sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Sosekeittäjä



"Ihan kiva blogi, mutta voisit joskus tehdä muutakin kuin sosekeittoa."
Se blogini lukijapalaute aikanaan herätti ja vähän naurattikin. Ihan asiaa kirjoittajalta - olen postaillut sosekeitoista aikasen monta kertaa :) Mutta - ei kai hyvää voi liikaa kehua?

Kävin vuosi sitten lounaalla Oulun kasvisravintola Etrassa - ja samalla minulla oli tilaisuus jutella hetki Eila Maunun kanssa (Nutri-Flown hallituksen ja Etran puheenjohtaja). Voi kun muistaisin kaiken, mitä Eila kertoili omasta ruokafilosofiastaan... Yksi venähtäneistä pitäis-projekteistani onkin tutustua tarkemmin Nutri-Flow ravintotiheän ruuan periaatteisiin.



No, sen kuitenkin olen muistavinani, että Eilan keitot valmistuivat samalla periaatteella kuin omani - kasvikset freesaillaan aluksi öljytilkassa. Teen käytännössä kaikkiin keittoihin pohjaksi jonkinsortin "sofriton" ja ainoastaan siksi, että silloin maut irtoavat mielestäni ihan eri lailla kuin jos kasvikset pilkkoisi suoraan veteen.

Eila perusteli tapaa sillä, että siten kasvisten soluseinät avautuvat  paremmin ja ruuansulatus pystyy tehokkaammin hyödyntämään nautitun ruuan sisältämät ravintoaineet.

Toinen ikitapani sosekeittojen osalta on se, että sosekeittoa on jääkaapissa melkein aina - usein kahtakin laatua. Perustuu siihen, että sosekeittoihin voi käyttää melkein mitä vain - eli sitä, mitä sattuu milloinkin olemaan kasvimaalla tai tarjouksessa.
Ja siitäkin tykkään, että keiton maku senkun paranee kun se saa odotella jääkaapissa yön yli - ja säilyy se siellä jokusen päivänkin. Viiden litran kattila sosekeittoa jääkaapissa tarkoittaa sitä, että aina on valmiina jotain ruokaa - jos ei muuta jaksa tai ehdi.

Eila kertoi, että Etra-ravintolan kasviskeitot valmistetaan nimenomaan edellisenä päivänä ja "ne nostetaan" seuraavana päivänä lämmittämällä ne. Eila perusteli käytäntöä sillä, että jos kasvissosekeitto saa jäähtyä yön yli ja se lämmitetään, sen ravintoarvot ja ravinnon imeytyminen parantuvat.

Tänään keittelin parikin keittoa. Toinen ei ollut sosekeitto, vaan miehen toivomuksesta "makkarakeitto" soijamakkarasta tehtynä. (Vihanneksina käytin Lidl Biotrend luomu keittojuurespussia.)
Keiton pohjana on espanjan vuosiltani mukaan tarttunut aikalailla perinteinen sofrito, joka sopii ihan täydellisesti myös suomalaisen makkara- tai jauhelihakeiton pohjaksi. Tällä sofritopohjalla valmistunutta kasvismakkarakeittoa ei tavallinen lihansyöjämies edes erota kasvisruuaksi - se on fakta :) Tarvittaessa tarkista kasvismakkaroiden gluteenittomuus.




Toinen keitto oli kasvimaan viimeisistä kesäkurpitsoista valmistunut sosekeitto. Lämpölavassa on vielä vaikka kuinka mangoldia, lehtikaalia ja persiljaa. Niiden lehtiruotoja oli kertynyt viikon wokkailujen jäljiltä taas iso jemmapussi jääkaappiin. Purjoakin on penkissä vielä.



Jokunen viikko sitten postailin kaalinkantakeitosta. Se on yksi suosikkejani. Kaalin kannoista valmistuu tosi pehmeän täyteläinen sosekeitto. Nyt lisäsin keittoon ison nipun lehtikaalin, mangoldin ja persiljan lehtiruoteja - ne tuovat rakennetta vesipitoiseen kesäkurpitsaan

2-3rkl oliiviöljyä
1 purjo
5-6 valkosipulin kynttä
1 pieni tuorechilipalko
Nippu lehtiruoteja (jollei ole, niin käytä kokonaisia lehtikaaleja ja mangoldia)
1 keskikokoinen kesäkurpitsa
2 perunaa (luomu kuorineen)
100g pakastepinaattia (Lidl luomu kaksi palaa)
1 kasvisliemikuutio (luomu)
1tl chimichurrie mausteseosta
100g yrttituorejuustoa (Lidl Cavabell yrtti - ihan hyvä ja edullinen)
Valmiin keiton pintaan tuoreyrttejä silputtuna (persilja, korianteri)

Pilko purjo ja valkosipuli. Freesaile hetki öljytilkassa. Lisää pilkotut lehtiruodit (noin parin sentin pätkissä) - pyörittele hetki. Lisää paloiteltu peruna ja lopuksi kesäkurpitsan palat ja pinaatti. Freesaile kaikkia keskilämmöllä kunnes ovat "antautuneet". Lisää vesi ja mausteet. Anna kiehua hissuksiin noin puolisen tuntia. Lisää tuorejuusto ja soseuta.

