torstai 25. kesäkuuta 2015

Tee itse roskiskehikko lavakauluksista

Joku rakentaa roskakatoksen siihen samaan rytinään talon kanssa - toisille se on pihan / puutarhan yleisilmeen rakentelussa vähintäänkin aika korkealla tärkeysjärjestyksessä. Ja sitten on meitä, jotka eivät kasvimaata lapioidessa jouda keskittyä moisiin pikkuseikkoihin kuin roskis :)
Meilläkin, heti tontin sisääntulonurkkauksessa yksinään töröttävä "Sulo" on kivistänyt silmiä jo vuosia. On vaan muka ollut jotenkin liian iso projekti tartuttavaksi - eikä valmiiden katosten hinta ja muotoilu ole ihan vakuuttanut...


Roskiksemme takana on pieni ylijäämähuntta, joka jää parkissa olevan auton ja roskiksen varjoon. Viime kesänä ladoin nurkkaan muutaman lavakauluksen kun tarvitsin jemmapaikkaa ylimääräiselle mullalle. Tänä keväänä latasin muutaman kauluksen lisää - niihin tallensin uuden parkkipaikan alta jäävää hiekkamultaa - ja nyt siellä jämämultalaareissa kasvaa perunoita...

"Sulo" seisoskeli siinä multalavojen kyljessä ja huomasin, että sehän on ihan sopulevyinen lavakauluksen kanssa. Entä jos sahaisi toisen päädyn lavakehikosta pois, niin siinähän se olisi - roskakatos. Ja senkin huomasin, että kuusi lavakaulusta on aika täydellisen sopiva korkeus perus-sulolle. Roskis jää piiloon, mutta sivureunankin yli yltää vielä hyvin avata kannen.
Sahasin maassa lavojen pitkät sivut aukkoon sopiviksi - onnistuu ihan helposti käsisahalla. Mitta määräytyi takanaolevan multakehikon ja asfalttireunan väliin mahtuvaksi - päädystä lähti noin 5cm.
Alkusuunnitelma oli jäykistää etureuna sisäsyrjiin naulattavalla rimalla. Sopivaa pätkää liiteristä etsiessä toin sovitukseen myös paneelinpätkän - ja siitä roskiskehikkoajatus senkun jalostui...
Raakapaneelin pontti sattui olemaan leveydeltään millilleen sopiva lavakauluksen lautaan - ja samalla saatiin kiva pieni reunus katoksen suuaukkoon :)
Tiiltä käytin lavan etureunaa poissahatessa. Se tuki ympyräkehikkoa auki sen verran että sahaaminen onnistui.
Ensin kiinnitimme ylälaudan. Panelista sahattiin lavakauluksen levyinen pätkä - sillä kehikko asettui suoraan. Ennen ylälaudan kiinnitystä kannattaa mallata etureunan pystylautakin kohdilleen, niin yläreunasta tulee siisti. Tässä kuvassa meidän katoksen ylälaudan ruuvailut. Kokeilin aluksi hieman paksumpaa ruuvia - reuna lähti halkeamaan...
4 x 50mm ruuvi toimi paneelin pontissa ja lavakauluksen reunassa - ei halkaissut lautoja.

Kun ylätukilauta oli paikallaan, kiinnitin sivulaudat.
Käytetyt lavakaulukset eivät ole ihan millimetritavaraa - osassa saranatkin ovat hiukan löystyneet tai vääntyneet. Vaikka sahausmitta olisi tarkka, päällekäin aseteltuna reunoissa on pieniä heittoja. Kun etuosan paneelilauta on ala- ja yläreunastaan ruuvattu kiinni, raot huomaa.

Paukauttamalla lavakauluksen takaosan saranaa kevyesti vasaralla (saranapelti kyllä antaa periksi) lavan lautareuna napsahtaa tiiviisti paikalleen etuosan paneeliponttiin.


