lauantai 16. huhtikuuta 2016

Taimipöydän kuulumiset huhtikuussa


Ei pelkkä taloudellinen tuotto - vaan se hyvänmielen saldo. Siemen- ja multapussin hinnalla ne saa maksimoitua. En nyt ainakaan tänä aurinkoisena huhtikuun aamuna keksi sen parempaa sijoituskohdetta :)

Kasvun ihme, latvotun basilikan aromi sormenpäissä, vastakastellun mullan tuoksu huoneilmassa, sirkkalehtien hento vihreys, tomaatinlehtien tumma rehevyys, topakkana puskevat perunanidut, ensimmäiset nuput...

Eikä tässä korkealta putoa, vaikka sitten halla tai kirvat vikuuttaisi jonkun taimen. Kylvöt aloitan yleensä liian aikaisin - tai sitten unohdan ja teen ne myöhässä. Lidlin siemenpusseista löytyy melkeinpä kaikki tarvittava. Taimimultaa hennon ostaa ehkä sen yhden pussin - loput siemenet kylvän viime syksyiseen tarjoussäkkimultaan. Lannoitankin, kyllä. Nyt ihan Substralilla, kun muistin ostaa kauppareissulla. Jokaiseen kasteluveteen pieni loraus, jota ei sen tarkemmin mitata.

Tämä on hyvänmielen harrastus. Kokeiluja ja kompastelujakin, mutta yleensä kuitenkin iloista ihmettelyä että miten tässä näin hyvin kävi.

Joka kevät päätän hankkia ne kasvivalot - pärjättiin nyt taas kuitenkin avaamalla verhot. Ja vaikka alan ajoissa jemmata maitopurkkeja, niin taaskaan niitä ei ollut tarpeeksi. Luulen muistavani että kukkatarjottimella oli Siikliä - ja siinä pienessä styroxlootassa sitä tummanvihreää lehtikaalia - tai sitten se oli Rosamundaa tai basilikaa. Pitäisi merkata joka purkki - ehkä ensi keväänä jo uskon, että en muista enää huhtikuussa helmikuun kylvösten logiikkaa :D

Black russian -runkotomaatti. Kylvetty 23. helmikuuta, mutta koulimispäivää en ole tainnut laittaa ylös...
Minun itsekasvatusasteikolla tomaatit ovat nyt ihan vankassa varressa ja reippaita. Jatkovarret purkkeihin laitoin eilen, 15.4.
Tässä vanhaa Siperialaista pensastomaattikantaa. Olen kerännyt ja kylvänyt samoja siemeniä jo ainakin reilu kymmenen vuotta. En osaa sanoa, paljonko näissä enää on alkuperäistä jäljellä, ja kuinka paljon ovat risteyneet muiden tomaattien kanssa. Edelleen kuitenkin erittäinkin säänkestävä lajike, josta saa poimia ensimmäisiä avomaan tomaatteja usein jo juhannuksen aikoihin.

Vilmakin kasvaa topakkana. Näille en lisännyt vielä jatkovarsia ruukkuihin. Katson tilannetta kevään mittaan. Jos maa ja sää lämpenevät niin kuin toisinaan suotuisana keväänä käy, istutan tomaatit ulkoruukkuihin, suojaisalle seinustalle toukokuun alkupäivinä.

Chili on haarautunut ihan hyvin ilman latvomistakin. Tämäkin on jotain vanhaa tuntematonta lajiketta. Tänä vuonna siemenet tosin itivät tosi huonosti ja sain vain neljä taimea alulleen. Kyllä niistäkin tulista satoa soppaan tulee ihan riittävästi :)

Nyt vasta kuvasta huomasin, että siellähän taitaa olla jo nuppujakin. Näenkö oikein?

Unohdin kylvää ryhmäpurjot aikanaan - olisi pitänyt aloittaa helmikuussa. Tässä kuitenkin vähän myöhästyneet kylvökset, jotka latvoin eilen ensimmäistä kertaa.

Basilikaa. Vihreän muistin - ja sen punaisen unohdin. Tulossa on nyt kuitenkin sitäkin, vaikka vähän myöhemmässä aikataulussa. Koulin basilikan muutaman taimen ryppäinä - niitä riitti koko styroxlavalliseen. Ensin siinä meinasi loppua into, sitten styroxpotit... Loput taimet tuuppasin kunnon kasoina näihin maitopurkkeihin. Ihan reippaita taimia ovat nyt kuitenkin nämäkin. Siirrän basilikat ulos lasilavan alle heti kun yöpakkaset hellittävät.

