maanantai 29. helmikuuta 2016

Olkkarissa vihertää jo

Kevättalvi on sitä aikaa, kun eniten huomaan arvostaa kodin viherkasveja. Pimein joulunaika tulee möllöteltyä kynttilänvalossa - ja sekin on aikansa mukavaa... Mutta nyt - olen ollut viikonlopun ihan fiiliksissä auringonpaisteen, multasäkkien, savirouheiden, ruukkujen ja kukkieni kanssa. Uutta intoa viherkasvien keväthuoltoon toi savirouhekokeilu - joka osoittautui ihan huippulöydöksi.
Kaunis savirouhepinta innosti koristelemaan ruukkuja pikku esineillä, kaivelemaan hangen alta ulkoruukkuina käyttämiäni astioita sisäkäyttöön - ja ostamaan jokusen uudenkin kasvin entisten kaveriksi...

Viime viikolla fiilistelin tämän saman pylvään päässä keikkuvalla tulitikkukaktuksella. Jo kauan minulla on kuitenkin ollut visio, että tähän kuuluu muratti. Cittarin viherkasvistandilta löytyi kohtuuhintaisia muratteja - jemmoista savirouhetta - hyllystä savilintu - ja takapihalta vanha amppeliruukku. Nyt se on siinä - muratti siinä missä pitääkin :)


Palmuvehkankin ehdin istuttaa savirouheeseen jo jokunen päivä sitten. Eilen pähkäilin uusien ostotaimieni kanssa - ja palmuvehkan vieressä kököttävään tyhjään saviruukkuun syntyi tämmöinen setti: Kultapalmu, savirouhe ja mikälieyksijalkaviklo :)




Kliivia ei ole viihtynyt altakasteluruukussa ollenkaan. Sillekin hain vanhan ulkoruukun, istutin savirouheeseen - ja ruukkuun vahdiksi vielä minkälieötökän.


Vanha iso vehka lamosi jo osin pitkin ruukun reunoja ja lattiaa. Näyttäisi siis viihtyvän altakasteluruukussa, joten jätin sen niille sijoilleen. Karsin kuitenkin muutaman pisimmistä varsista ja tuikkasin kokeeksi pari pätkää ilman juurruttamista suoraan savirouheeseen. Nyt vain katsotaan miten käy :)
Koska oksanpätkät olivat juurettomat (eli puhtaat mullasta), olivat kivannäköiset lasiastiaan ja savirouheeseen ruukutettuna.

Minulla on entuudestaan yksi iso muorinkukka. Tämä amerikanmuori on yksi uusista taimista. Laitoin kokeeksi savirouheeseen. Entinen on viihtynyt hyvin ihan perusmullassa ja saviruukussa.

Ja pitkästä aikaa hankin yhden saniaisenkin. Mnusta se on niin raikkaan värinen, että sopii parhaiten valkoiseen ruukkuun. Vieressä muratin tieltä pois siirretty tulitikkukaktus pikkulintusineen - ja alla vielä se vanha vehkakin :)


Orkideat siirrän kesäksi pois eteläikkunalta - viihtyvät paremmin hajavalossa.

Olihan eilinen ihana päivä. Monen monta muutakin kasvia istuttelin ja vaihdoin ruukkuja altakastelumalleista perinteisiin - tai sitten ihan vain päittäin...  Tuli sitten vaan jo pimeä, joten kaikista kivoista uusista ideoista ei ole nyt kuvia. Kunhan päivänvalolla joku hetki ehdin, niin otan kyllä.
Ja on täällä semmoisia kauheita sotkukuviakin itse istutuspuuhista. Siitä jokusen vinkin ja oman huomion laitan vielä tänne blogiinkin - mutta en nyt. Ja miksi - siksi vain, kun tykkäsin niin kovin näistä kukkakuvista, etten halua "sotkea" juttua niillä "itse teossa" -kuvilla :)

seramis savirouhe käyttökokemuksia

4 kommenttia:

  1. On mielenkiintoista kuulla miten on erilaisia kokemuksia. Minulla kliiviat nimenomaan pitävät altakasteluruukuista. Rehottavat kasvaa tunkien "poikasia" isot altakasteluruukut täyteen. Jossakin sanotaan, ettei kliivioita saisi käännellä eli samapuoli vuodesta toiseen aurinkoon. Minulla on noissa isoissa ruukuissa rullat alla ja pyöräyttelen niitä pölyjä pyyhkiessä miten sattuu eivätkä siitä näköjään pahastu: kukkivat monin paksuin kukkavanoin.
    Mutta mielenkiinnolla seuraan kokemuksiasi tuosta rouheesta.

    VastaaPoista
  2. Hei ja kiitos kommentista :)

    Onpa yksi luojan ihme ne sinun kliiviat... Itse olen yrittänyt kaikilla konsteilla kastella enempi ja vähempi - aurinkoon ja pois... Sain kliivian jo varmaan reilu kymmenen vuotta sitten naapurilta - eikä se ainakaan ole yhtään siitä kasvanut - päinvastoin :/
    Nytkin kun purkasin siitä mullan, niin seassa oli kasapäin irronneita (kuivuneita vai märäntyneitä?) juuria. Ihan nyt kyllä kiinnostaa kokeilla mitä tykkää tuosta savirouheesta. Ei muuten ole tainnut kukkiakaan pitkään aikaan - en ainakaan muista, että viime kesänä olisi kukkinut.

    Senkin nyt saa nähdä, että onnnistuuko vehkan juurrutus savirouheessa. Kastelin rouheen vähän yli ohjeistuksen. Osa lehtiä varmasti nuupahtaa, mutta odotellaan miten muuten käy :)

    VastaaPoista
  3. Hei, minäkin innostuin savirouheesta kirjoituksesi perusteella. Oli vain aika työlästä löytää sitä Jyväskylästä. Ensin kiersin kauppoja, välillä piti lähteä kotiin syömään ja kotona jatkoin soittokierroksella liikkeisiin. Kukaan ei ollut kuullutkaan moisesta, kaikki vain tarjosivat lekasoraa tilalle. Lopulta soitin Esbau Bio-Gardeniin Espooseen ja sieltä ystävällinen mies selvitti minulle, että savirouhetta löytyy Keljon Prismasta. Kävin ostamassa heti monta pussia ja muutama kukka on jo vaihdettu rouheeseen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi vitsi kun haluaisin nähdä kuvat sinun kasveista :) Nyt minulla alkaa jo silmä tottua uusiin "multiin" mutta alussa kävin niitä ihastelemassa varmaan monta kertaa päivässä...
      Itse tarvitsisin nyt jokusen mittatikun lisää. Kokeilin laittaa jonkun vehkanoksan suoraan rouheeseen. Nyt koko ajan arvon, josko on tarpeeksi kosteaa... Muutenkin kun on uusi tuote, niin en osaa alkuun arvioida miten käyttäytyy.

      Laitoitko muuten ruukkuihin jotain koristehiluja? :) Jos viitsit, niin laita jokunen kuva minulle blogipostiin niin lisään tähän juttuun muillekin vinkiksi :)

      Poista