Aika täydellinen sauma :)


Kiinnitin jokaisen sivulaudan etupaneeliin kahdella ruuvilla - aina noin kolmen sentin etäisyydeltä ylä- ja alareunasta reunasta halkeamisen estämiseksi.
80cm levyisen lavakauluskehikon etureunaan lisätyt noin 10cm paneelireunat ovat juuri sopivat. Ne viimeistelevät reunan ja edelleen "sulo" mahtuu nätisti aukosta
Se on siinä - teeitse roskakatos. Aikaa meni ehkä parisen tuntia. Työvälineinä rullamitta, kynä, pokasaha ja akkukäyttöinen ruuvinväännin (meisselilläkin onnistunee, mutta vaatii jo vähän hermoja...)

Tämä tee-itse-katos onnistuu ihan naisvoimin, edes kynsilakka ei lohkeillut projektissa :)
Joku pikku apulainen on hyvä olla paikalla - ylimääräinen käsipari helpottaa lavakaulusten päällekäin nostelua ja kulmaliitoksen mallailua - tällä kertaa kiitos Lempi-tyttärelle :)

Roskiksen alle jo vuosia sitten ladottu kiveys sattui sekin sopimaan leveydeltään melkeinpä sentilleen lavakauluksen mittaan. Asettelen vielä pienet laattakiven palat nurkkien alle, jotta kehys irtoaa hiukan maasta


Roskakatos lavakauluksista:

Tarvikkeet
6 x lavakaulus (80cm x 120cm kaulus on aika täydellisen passeli perus-sulolle)
3,2m ulkoverhouspaneelia (2 x 120cm ja 1 x 80cm)
28 torx ruuvia (ruuvien määrä sovellettavissa - nämä riittivät meille)

Käytettyjä lavakauluksia löytyy teollisuusalueilta. Pienille yrityksille ovat pääsääntöisesti jätettä, ja niitä saa ainakin meidän nurkilla ihan kysymällä (pullapussi ja kahvipaketti kiitokseksi ja kehtaat hakea toistekin :)

Raakapaneelin hinta on noin euron metri. Jos sahaat palat valmiiksi jo kaupassa, niin mahtuvat peräkonttiin.

Ruuveina käytin nyt näitä edelläesiteltyjä 4 x 50mm torxeja - koska niitä löytyi autotallista. Puurakentamisen ammattilaisilta voit tiedustella, josko on joku parempi vaihtoehto. Ruuveja naulojen sijaan käyttämällä rakennelma on tarvittaessa helppo purkaakin hetkessä.

Eli jos viitsit etsiskellä käytetyt lavakaulukset - ja saat käyttöösi allaolevat työvälineet, roskiskatoksen kustannukset ovat muutaman euron luokkaa.
Itse aion vielä maalata koko komeuden, mutta siihenkin löytyy autotallista jämäpurkki tummanruskeaa listamaalia - sitä samaa jolla petrailin vanhat altakasteluruukut :)

Käyttämäni lavakaulukset ovat pyörineet takapihalla jo jonkun viikon - ja pajojen nurkilla ainakin talven yli... Eli ovat multaisia ja märkiä. Kunhan nyt saadaan aurinkoa ja kuivuvat, niin laitan kuvaa tästäkin maalilla viimeisteltynä. Tämä roskiskatos oli koeversio, joten käytin ihan tarkoituksella niitä kaikkein rumimpia ja huonokuntoisimpia lavakauluksia mitä minulta löytyi - en hennonut alkaa sahailemaan palasiksi ihan parhaimpia :) Normikaulukset (jopa käytetyt) ovat yleensä huomattavasti siistimpiä. Toisaalta, huonommatkin kelpaavat, jos suunnitelmissa on maalata kehikko peittävällä öljymaalilla.

En ainakaan vielä halua kehikkoon kattoa - tykkään että paketti olisi mahdollisimman matala ja huomaamaton. Kokeilen systeemiä nyt ensin talven yli käytännössä ja mietin sitten uudelleen. Roskis on ollut nyt parikymmentä vuotta taivasalla eikä lumi ole suuremmin haitannut.

