sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Kynnys

Täällä kotona, tavan arjessa päivitän blogia noin joka toinen päivä. Jutuissani ei ole mitään varsinaista teemaa - aiheet rönsyilevät ja ideapankissa on aina runsaudenpulaa - jutut syntyvät hetkessä ja helposti.
Mutta entäs kun päivitystaukoa tulee syystä tai toisesta jokunen päivä... Tulee olo, että silloin pitäisi tarjota (omasta mielestä) ihan oikeaa asiaa ja vähintäänkin hyvät kuvat ja semmoinen juttu jonka ihan innoissaan jakaa muillekin vinkiksi.

Viime viikkoinen yökyläni venyikin loppujen lopuksi melkein viikon kierrokseksi - se oli naisten viikko. Kiitos Erika, Lea, Anu, Irja ja Raisa - kiitos elämänmakuisista hetkistä. Niin ja puntari pomppasi pari kiloa ylöspäin - että kiitos vaan siitäkin :D

Ny olen takaisin kotona - sunnuntai-aamu ja olo on rauhallisen väsynyt. Ylitän itseni ja postauskynnyksen julkaisemalla jutun jossa ei ole mitään asiaa, päivitän pyykkivuoren, kokeilen taas saada kasaan täydellisen munkkitaikinan, työnnän uuniin kaalilaatikon ja siinäpä se - päivän ohjelma.

Tämän kortin ystävä oli löytänyt Hongkongin lentokentältä - kottikärryllinen kiitosta kivipihahommista :)




Raisalta matkaan saatua Yogiteetä - tykkään.

Kiitos Lea. Mola-kangastaulu Panamalta - kaksi tukaania. Muisto yhteiseltä purjehdusmatkaltamme vuonna -93. Itse en tullut aikoinaan hankkineeksi mitään matkamuistoja. Panama on kuitenkin minulle erityisen merkityksellinen paikka ja Lea halusi nyt antaa yhden oman taulunsa minulle.

Kotona yöpöydällä odotti yllätys :) Anette oli huomannut suosikkihajuveteni hiipuneen ja sain lahjaksi uuden.

8 kommenttia:

  1. Hei!Olisi hienoa kuulla lisää Panaman seikkailuistasi ja kuulla miksi se on sinulle tärkeä paikka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei :)
      Se reissu on jo aika vanha juttu - ja niin pitkäkin, etten oikein osaa siitä mitään lyhyesti kertoa... Nyt kun muistelen tapahtumia mukana olleiden kanssa, huomaan että minulle mieleen jääneet asiat eivät ole olleet toiselle ehkä ollenkaan tärkeitä - ja itse olen unohtanut monta toiselle merkitysellistä hetkeä...

      Aikakin jo tekee tehtävänsä - en oikeasti edes muista kaikkea :)

      Poista
  2. Ihana postaus, välittyy hyvä mieli. Kaikki tärkee samassa paketissa (ystävät, puutarha, naisellinen ja tärkeä hömppäkosmetiikka).
    Panama on jees kuultavaa, mutta puutarha-arki on ihan parasta ja saan pontta raivata omaa plantaasiani.
    Nyt tikutin ruohikolta sinne levinneet perennat (syysleimua, sinilatvaa, mansikkarönsyä, jotain keltaista jonka nimee en muista ja ketoneilikkaa), sit on sireenintaimia, tikutetut huomaa ruohonleikkuusta vastaava mieheni ja marmattaa kun en saa aikaseki siirtää noita....
    Teen noille siirtopistokkaille uuden penkin haastavempaan paikkaan, niin ei harmita ihan niinlujasti, jos saamani ruusunalku ei kasvakkaan perennojen keskeltä hirmuisesti (kun koira on sen jo on viis kertaa kaivanut ylös...).
    Suurinosa kukkapenkeistäni kestää, vaikka mies ajaa traktorilla keväällä ja sykyllä yli, mutta koira kun kaivaa juurakot, niin siitä ottavat pahemmin itteensä...

    Terkuin alushousubokserikoira ja maalaisanonyymi.