Yllättäjiä tänä vuonna ovat isosamettikukat. Viime keväänä ne vikuuttivat kasvussa ja taisivat aloittaa kukinnan vasta heinäkuussa. Mutta nyt - itsekerätyt siemenet itivät ihan mahdottomasti. Muistelin edellistä kituliasta kasvukautta ja koulin taimet pieniin styroxpotteihin, joiden ajattelin riittävän mainiosti. Nyt isosamettikukat sitten kasvavat ihan mahdottomasti. En nyt kuitenkaan näitä enää isompiin ruukkuihin lähde siirtämään. Toivottavasti vaan saisin ulos asap :D

Osan isosamettikukkia koulin vähän isompiin yksittäisruukkuihin. Taimet näissä ovat hieman tukevampia kuin pieneissä styroxpoteissa kasvaneet, mutta yllättävän pieni ero kuitenkin mielestäni.

Tässä alla taas vähän äskeisiä pienempiin muoviruukkuihin istutettuja taimia. Kokonaiskuvksi kuitenkin jäi, että yllättävän pienessäkin ruukussa tulevat taimivaiheen ajan toimeen. Lannoitusta lisään lorauksen jokaiseen kasteluveteen.
Eilen 15.4 kylvin kesä- ja jättikurpitsan siemenet sekä jonkinverran krassia. Takana varsiselleriä, jolle lisäsin vähän pintamultaa.

Ja perunapöydän tilanne: Eilen lisäsin multaa maitopurkitettuihin perunoihin. Ja koska niitä maitopurkkeja ei taaskaan ollut tarpeeksi, osa perunoita on ruukuissa. Heti kun sää vähän lämpenee, laitan perunoiden taimipurkit isoihin styroxlaatikoihin ja vien ulos lasilavan valoon kasvamaan.

Vadeissa isosamettikukkaa turveruukkuihin istutettuna. Nyt kasvuero eteläikkunalla kasvaneisiin alkaa näkyä. Nämä varjoisamman koillis-itä-ikkunan taimet ovat aika pieniä rimpuloita verrattuna eteläisellä ikkunalla kasvaneisiin. Taidan vielä viritellä jonkun apupöydän olohuoneen ikkunan lähelle - teenkin sen nyt samantien :)
Sitäkin tosin pähkäilen, että tykkääkö samettikukka nimenomaan styroxruukuista - eikä ollenkaan näistä turveruukuista? Täytyy ensi keväänä laittaa molemmat rinnan etelän ikkunalle. Sitten sekin selviää.

Pelargonian pistokkaista osa nuupahti. Purjon kasvu ei ole mielestäni nyt ihan parasta. Iisoppiakin laitoin eilen kokeeksi siemenkylvönä ruukkuihin - aiemmin olen kylvänyt sitä vain suoraan ulos. Pihalla (kolmos-nelosen rajamailla) on vielä lumikasoja siellä täällä ja maa on niin routainen, ettei lapiohommiin vielä pääse.

Semmoista minun taimille kuuluu tänään, huhtikuun kuudestoista. Mukavaa viikonloppua sinulle :)

torstai 14. huhtikuuta 2016

Voikukka - kevään ensimmäisiä salaattiaineksia

Tässä yksi viime kesänä toteutuneista puutarhahaaveista - "rikkaruohopenkki" salaattitarpeiksi. Villivihannekset tuovat oman kirpakan lisänsä mietoaromisiin virallisiin salaattiaineksiin. Sekin etu vielä, että ne ovat monivuotisia - ja nousevat esiin jo aikaisin keväällä.

Voikukka on yksi luonnon tehokasveja, joka hoitaa erityisesti maksaa - ja sitä siis ainakin halusin laittaa. Tiesitkö jo, että Suomessa voikukka on ravintoarvoiltaan toiseksi paras villivihannes nokkosen jälkeen?

Meidän pienellä kaava-alueen tontilla ei ole luonnontilaista aluetta, josta voisi kerätä villisalaattia. Muutenkin ajattelin, että kun on kyse syötävistä lehdistä, on ruokahalua herättävämpää rajata villivihannestenkin kasvutila hallittuun penkkiin, jonka päältä ei tallo koira tai kukaan muukaan...

Perustin vilisalaattipenkit lavakauluksiin, hukkaläntille trampoliinin varjoon. Varjossa kasvaen voikukan lehdet pysyvät miedomman makuisina, joten tämä muuten kasvimaana mitääntekemätön nurkka onkin ihan täydellinen voikukille :)

Takapihalla on vielä lunta - mutta niin vain voikukan lehdet jo nousevat esiin. Toisaalta tekisi mieli laittaa jokunen voikukantaimi etupihan aurinkoiseen kasvimaanurkkaukseenkin. Sieltä voikukkasalaattia saisi oletettavasti aikaisemmin kuin takapihan varjosta - tosin sitten aurinkoisella paikalla lehtien maku saattaa kitkeröityä kesän mittaan.
Voikukkalajikkeita on pelkästään Suomessa lähemmäs 500. Pääsääntönä ymmärtääkseni on, että mitä terävämpi sahalaita lehdissä on, sen kipakampia ovat aromiltaan. Eri voikukkalajikkeiden välillä on ihan huomattavia eroja ulkonäössä ja maussa. Tosin myös kasvupaikka vaikuttaa - eli kosteassa ja varjossa kehittyvät voikukanlehdet ovat miedompia kuin aurinkoisella kuivalla läntillä kasvaneet,