Tämä malli on siis amatööri-inspiraation tulos. Jos jollakulla alan ammattilaisella on aiheeseen rakentamista helpottavia vinkkejä tai kehitysideoita, niin tervetuloa vaan kommentoimaan :)

Meillä mies kotiin tullessaan hiukan hymähteli, muttei nyt ainakaan suoraan tyrmännytkään uutta roskiskaulusta. Oli mieltä, että poikittain oleva paneeli voisi olla jotain tukevampaa tavaraa (esimerkki) - toisi jämäkkyyttä yleisilmeeseen - ehkä niin :)

Vinkkejä lavakaulusten käyttöön puutarhassa.

helppo edullinen roskakatos roskiskatos rakentaminen ohje malli teko-ohje tee itse lavakaulus lavakehikko

keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Valmis piha...


Edelliset päivitykset tein toukokuun neitsytpäivinä - ja nyt sitten taas... Vuosiin ei ole ollut tämmöistä hullun intoa pihahommiin - visioita ja suunnitelmia - rohkeutta lyödä se ensimmäinen lapionpisto - ja kaikista siitä halusin kertoa teillekin - sitten kun olisi valmista - edes joku niistä keskeneräisistä... Mutta kyllä se on vaan uskottava -  ei tule pihasta valmista ikinä.

Yksi iso muutos meidän pihassa sai alkunsa viime syksynä, kun aikansa palvellut leikkimökki matkasi uuteen kotiin. Paikalle jäi laattakehikko, josta syntyi pohja ja idea uudelle kasvimaalle. Se oli muutos, jossa hyötykasvimaa levähti takapihalta paraatipaikalla. Ja nyt - joka kerta kun vain vilkaisenkin nurkkausta, konkreettinen onnen tunne läikähtää sielun sopukoissa. Siitä tulee niin ihana - sitten joskus kun valmistuu :)

Teille halusin laittaa kuvat vasta sitten kun ne puuttuvat reunakivet olisi muistettu hakea - ja kun ne vähän nuivat tomaatintaimetkin olisivat parhaimmillaan - ja kun penkkien reunoille kylvetyt kehäkukat kukkisivat ja... Mutta siinä se nyt on - vaiheessa - niin kuin puutarha ja elämä aina ovat.

Ja halusin kertoa kasvimaakuulumisiakin - mutta aina se vaan jäi... Kello on puolenyön tietämillä kun malttaa tulla sisälle... ja sitten kun malttaa vähän aikaisemmin, niin pitäisi tehdä ruokaa ja tyhjentää pesukonekin.

Mutta eivätkö ole yksi luojan ihme tänä vuonna lehtikaalit - ei sen ensimmäistäkään toukkaa. Tässä harsotunnelissa suoraan uloskylvettyjä lehtikaaleja - ihan hyväsä mallissa nämäkin. Esikasvatetut taimet ovat olleet avomaalla ilman suojaa - ja ovat nyt jo ihan ennätysmitoissa ja keruukuntoisia. Tässä lehtikaalin kumppaneina kyssäkaalia ja palsternakkaa, molemmat uusia kokeiluja.
Esikasvatetut lehtikaalit istutin etupihalle - siihen leikkimökin nurkille :) Kaalien kainalossa samettiruusuja. Edessä itsekasvatettuja lehtikaalin taimia, takana kaksi ystävän torimyyjältä ostamaa punalehtistä lehtikaalia, jotka hän toi tänne "hoitoon". Kokoeroa niillä ei suuremmin enää ole, vaikka alkujaan omat taimet olivat pikkuisen pienempiä.
Purjot ovat tänä keväänä paremmalla mallilla kuin koskaan aiemmin - ja niin ovat varsiselleritkin. Ja huomaatteko, että koska meidän tontilla ei mihinkään ole kylvetty unikkoa, niin sitä kasvaa joka paikassa - tässä purjojen kumppanina. Onkin ehkä niin, että kun joskus maailmassa tästä talosta ei ole enää kivijalkaakaan muistona, niin paikalla kukkivat edelleen pioniunikot...
Ja tämäkin jutunaihe venyi ja roikkui... Viime kesänä uhosin istuttavani villiyrttejä salaattitarpeiksi. Paikkakin löytyi - varjoisa huntta trampoliinin reunamailta. Siementilaukseen perehtyminen otti aikansa, mutta nyt on luomuvoikukat, poimulehdet ja ratamot vihdoin kylvetty.