    Noista lempihajusteista olisin kiinnostunut, jos ostasin hajustetta seuraavalla kaupunkireissulla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei pitkästä aikaa - legendaarinen kalsarikoiran omistaja :D

      Kulostaa hienolta sinun kesäsuunnitelmat. Minulla oli aikanaan kanalauma - saivat olla vapaana ja arvaat kyllä että kukkapenkkien herruudesta käytiin jatkuvaa taistoa. Pidin portailla aina kasaa vanhoja kengänronttosia ja lipposia - siitä kävin viskaamassa kuoputtelevan lauman niskaan aina kun huomasin ja ehdin väliin. Vanhat sitkeät perennat pitivät puolensa - siemenkylvöjä oli turha yrittää :)

      Sain tämän tuoksun eka kertaa pari vuotta sitten lahjaksi. On sopiva sekoitus raikkautta, mutta kuitenkin myös aikuiselle naiselle ja talvikäyttöönkin sopiva tuoksu. Semmoinen huomio vielä, että Veera-tytär tätä joskus lainasi ja poikaystävä innostui että paras tuoksu ikinä... Varoituksen sana siis - tehoaa nuoriin komeisiin miehiin :D

      Poista
  3. ps: tuli hyviä munkkeja, kun korvasin osan jauhoista ja sokerista kellarin ylijäämäomenahilloilla...
    Lurasin varmaan 5kg omenahilloa normaalin munkkitaikinan jatkoksi ja laitoin mainitsemaasi psylliumia desin joukkoon.

    Tuli kuulemma parhaita munkkeja ikinä!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei - mahtava idea.
      Onko resepti missään ylhäällä? Mittasuhteet kiinnostavat - minulla kun löysähkö taikina tursuilee pallomunkeista pihalle ja kun tein yhden jauhoisemman, se jäi mielestäni jänkiksi - eli pehmeämpi oli parempi.
      Maku niissä löysäntaikinan munkeissa on kyllä tosi hyvä - vielä kun saisi pysymään kuosissaan - tai haittaako sekään loppujen lopuksi...
      Pursotitko taikinan öljyyn?

      Poista
  4. Viä semmonen juttu, laitoin terassille blogisi innoittaman amppelit, keijunmekkoa ja karjalanruusua...
    Kahdeksassa amppelissa kymmenestä on nyt sinitiaisen tai västäräkin pesä. Kun kastelen amppelit, pesät kelluu, lintu pesässä...hirvittää kastella, mut kyl ne kukat pitää kastella...
    Ja kissat tarttee häätää kuistilta pois (sen jo isäntäkin tajus...).
    Kameralla en uskalla viä mennä häseltään, kolmas kastelu jo tehty,et sen ne tirpat sietää....

    Kasvihuolneella, tomaatintaimien seassa mulla roikkuu tukipuissa kookossiemeniä, joissa kolo. Monessa on jo asukkina sinitiainen/peipponen tai talitintti, yhessä rauhallisessa kulmassa punatulkkukin. Tuolla ne hyötytehtävissä,sinitiaiset eritoten napsii kirvat kasveistä....
    Aamusin kun oon yksin, tirpat on rohkeita ja sirkuttaa ja tulee olkapäälle istuun...

    Ihani ovat (muistelen siilipostaustasi...).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskomaton tarina - voiko olla tottakaan :)
      Ei minulla vaan ole koskaan lintu tehnyt pesää amppeliin. Kasvatitko kukat siemenistä? Minä en ole koskaan kokeillut kukkien taimikasvatusta - tila käy ahtaaksi tomaattienkin kanssa.

      Jos saat kuvia lintukukkapesistä, niin laitatko johonkin nähätäväksi että pääse katsomaan itekin sitä ihmettä.

      Loppuviikosta luvassa helteitä - arvaa vaan odotanko täällä - siemenloota ovensuussa jo. Nyt kun on saatu vettä, niin räjähtää kyllä vihreys käsiin kun lämpenee :)

      Meillä siilit olleet hukassa tänä keväänä - toivottavasti ilmestyvät taas.

      Poista