Ylläoleva ohje on ihan turha - voit korvata kaikki ainesosat jollain muulla sopivalla. Laitoin nyt kuitenkin, koska vastailen puhelimeen vähintään kolmesti päivässä, kun vasta kotoa muuttanut Veera-tytär pähkäilee kauhanvarressa omassa keittiössään :D

Sosekeittoon ei ole olemassa yhtä tai tuhattakaan "oikeaa" ohjetta. Teet miten vain - onnistuu aina.






Kurkista lisää sosekeittovinkkejä

Juhlava maa-artisokka sosekeitto


Porkkanasosekeitto hamppukermalla


Bataatti-porkkana sosekeitto


Purjo-peruna sosekeitto maustettuna suppilovahveroilla


Kesäkurpitsa-kookos sosekeitto


Kesäkurpitsa sosekeitto maustettuna suppilovahveroilla


Kaalinkanta sosekeitto


Inkiväärillä maustettu maa-artisokka sosekeitto


Sellerisosekeitto


Lipstikkasosekeitto


14 kommenttia:

  1. Ei hyvää voi todellakaan voi kehua liikaa. Ihania sosekeittoja jatka vaan samaan malliin. Syksyinen kylmä päivä, lämmin sosekeitto, mikäs sen mukavampaa. Kiitos ohjeista, sain uusia vinkkejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ritu :)

      Sinä sen sanoit - talvi ja sosekeitto ovat paras parivaljakko :)

      Poista
  2. Sosekeitot ovat niin hyviä ja helppoja valmistaa, olen myös niiden ylin ystävä, mikä ei blogipostauksistani varmaankaan jää huomaamatta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Dzinni :)
      Sinulla on monta mainiota reseptiä - käykää muutkin kurkkaamassa.

      Poista
  3. Nyt alkoi hulluna tekemään mieli sosekeittoa...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Matkatar :)
      No - sitä mielitekoa ei ole vaikea toteuttaa :)

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Kiitos :) Ei sosekeittoja kai voi syödä liikaa?

      Poista
  5. Eiköhän jokaisella ole ruokamaneerinsa keittiössä. Sosekeitto on mielettömän hyvää ja aika vaivatonta tehdä :) Sosekeittojen lisäksi mä syön jatkuvasti linssikastiketta. Sitäkin voi tunkea kaikkeen mahdolliseen lasagnesta ruisleivän päälyseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Ansku :)
      Minulla on vielä se linssipatasi testaamatta. Jäänköhän sitten koukkuun kerrasta? :)

      Poista
  6. Hei vielä lukija, joka yön tunteina odotteli lehmää poikivaksi :)

    Kiitos kommentista. Kirjoitit pitkään ja asiaa. Näin julkisesti en oikein voi vastata kaikkiin kysymyksiisi - joihinkin vastaaminen sivuaisi henkilökohtaisesti läheisiä ja perheenjäseniäni - en voi muiden asioita ja elämää täällä blogissa ruotia - enkä tietysti omaanikaan ihan kaikilla tasoilla :)

    Kiitos kuitenkin pitkästä viestistä :)

    VastaaPoista
  7. Ja kiitos vielä uudemmankin kerran tilalliselle :)
    Kommenttissasi ei ollut mitään julkaisukelvotonta :) Vastaaminen siihen vain olisi sivunnut semmoisia aihealueita, joita en täällä blogissa oikeastaan kerro. Arvostan suuresti ajatuksiasi - ja ymmärrän sillä tasolla, mitä näin ulkopuolisena pystyn. Monenlaista on tullut tähän ikään itsellekin eteen - päivä sienimetsässä hoitaa monta harmituksen aihetta...

    VastaaPoista
  8. Oi vitsi! Aivan ihana idea tuo että nuo "jämäosat" kasviksista jemmaa ja käyttää sitten sosekeittoon. Vasta opin että kukkakaalin varrenkin voi pilkkoa samaan sosekeittokattilaan, mutta että yrttien ja kaiken muunkin mahdollisen varret, lehdet, lehtiruodit ym. Mahtavaa! Kiitos :D Iloinen nuukailija kiittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mukavasta kommentista
      Taas on täälläkin iso pussi varsia jemmassa - eli aika laittaa keppisoppa hautumaan :)
      Terve nuukailu on ihan huippuharrastus - ja hyvät vinkit tietysti kannattaa laittaa kiertoon :)

      Poista