Ja tässäkin aihe, josta piti kirjoittaa tänne ihan ajan kanssa - vielä senkin teen. Vanhat altakasteluruukut - niitä olen keräillyt kierrätyskeskuksista, koska ovat ihan lyömättömiä mm. tomaatin, paprikan ja chilin avomaakasvatukseen. Kauniita niistä ei saa tekemälläkään - tai ehkä sittenkin saa :)

Mitenkään näistä kellastuneista ja naarmiintuneista muovipäniköistä ei enää kurjemman näköisiä saanut, joten ihan kylmästi kokeilin maalata ruukut öljymaalilla. Autotallissa oli jämäpurkki vanhaa tummanruskeaa listamaalia - käytin pientä karvatelaa - lopputulos kahdella maalikerroksella on parempi kuin uskalsin toivoakaan.

Meinasin etten uskalla aiheesta mitään kirjoitella ennenkuin testailen pinnan kestoa. Mutta ainakin nyt ruukut ovat kuin eri planeetalta verrattuna entisiin - eli uskallan suositella temppua :)
Entäs tomaatit... Raakoja löytyy - mutta ei saatu kypsiä tomaatteja juhannukseksi... Tänä vuonna tomaatit jäkkivät jo heti alkuunsa - eli itivät normaalia hitaammin. Vein tomaatintaimet ulos toukokuun alkupäivinä. Hallaa tontilla ei ole käynyt, mutta jostain syystä osa taimia kellastutti lehdet. Ja nyt - edelleen osa taimia on kituliaan oloisia, osa kyllä ihan vahvoja ja vihreitä. Mutta siis normaalikesää myöhemmässä kuitenkin.

Isosamettikukka - sekin oma jutunaiheensa, joka ei vaan valmistu...
Tänä vuonna kokeilin samettikukkien esikasvatusta - ja mielestäni ihan hyvällä menestyksellä. Istutin kukkivat ryhmäsamettikukat ulos toukokuun alkupäivinä. Mutta nämä isosamettikukat - eivät kuki vieläkään??? Ovat kyllä reippaan kokoisia ja terhakoita - mutta vielä odottelen sitä ensimmäistä kukkaa, jotta voisin teille kertoa "testattua" faktaa siemenkylvöstä kukintaan...

Ja yksi kevään lapioprojekti, joka ei sekään meinaa valmistua - parkkipaikka. Lapioi ensin alta pois hiekkamulta - ja kierrä teollisuuskatua eesssuntaas ja etsi lavakauluksia joihon saat jemmaan sitä hiekkamultaa - ja tilaa lavallinen soraa ja luule että siinä on ihan reilu satsi - ja huomaa että ei se riitäkään - ja tilaa lisää soraa - ja kärrää, tasoita ja tamppaa ja taistele itikoiden ja vatupassin ja mittatikun kanssa... Voi sitä onnen hetkeä (tänään :) kun sain toteuttaa se ainoan esteettisen vision mikä antoi intoa projektiin - keltainen kolmio suikeroalpista.

Nyhdin alpinpätkät mummolan nurmikolta jo viime kesänä ja ruukutin ne juurtumaan kunnon taimipoteiksi. Nyt vain odottelen josko siitä alpimatosta tulee semmoinen kuin mietin :)
Tästä projektista valmista postausta saatte ehkä ensi kesänä...

Ja vielä on se kaikkein hulluinkin idea vaiheessa - Sulolle (roskis) kehikko lavakauluksista... Mies ei yhtään lämmennyt idealle - mutta haluan nyt testata, josko näin naisvoimin onnistuu kustannusvapaa "katos" roskikselle. Lavat keräsin jo jemmaan, autotallista löytyy vieläkin sitä listamaalia.

