,
viettää pääsiäistä, juhannusta ja joulua,
olla kiihkeä sängyssä, etsiä oma G-pisteensä,
juoda kahvia aivan yksin, silittää kissaa,
nauraa sydämellisesti
ja ehtiä ELÄÄ!