lauantai 30. maaliskuuta 2013

Laita edes lehtikaalia

Lehtikaali oli yksi viimekesän uusia tulokkaita kasvimaallani - tulokas joka kerrasta jäikin vakioasukkaaksi. Ainakin Keski-Suomen korkeuksilla lehtikaalia kannattaa esikasvattaa ja tänään laitoin alulleen ensikesän lehtikaalisadon.

Yhden kerran kokemuksia lehtikaalin kasvatuksesta:
Siemenet itivät ihan liiankin hyvin - varo siis turhan tiuhaa siemenkylvöä. Pienet taimet kestivät hyvin koulimisen ja siirron pikkuruukkuihin, mutta kasvu sisäikkunalla oli sen jälkeen äärimmäisen kituliasta. Siitä suivaantuneena heitin ne aika aikaisessa vaiheessa ulos - osan taimista avomaalle ja osan lämmittämättömään lasilavaan. Sielläkin ne vielä jonkin aikaa näyttivät aika toivottomilta, mutta kun lähtivät kasvuun niin sitten lehtiä riittikin jakaa koko seutukunnalle.
En harsottanut avomaankaan taimia vaikka edistyneemmät lehtikaaliharrastelijat varoittavat kirvojen hyökkäyksistä. Viime kesä oli (lehtikaalin onneksi) niin sateinen ja viileä että kirvaongelmaa ei ilmaantunut ainakaan omille viljelyksilleni - tai sitten vain porskutin aloittelijan tuurilla... Tänä keväänä aion harsottaa taimet alkukesäksi kirvojen ja muiden ötököiden varulta.
Lasilavassa lehtikaali kasvoi korkeutta avomaan kavereitaan enempi mutta minkä pituuskasvussa hävisivät, sen avomaan taimet voittivat leveyssuunnassa. Lasilavani korkein kohta on noin metrissä ja se jäi auttamattomasti liian matalaksi lehtikaaleille. Tänä vuonna laitan kokeeksi pari-kolme taimea lavaan mutta pääosin aion istuttaa lehtikaalit avomaalle.

Lehtikaali ei ymmärtääkseni ole turhan tarkka kasvupaikastaan. Puolivarjo tai aurinko, runsasmultainen tai vähän vaatimattomampikin maa kelpaa, kalkinsuosija - eli sille voi hyvin levitellä vähän puhdasta tuhkaa.
Näyttävä ja ryhdikäs lehtikaali sopii hyvin myös kukkapenkkiin tai parvekeruukkuun. En osaa sanoa kuinka hyvin lehtikaalia saa valmiina taimina. Taimikasvatus varmistaa sadon ja on lehtikaalin tapauksessa aika simppeli homma.

Kirpparilta löydetyt uunipellit pääsivät käyttöön

Olen ihan satavarma että ostin viimekesän alelaarista violettia ja sileälehtistäkin lehtikaalia... Mihin hittoon olen ne jemmannut... Löysin nyt kuitenkin kolmea erilaista kähärälehtistä lehtikaalia. Uusina tulokkaina ja ilman suuriakaan satotoiveita kokeilen huvikseni muutaman taimen kukka- ja keräkaalia sekä purjoa. Löysin pussin salviansiemeniäkin - niitäkin pyttyyn.

Taimimultaakaan ei enää jemmoissani ollut - kukkamulta kelpaa hyvin.

Tomaattien viereen ikkunalle. Vielä mahtuu :)


Viimekesän kuva: sileälehtistä lehtikaalia lasilavassa.

Lehtikaali vs. parsakaali  

Lehtikaali 100g                                                 Parsakaali 100g
A-vitamiini 765.8 µg                                          85.9  µg
K-vitamiini 618 µg                                            110 µg
C-vitamiini  110 µg                                           120 µg
Karotenoidit 41700 µg                                      2858.2 µg

Kivennäis- ja hivenaineissa pitoisuudet aika lähellä toisiaan
Lähde: Fineli


Kurkkaapa nämä linkit - lehtikaali sopii lähes vaikka mihin:
Lehtikaalitacot
Lehtikaalisipsit
Munakasrulla
Lehtikaaliwokki
Lehtikaalipizza

Käytin lehtikaalia koko kesän ajan salaattiaineksena. Se sopii hyvin myös "pinaattilettu tai -keitto ainekseksi" sekä silputtuna vihreydeksi kaikkiin mahdollisiin keittoihin.

1 kommentti:

  1. Heippa Johanna, teetpa sina kiinnostavaa blogia,Veera myös, kiva lukea kun et paljoa fb ssa käy. Toi lehtikaali eli Kale on hyvin suosittu täälä myös, täytyykin alkaa käyttään kun on noin ravintopitoinenkin. terveiset meiltä, ja Hyvää Pääsiäistä, odottelemme ukkosen ilmaa...Lea

    VastaaPoista