Viime vuonna kasvimaalle iski perunarutto. Meinasin laittaa perunat tänä vuonna kestokasseihin, mutta hyvin näyttävät viihtyvän laarissakin - siinä missä on ne parkkipaikan alta lapioidut jemmamaat :)

Ja entäs sitten tämä - kevään uusi kukkapenkki ajoluiskan ja nurmikon väliin - vaiheessa vielä sekin. Muuta asiantynkää siitä ei ole, kuin että Annabelle -hortensioiden talvehtimisessa (ainakin taimistolla) on ollut viime talvena jotain häikkää. Kokemuksia siitäkin, kunhan vielä hetken seurailen taimien kasvuunlähtöä. Maanpeittokasvikin uuteen penkkiin on vielä harkinnassa. Omasta takaa löytyisi ruukutettuna kevätkaihonkukkaa - ehkä sitä.

Talonpäätypenkki - sitäkin levensin keväällä aika reilusti - ja luultavimmin ensi keväänä vielä lisää. Nurmikkoalueelta kaadoimme kolme isoa kirsikkapuuta, naapurin rajalta tammen ja ison männyn - puusavottaa riittikin sitten pari viikkoa. Tammen kannon kanssa on taisteltu jo yksi viikonloppu - saa nähdä josko ensi viikolla irtoaa :D
Ja älkää säälikö tammea - minä sitä jo aikani suojelin, mutta oli valitettavasti ihan laho.

Kierrätyksessäkin on käyty jokusen kerran. Puutarhalöytöinä mm. Askon tuoleja, kukkateline ja ruokakippoja siileille. Nämä kahvalliset savikipot ovat ihan täydellisiä ruoka- ja vesikippoja siileille; painavia ja matalia. Löysin kerralla pinon ja niitä on nyt tontilla monella nurkalla.

Mutta siinä pikaiset - ja kello on taas yksi yöllä... Paljon ja monenlaista on tapahtunut kuukaudessa - uusia suunnitelmia ja unelmia. Hiljaiseloa on ollut vain täällä blogin puolella - lapio ei ole laiskotellut :)

torstai 21. toukokuuta 2015

Valmistautumista

Nyt eletään niitä kevään kuumimpia hetkiä. Kirjaimellisesti - olen odottanut tätä kuin kuuta nousevaa :) Maanantaina, uuden kuun päivänä leikkasin tappiinsa kituliaat pensasmustikat, höyhenpensaan, pari hortensiaa, marjaomenapensaan - ja mitähän muuta... Naapureilla lienee riitti sääliviä katseita kun kaatosateella niitä ähräilin. Ja sen verran satoi, että turha pähkäily parhaasta katkaisukohdasta jäi väliin...
Mutta nyt siis eletään toukokuun kasvavan kuun aikaa. Ja mikä eniten odotan, 26-27.5 neitsytpäiviä, niitä maagisia puutarhapäiviä. Neitsytpäivistä sanotaan, että kaikki silloin kylvetty tai istutettu itää ja kasvaa hyvin. Se olisi myös otollinen aika siirtää kasveja.
Nämä muutama odotuspäivä on nyt hyvä käyttää kylvöihin ja istutuksiin valmistautumiseen. Minulla tontti onkin jo pieniä monttukraatereita täynnä :)
Etualalle kuunliljoja, ympyrälaatoituksen taakse pensasmustikoita ja siihen varsinaiseen kasvimaalänttiin pensastomaatteja, kesäkurpitsaa. purjoja, lehtikaalia...

