Traumoja...

Vastailin kommentteihin ja yhdessä oli puhetta tuosta uuninpesusta. Siinä selitin tuon uunin salatun merkityksen ja tässäpä kerron teille kaikille muutaman lauseen jotka olisivat saaneet jäädä joiltakuilta sanomatta tai sitten minulta kuulematta :D

Tuttu kiinteistövälittäjä: -Aina kun menen arvioimaan myytävää asuntoa niin vilkaisen ensimmäiseksi sähköuunin sisälle. Siitä voi yhdellä silmäyksellä päätellä asunnon yleisen siisteystason.
Ja nyt jokakerta kun tuon viheliäisen uuninluukun avaan niin arvaatte vaan että mietin sitäkin harmitonta kommenttia...

Hyvä ystäväni kertoo kyläilystään toisen ystävänsä luo: ...niin ja olisi voinut edes sen vessan lavuaarin pyyhkiä, kyllä minä ainakin käyn vilkaisemassa vessan jos tiedän että joku on tulossa...
Ja nyt kun sama rouva ilmoittaa meille tulostaan, minä juoksen pää kolmantena jalkana rätti ja joku pikapesusuihkepullo kainalossa vessaa hinkkaamaan...

Ja toinen rakas ennakkoluuloinen ystäväni kahvihetkestään anoppilassa: ...ja haistoi vaan sitä maitoa vaikka se päivä oli jo varmaan viikon vanha ja siihen vaan kahvin sekaan...
Hei vaan sinäkin. Aina kun tulet meille, kääntelen nurinpäin ne vanhan päivän maitopurkit sieltä jääkaapista... (Eivät ole miksikään menneet ja voi niistä aina vaikka pannarin paistaa...)

"Onko sinulla tapana pyyhkiä lattia tiskirätillä?" kysyi yksi ystävä.
Se oli kahvihetki keittiössäni. Olin justiinsa hikipäässä pessyt ja puunannut keittiön ja myös sen lattian. Siihen sitten putosi lapsilta joku murunen - ja ei se muuten tunnu missään, mutta sekunti sen lattianpesun jälkeen ottaa silmään....
Minulla ei ole tapana pyyhkiä lattiaa tiskirätillä :D Mutta tiesin että lattia oli sillä hetkellä puhtaampi kuin se tiskipöytä ja puoliajatuksissani nappasin sitten murusen rättiin.
Tunnelma jäykistyi eikä se entinen ystävä ole sen erän perään käynyt meillä.

Ystäväni sieltä Hyvinkäältä, joka ei keräile ihania kankaita ja ihania kirpparivaatteita ja vanhoja leluja ja kirjoja ja... No kaikkea sitä mitä minulla on ne komerot pullollaan. On kyllä aiheesta jo useammankin kerran antanut minun kuulla kunniani ja pakko on nyt tunnustaa että aina kun  tulet yökylään, raahailen  kiiruusti kassikaupalla niitä minun ihania ostoksia sinne tyhjään yksiöön piiloon.

Kerran samaisen ystävän kanssa käytiin läpi vaatteitani ja noin 90% sai häneltä lähtöpassit. Ihan oikeasti, suurimman osan niistä sitten hävitinkin mutta...
Näytin sitten jokunen viikko myöhemmin hänelle minä sylikummina ristiäiskuvia, joissa poseeraan se "ihan mummo hame, ihan kauhea" päällä. Ja joka oli siis yhteisestä sopimuksesta jo "heitetty pois"...
Tunnustin että jokusen kauheuden sitten kaivelin sieltä kirpparikasseista takaisin kaappiin, koska pakkohan se oli joku "säällinen" mummohame sinne ristiäisiin laittaa :D

Jaaha, olisihan näitä tarinoita ja traumoja mutta nyt on pakko käydä yhden tekijää odottavan trauman kimppuun ja pestä vihdoinkin edes jokunen ikkuna...