torstai 29. joulukuuta 2011

Loppunsa edellä...

...on nyt sitten taas tämäkin joulu.

Ja mitä opin tällä kertaa:
-Lahjapakettien runojen lukijaa ei kukaan kuuntele sen yleisen hälyn keskellä,
-Ilmoituksen "Reipas joulupukki" on pälyilevä nynny
-Ostohetkellä kukkiva hyasintti ei kestä aattoon saakka
-Mahatauti on justiinsa yhtä takuuvarma joulun merkki kuin se kuuluisa tähti
-Sitä lanttua ja punajuurta ja suklaata ja juustoa ja kaikkea mahdollista syötävää tulee haalittua kaikista päätöksistä ja varotoimista huolimatta liikaa
-Ensimmäisenä joulun jälkeen-arkipäivänä ei kannata mennä keskustan alennusmyynteihin jollei muutoinkin satu viihtymään "peruskoulun välitunti" ilmapiirissä & seurassa
-Kukaan vieraista ei huomaa (ja kehu) vaikka olen pessyt ne ikkunat
-Arki on mukavampi kuin juhla (totesi mieheni ja lupasin muistuttaa asiasta joka ikunen arkiaamu kun kämpii sängynpohjalta kohti työmaata klo 5.30)

Moni muukin "vastaisen varalle vinkki" lienee jäi siinä hulinassa huomiotta mutta onneksi taas vuoden kuluttua pääsemme kantapäänkautta-jouluoppikouluun...



Namutonttu vahtii loppuja joulukarkkeja...


Surullinen hyasintti...


Ei taida enää vieraille kehdata näitä kuivakakkuja tarjota...


Nyt kerrankin olen ihan oikeasti onnellinen ja helpottunut tyhjästä jääkaapista...


Tunnelmantuojat tiensä päässä...


Uudenvuoden ulkotulille syttyä...




Ja loppuun vielä lupaus; Elämä joulu jatkuu... Ensi vuonna uudelleen kukkiva amaryllis :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti