Näytetään tekstit, joissa on tunniste Perhe. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Perhe. Näytä kaikki tekstit

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Hetken huumaa(ko)



Tyttäreni Lempi pohti eilisessä blogikirjoituksessaan, Rakkautta(ko) suhdettaan ostamiseen ja omistamiseen. Eikä pelkästään Lempi ostamista - tai ostamatta jättämistä pohtinut. Kirjoitelman tiimoilta pähkäilimme yhdessä useamman päivän ajan sitä kinkkistä aihetta...

Minulla ja Lempillä on aikalailla sama mielipide "turhista ostoksista" - mutta myös siitä, mihin olemme valmiit käyttämään rahaa. Käyttötarpeeseen hankitut tavarat on aika helppo rajata - mutta on vaikea tehdä oikeutettua rajaa konkreettisen tarpeen ja "tunnetarpeen" välille? Jos uusi neule lämmittää kehon lisäksi myös mieltä, se ei ole vähemmän tärkeää.

"Halpa" ei aina ole halpaa - korkea hinta ei kuitenkaan sekään tarkoita ostoksen korkeaa laatua tai tarkoituksenmukaisuutta. Ja paljonko on paljon - tavaroiden määrässä tai hinnassa?

Keräily - ainakin kolikkohintatasolla - se on meistä molemmista inhimillisesti ymmärrettävää.



Oudoimmaksi piirteeksi kuluttamisessa (ostamisessa) totesimme sen, että tavaran ostamisen hetki on usein ja monelle jopa enempi itse tarkoitus, kuin tavaran omistaminen. Meille ne "kicksit", eli ostoshetket kuittaantuvat onneksemme, eli lompakkomme helpotukseksi kierrätyskeskuksissa - käteisellä ja kolikoilla.

Ymmärrämme kuitenkin, että kaikki kierrätykseenkin päätyvä tavara on joskus myyty uutena jollekin. Usein tuleekin melkein huono omatunto ostaessaan kolikoilla tuotteita, joista tietää jonkun joskus maksaneen jopa satasia. Sitäkin pohdimme, että onko eettistä ostaa (vaikkakin kirpputorilta) taas uutta villapaitaa, vaikka niitä on jo ihan yli oman tarpeen. Olisiko enempi oikein jättää se jollekin joka kenties oikeasti sitä tarvitsee - vai onko ihan yhtä oikein ottaa se itse, koska tykkää siitä - ja arvostaa sitä - ja on vain niin yksinkertaisen iloinen löydöstään...



Siihen emme ihan keksineet vastausta, että onko meille ns. turhassa kirppariostamisessa pointtina nimenomaan ostamisen hetki - eli voiko sitä verrata siihen samaan tunteeseen, jonka joku toinen saa ihan oikean kaupan kassalla?
Kallistuisimme kuitenkin siihen, että "kirppislöytö" on meille nimenomaan vain löytö - tyydytys ei tulekaan varsinaisesti ostamisesta vaan löytämisestä. Ainakin sienestäjissä on usein sitä samaa hulluutta - löytäminen onkin enempi harrastuksen "juttu" kuin syöminen :)



Lempi ostaa villapaitoja, minä retrokankaita ja kirjoja, kaikille tyttärille keräilen vaatteita... Pesen, silitän ja viikkaan kirppiskankaani kellarin laatikoihin, Lempi tekee saman villapaidoilleen. Käytössä niistä on vain pieni osa. Iloitsemmeko niiden omistamisesta - kyllä varmasti jollain tasolla. Iloitsenko siinä hetkessä, kun löytö osuu kohdalle kierrätyksen "heinäsuovasta" - kyllä, ehdottomasti :)

Laatikkopino kellarissa - ehkä kerran tai pari vuodessa hypistelen kaikki kauniit kankaat ja neuleet läpi - ja tykkään niistä kaikista. Usein katson kuitenkin laatikkoja laatikkoina - pinoja tavaraa, jotka osaltaan kahlitsevat paikkaan ja ovat konkreettinen taakka.



Minulta ette siis saa mielipidettä tavaran puolesta, tai sitä vastaan - koska minulla ei sitä ole - siis mielipidettä :) Onko sinulla?
Jos aihe mietityttää, lukaisepa Lempinkin postaus - ja kommentoi. Kerro oma kokemuksesi tavaran keräilystä tai siitä luopumisesta - saa neuvoakin, vinkata tai ohjeistaa - puhua puolesta tai vastaan :)

Ja mitä minulle jäi päällimmäisenä mieleen viime viikosta - Alexin komeuskilpailuvoitto, mutta myös kierrätyskeskuksesta eurolla löytynyt Alexander Wang -neule....

lauantai 18. huhtikuuta 2015

Minä ja Mister Finland

Siinähän me - ollaan oltu läheisessä suhteessa jo vuodesta -89 :)


Silmät ovat samat kuin aina - innostuneet - ja sama energia. Löytyy uskallusta osallistua ja heittäytyä. Pitkäjänteisyyttä mennä kohti tavotteita. Tunnollinen nuori mies - älykäs ja mukava. Nyt vielä muidenkin kuin äidin mielestä komeakin:)




Jutun kuvat kopsattu Alexin kotialbumista ja Instagram -tilistä.

perjantai 27. helmikuuta 2015

Hiihtolomaviikon parhaat

Tässä lomaviikon ykköspiristäjät. Isosti kiitos sinulle tuntematon lukija, joka lähetit tämän yllätyspaketin . Vaihdantataloutta parhaimmillaan - teetä tomaatinsiemenistä :) Toivotaan nyt sormet ja varpaat ristissä onnistunutta tomaattisatoa, koska teelaadut olivat ihan hurmaavan hyviä :)

Hiihtolomaviikko meni pääosin keittiössä. Ollaan viiden naisen voimin tehtailtu useampaankin kertaan mm. vietnamilaisia riisirullia ja keventäjän gluteenittomia kasvishampurilaisia.



Vietnamilaiset kesärullat ovat yksi meidän perheen suosikkiruokia. Näihin, jos johonkin suosittelen tutustumaan. Ylempi linkki on omaan, jo jonkun vuoden takaiseen postaukseeni aiheesta. TÄSSÄ vielä Lempi-tyttäreltäkin juttua näistä mainioista rullista, jotka ovat ihan täydellistä tarjottavaa isommallekin porukalle: edullinen, gluteeniton kasvisruoka, joka maistuu kaikille.





Laitan huomenissa tarkempaa ohjetta mm. näihin rasvattomiin vegaanillekin sopiviin linssipihveihin ja muihin ihaniin hampurilaisaterian höysteisiin.


Ja kaksi päivää meni kirppiksillä - viikon parhaiksi löydöiksi nostetaan vaikka nämä kaksi suloista Odd Molly paitaa - kierrätyskeskuksesta yht 1€.



Ja yksi päivä hujahti Lempi-tyttären kanssa kellarin ompelunurkassa päivittämässä korjauspinoa - radio classic, kannullinen hyvää teetä ja monta repsottavaa nappia & purkautunutta saumaa. Puhkikuluneitten villasukkien varsista valmistui siksaksaumalla hetkessä ranteenlämmittimiä :)




Tämä oli ihan täydellisen hyvä lomaviikko :) Purjon ja sellerin taimet ovat jo nostaneet päätään. Tomaatteja vielä odottelen ja tänään loppuillan ohjelmassa basilikan kylvö. Oikein mukavaa viikonloppua sinullekin - olit sitten lopettelemassa tai aloittamassa talvilomaa :)

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Uutta vanhaa

Ystävä oli ensin lähdössä - eikä minuakaan kauan tarvinnut houkutella kirpparikierrokselle eilen. Aiheeseen perehtymätön ei varmasti voi ymmärtää kirppislöytöjen blogiesittelyä - minäkään en oikeasti ymmärrä, miksi (vielä isolla MIKSI?) ne kiinnostavat lukijoita niin, että saan jatkuvasti toivepostausehdotuksina lisää kirppisjuttuja :)

Ja miksi minäkin klikkaan heti auki blogini lukulistaan ilmestyvät jutut, jos otsikossa tai alkutekstissä vain vilahtaakin sana kirppis... Monta oikein tarkasti mietittyä ruokaohjetta tai muuta virallisempaa postausta sitten usein rullaan ohi - ihan tuosta vaan - edes juttua avaamatta. Tunnustan.

Miksi tykkään lukea kirppislöydöistä... Kateutta tai muuta negatiivista tunnetta ne eivät herätä - vaikka joku kertoo löytäneensä metritolkulla sitä minulle koskaan vastaansattumatonta Vihkiruusu -kangasta vitosella :)
Osaanko iloita toisen puolesta - ehkä en nyt ihan varsinaisesti sitäkään? Uteliaisuudesta - kenties jonkin verran. Sitäkin pohdin, että kirppisostokset kertovat jotenkin aidosti ihmisen persoonasta - siitä kaikenmaailman tarjonnasta mitä kirpparilla on - mitä juuri hän valitsi.
Vai onko se vaan sitä hengenheimolaisuutta - koska olipa harrastus tai mielenkiinnonkohde sitten mikä tahansa, niin eikö jokaisen ympärille ole kehittynyt seuroja ja keskustelufoorumeita, jopa omia lehtiä.
Kirppistely näin "omaan käyttöön" harrastuksena ei minua jokapäivän - tai edes joka viikonkaan kierrokselle motivoi, mutta siinä välipäivinä on mukava kurkistaa mitä muut ovat matkaan poimineet. Ja tärkein - millä hinnalla :D

Mutta tässäpä näitä nyt taas on - löytöjä tiistain kirpparikierrokselta Jyväskylän kaupungin alueelta.

Vogel, Luonto paras lääkitsijä -kirja. Klassikko ja yksi omia suosikkejani alan kirjoista. Minulla tottakai ja tietysti tämä jo on, mutta nyt on sitten varakappalekin jonka voin antaa lahjana jollekulle aiheesta kiinnostuneelle, kierrätyskeskus 1€.
Valkoinen masai, SPR-kirppis 1,20€. Keräilen pokkariversioita kirjajemmoihin tulevia lomia silmälläpitäen, .
Kirjoja olisi varmasti löytynyt enempikin, jos olisi ollut aikaa pengastaa hyllyt ihan ajan kanssa.


Mutta olikohan tässä se päivän paras? Design Raili Konttisen villakankaiset retroverhot - kaksi täyspituista priimaverhoa neljän euron kilohintaan yht 7€.
Konttisen kankaat eivät ole kovin yleisiä kirppiksillä - itse olen löytänyt yhdet aiemmin.

Vai tässä - meidän Anetelle paitiksia, kierrätyksen kilotekstiilejä nämäkin.

Vai tässä - kaksi Linnnonmaan neuletta ja ihana koristeommeltu Birger et Mikkelsen paitis - nämä pidän itse :) Kilotekstiilejä edelleen.

Jälkikirjoituksena: Paitis taitaa kuitenkin olla se oma päivän Löytöni. Kunhan vielä saan paidan silitettyä, niin kaikki miehustan, selän ja hihojen koristeompeleet näyttäytyvät koko kauneudessaan...


Vaiko nämä - nuorimmalle tyttärelle suloinen KappAhl tunika ja JC-paitis - kilotekstiililöytöjä.



Näitä lähdin etsimään - Lempille farkkuja. Ja löytyihän niitäkin, kolmet sopivat - Vero Modan mustat ovat täysin uudet, kilohinnoiteltuja kaikki.

Lempille edelleen - villaneule jossa pieni korjattavissa oleva reikä, 2€ SPR-kirppis ja sävyyn sopiva Sand paitis kilotekstiileistä. (Lempin kirppisvinkkipostaus.)

Veera-tyttärelle Sand-paitis ja Peak lenkkipaita - kilotavaraa.

Veera-tytär ihastui tähän niin, että samana päivänä halusi pikapesun kautta käyttöön: Calvin Klein A-linjainen paitis kilotekstiileistä. Eilen paita pääsi jo blogikuviinkin :)

Semmoinen päivä - jokunen pikku juttu jäi vielä mainitsemattakin - Lempille vyö 1€, muutama perusteeppari tanssitunneille... Kierrätyskeskuksissa tekstiilit kustantavat pääosin 4€/kg (keskustan kierrätyskirppiksellä 5€/kg). Jokunen erikoistuote on yksittäishinnoiteltu, mutta hyvin kohtuudella nekin.
Kaikki kuvissa näkyvät päivän ostokset yht. noin 25€. Kiitos kirppisseurasta Marjalle - ihan paras makutuomari, joka tyrmäsi mielestäni ihan kivan paidan sopivaksi perunannostoon :D

Jyväskylän kirpparikierroksella käymme usein lounaalla Cantine Agape'ssa - niin eilenkin. Vaikka lista on liharuokapainotteinen, keittiöstä löytyy (melkein aina :) myös gluteeniton kasvisvaihtoehto. Tykkäämme pienen lounaspaikan rauhallisen kotoisasta ilmapiiristä ja seisovan pöydän kotiruuasta.

kirpputori löytöjä ostoksia kirppis

perjantai 25. heinäkuuta 2014

Kolmetoista ja puoli

Jo monta mukavaa muistoa tältäkin kesältä; evästaukoja, paarmoja, itikoita, offia, aurinkoa, hellettä, naurua, hiljaisuutta - ja kolmetoista ja puoli sankoa mustikoita. Huomenna aamusta jatketaan - on nämä niin parhaita kesäpäiviä - tai parhaita koko vuoden päiviä. Tai en tiedä - kyllä suppismetsäkin on vastustamaton..
Tunnelmakuvia menneeltä viikolta - menossa mukana Linnea, Lempi, Veera, Anette ja Susanna-sisko.

Tänään kotiterassilla.

Mulla on pää ihan märkä - niin mullakin - ja mulla...

Mua janottaa ihan sairaasti - arvaa ettei mua - eipä mua...
Oikeesti Veera näyttää tältä :)
Viikonloppuna postailen vinkkejä marjametsään - mm. selitys hattuun kiinnitetylle liinalle :)
Yhtenä päivänä...
Toisena päivänä...
Kolmantena päivänä...
Lempin lepotuoli

Veera on saanut vainun...



Rohmujen kokoontumisajot.


Syömään!



Joko se taas on ilta?

Tämäkin vaan on tehtävä ennen kuin pääsee saunaan ja uimaan...