Yläkuvassa viime viikkojen lapioprojekti; entisen leikkimökin pohjalle valmistuva kasvimaa. Ja kuten "hyvinsuunnitelluille" puutarhaprojekteilla tuppaa käydä - ne levähtävät... Tässä tapauksessa leikkimökin pohjaa jatkettiinkin toinen mokoma - onneksi löytyi vielä samanlaisia laattoja. Ja miehen grillikin joutui toiselle nurkalle - tuo hieno ympyrälaatoitus oli ihan pakko yhdistää kasvimaasysteemiin. Ja kuin kruunuksi, siihen löytyi kierrätyskeskuksesta kahdella eurolla metallinen kukkateline. Voi että olin iloinen siitäkin. Ja viime viikon torstaina samaisessa kierrätyskeskuksessa olin vähintääkin yhtä tyytyväinen. Heti ovella odotti neljä puutarhatuolia, Asko Classic -sarjaa, tosi tukevat ja hyvät istua - neljä kappaletta yht, 32€. Näitä en ajatellut öljytä, vaan jättää harmaantumaan. Vielä jostain keksittävä sopiva pöytä.


Useampikin lukija on laittanut viestiä ja kysellyt toukokuun alussa ulosistuttamieni tomaattien vointia. Hengissä ovat, mutta sen verran viileä kausi sattui, etteivät suuremmin ole tuuheutuneet...
Nämä pensastomaatit ovat olleet Lidlin muovitunnelissa. Rei'itetty muovi ei lienee ihmeemmin suojaa, harso olisi varmasti ollut lämpimämpi. Tai parempi vielä jos olisi ollut molemmat. Luin jostain vanhasta puutarhalehdestä, että nimenomaan setti, jossa kaaren päälle laitetaan muovi ja harso (muovi alle) olisi jo aika hyvä suoja jopa muutamalle pakkasasteelle.
Pakkasta ei meidän tontilla ole mittarin mukaan käynyt (kolmos-nelosen rajoilla), mutta lähellä kyllä...

Ja taimihan oli huomattavasti pidempi hujoppi ulosistuttaessa. Hautaan aina kaiken liikenevän varren maahan ja jätän vain parhaan latvatupsun näkysälle. Syvään istuttaminen auttaa myös kosteuden hallinnassa. Lisään taimien juurelle ruohosilppua katteeksi, enkä normikesänä oikeastaan kastele tomaatteja kuin tosi poikkeustilanteessa

Vilma -ruukkutomaattteja laitoin jokusen kokeeksi lasilavaan (lava on keskeltä noin 1m korkuinen). Ovat pärjänneet ihan hyvin, latva on tummanvihreä ja taimet ihan tanakoita. Sen verran kehitystä on tullut, että alkoivat kukkia aika pian ulosistutuksen jälkeen. Eli mitenkään kylmänarka ei ole tämäkään lajike.

Vein osan tomaatintaimia purkeissaan ulos 6.5. Ovat nyt näillä keleillä ainakin karaistuneet :) Suojana oli Lidlin kasvutunnelin muovi. Kaikki ovat ihan kunnossa. Kovin tarkasti en ole niitä vielä tutkinut - kiinnostaa kyllä, onko näissä eroa niihin taimiin, jotka ovat edelleen sisäikkunalla
Lehtikaaleilla en voi leuhkia :D Esikasvatus oli yhtä kituuttamista. Veinkin pienet kellastuneet taimet ulos lasilavaan jo huhtikuun puolivälissä. Siellä piristyivät aika äkkiä. Eli jotain säätöä lehtikaalien esikasvatukseen meinaan tehdä. Edelleen aion kokeilla tulevana keväänä aikaista kylvöä, mutta myös mahdollisimman aikaista ulossiirtoa. Nämä - kuten käytännössä kaiken muunkin vielä poteissaan olevan meinaan istutella penkkeihin ensiviikon neitsytpäivinä.

Eipä täällä sen kummempia. Lapioprojektina on tänä keväänä myös uusi parkkipaikka, Lavakauluksia olen taas metsästellyt teollisuuskadun pajoista ja kärrännyt sateiden välissä eessuntaas multaa, hiekkaa, hevonpeetä, soraa, kiviä, laattoja, taimia...
Keväistä työn iloa sinullekin :) Ja muista ne neitsytpäivät!