Ja siksi, vaikka ihan hullulta kuulostaakin tässä voikukkien luvatussa maassa, tilasin voikukkaviljelmääni siemenet Englannista asti :D

Eteläisessä Euroopassa voikukkaa käytetään salaattiaineksena hyvinkin yleisesti. Mutta sen verran aiheesta, että voikukan näköinen salaatti (Italian dandelion) ei ole oikea voikukka. Etsiskelin kyllä hetken tietoa italialaisen voikukankin ravintoarvoista. En sitten siinä kevään hulluuksissani kauempaa koneella viitsinyt pähkäillä - kun oli pihalla parempaakin tekemistä...
Koska itse halusin voikukkaviljelmän nimenomaan voikukan sisältämien arvokkaiden ravinto- ja luonnonlääkintäominaisuuksien takia, niin valitsin nyt varuiksi ihan oikeaa voikukkaa. Luomulajike, jota suositellaan salaattikäyttöön.

Tässä kuvia viime kesältä voikukkapenkin perustamisesta. 21.6. - tarkka päivämäärä löytyi merkkitikusta. Sen verran villivihanneshaaveet kesän mittaan kaatui, että samana päivänä kylvämäni, salaattitarkoitukseen tilatut poimulehden ja ratamon siemenlajikkeet eivät itäneet. Jokainen puutarhastelija muistaa edellisen juhannuksen - meilläkin kasvimaa peittyi rakeisiin...

Mutta eikun taas uudestaan - tilaan nyt mielenkiinnosta myös sitä italialaista voikukkaa - ja uusintakierroksen poimulehteä ja ratamoa :)


Paavokin oli mukana kylvöpuuhissa :)

tiistai 5. huhtikuuta 2016

Aikainen puutarhuri perunat istuttaa

Yksi tämän kevään kokeiluprojektejani on perunan esikasvatus. Nostin perunat itämään valoisalle ikkunalle 18.3. Vajaa kolme viikkoa perunat ehtivät itujaan availla - ja tänään sitten istutin aikaiset perunani multiin. Kyttäilin jo valmiiksi kuukalenterista suotuisaa ajankohtaa; eli vähenevää kuuta ja kalapäivää, joka on erityisesti mainittu hyväksi ajankohdaksi perunan istuttamiseen. Molemmat osuivat kohdalle tänään - ja vielä huomennakin (6.4) jos sinulla sattuu olemaan jääkaapissa valmiiksi itäneitä perunoita :)

Olin säästellyt maitopurkkeja muka ihan reilustikin - mutta eihän niitä taaskaan ollut tarpeeksi... Laitoin purkin pohjalle pienen kerroksen multaa, päälle perunan ja sen verran taas multaa, että siemenperuna peittyi ohuelti. Kun naatit nousevat esiin, multaa lisätään vielä kerran tai pari. Saa nähdä, miten kasvu lähtee käyntiin - ja milloin säät sallivat perunan ulos istutuksen.

Aikaisen perunan viljelyaika on noin kymmenen viikkoa. Ihan peruspeltoon perunaa ei ainakaan meidän kasvuvyöhykkeellä (kolmos-nelosen rajoilla) saa istutettua vielä toukokuun alkupäivinä, mutta onneksi on niitä lavakauluksia :)
Maasta koholla olevissa lavakauluksissa multa lämpenee keväällä nopeasti ja niitä on helppo sijoittaa tontin suojaisiin nurkkauksiin. Aion kokeilla jokusen perunan myös kestokasseihin ja ruukkuihin etelän terassille.
Peruna on hallanarka, eli aikaisin ulos istutettuna se pitää suojata harsoilla.

Loput perunoita piti maitopurkkien puutteessa laittaa ruukkuihin. Laitan yleensä ruukkujen pohjalle vessapaperin palan estämään mullan leviämistä alustarjottimille.



Maitopurkkeihin jäi vielä paljon tilaa perunan multaamiseen :)

Itäseinustan makkarissa on mm. turveruukkuihin koulittua isosamettikukkaa parissa vadissa. Kokeilin nyt sitäkin, että laitoin samettikukkia kolmen ryppäinä. Osa samettikukista on olohuoneen aurinkoisemmalla eteläikkunalla. Vasemmalla niin ikään turveruukkuihin kylvettyä ryhmäpurjoa - joka vaikka vähän myöhästyi, on lähtenyt hyvään kasvuun.
Veera-tytär on tulossa viikonlopuksi kotiin. Että ei nyt mahdu ainakaan omalla pöydällä meikkailemaan :)